Ihmisarvoinen saattohoito on turvattava koko maassa
Saattohoito on parantumattomasti sairaan ihmisen hoitoa hänen viimeisinä viikkoinaan tai kuukausinaan ennen kuolemaa. Saattohoidon tavoitteena on tuskaton, luonnollinen kuolema ja riittävä tuki kuolevan läheisille. Hyvä saattohoito on loppuelämää kunnioittavaa. Se pyrkii lievittämään aktiivisesti kärsimystä aiheuttavia oireita.
Saattohoitoa voidaan antaa kotona, terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastoilla, hoitolaitoksissa sekä saattohoitokodeissa. Saattohoitokoteja on Suomessa tällä hetkellä vain muutamia, kuten Terhokoti Helsingissä, Karinakoti Turussa, Pirkanmaan hoitokoti Tampereella, Koivikko-koti Hämeenlinnassa sekä Karjalakoti Lappeenrannassa. Saattohoidon tilanne on kohentunut viime vuosina isoissa kaupungeissa, mutta on Suomessa pääosin välttävää eurooppalaista tasoa.
Saattohoitopotilaat kokevat tärkeäksi rauhallisen, kodinomaisen ympäristön, jossa läheiset voivat olla läsnä ympäri vuorokauden. Terveyskeskusten vuodeosastoilla tämä tavoite onnistuu vain harvoin johtuen tilojen ja saattohoitoon osoitetun henkilökunnan vähäisestä määrästä.
Valtaosa suomalaisista kuolee hoitolaitoksissa, vastoin toivettaan saada kuolla kotonaan. Rauhallinen kotikuolema on kuitenkin mahdollista järjestää. Läheisiä voidaan tukea ja kotiin tuoda riittävästi lääketieteellistä apua mm. kivunlievitykseen.
Saattohoitoa kehitettäessä on huomioitava yhteiskuntamme kasvava monikulttuurisuus. Kuolevan potilaan uskonnollinen tausta on aina huomioitava ja sitä kunnioitettava.
Terveyskeskusten vuodeosastojen edellytyksiä antaa hyvää saattohoitoa on parannettava varaamalla sopivia tiloja ja riittävästi henkilökuntaa. Potilaiden toivetta saada kuolla kotona on kunnioitettava tarjoamalla omaishoitajille riittävästi tukea ja lääketieteellistä apua saattohoitoon.
Yksikin liikenteessä kuollut tai vammautunut lapsi on liikaa
Kristillisdemokraatit haluaa kiinnittää huomiota liikenneturvallisuuteen. Tavoitteeksi tulee asettaa nolla liikennekuolemaa ja vakavaa onnettomuutta. Erityisesti lapsia tulee suojella liikenneonnettomuuksilta nykyistä paremmin. Yksikin liikenteessä kuollut tai vammautunut lapsi on liikaa.
Alkusyksyn aikana useita jalankulkijoita ja pyöräilijöitä on joutunut vakaviin onnettomuuksiin liikenteessä. Monet uhreista ovat olleet lapsia. Koulujen alun myötä myös uudet koululaiset joutuvat kohtaamaan vaaroja kulkiessaan kouluun.
KD odottaa kunnilta ja kouluilta toimia, joilla taataan turvallinen koulutie. Koulureittien suunnittelu ja niiden valvonta yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa on yksi keino.
Odotamme myös hallitukselta toimia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi tieliikennelakia voidaan korjata niin, että kaikki suojatiet tulisi jatkossa merkitä liikennemerkillä ja tiemerkinnöillä. Tällä hetkellä laki vaatii vain jommankumman. Yhtenäinen ja selkeämpi suojateiden merkintä, sekä niiden sijainti suhteessa risteysalueeseen helpottaisi niin jalankulkijoiden kuin autoilijoita huomioimaan suojatiet.
Koulutussäästöt myrkkyä Suomen kilpailukyvylle
Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Suomi tunnetaan maailmalla vahvan osaamisen ja korkean koulutuksen maana. Osaamispohjaa on rakennettu pitkäjänteisesti laadukkaan koulutusjärjestelmän kautta. Tästä on muodostunut merkittävä vetovoimatekijä niin kotimaisten kuin kansainvälisten yritysten investoinneille. Hyvän koulutuksen mahdollistaminen kaikille lapsille ja nuorille varallisuudesta riippumatta tuo lisäksi yhteiskuntaan vakautta ja turvallisuutta.
Kristillisdemokraatit on huolissaan hallituksen linjaamien koulutussäästöjen vaikutuksesta maamme kilpailukykyyn ja mahdollisuuteen nousta taantumasta. Koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen tulisi nähdä investointina. Tästä syystä KD pitää hallituksen suunnitelmia 600 miljoonan euron koulutussäästöistä kohtuuttomina ja lyhytnäköisinä.
Kristillisdemokraatit vaatii Suomen hallitukselta tekoja yrittäjyyden tukemiseksi. Yksi konkreettinen osoitus tästä olisi starttirahan osoittaminen budjetista pikaisesti alkaville yrittäjille. Yrittäjäksi ryhtymisen riskiä voidaan madaltaa olennaisesti määräaikaisella keskimäärin noin 650 euron kuukausituella. Työllistämisen ja yrittäjyyden tukirahoista säästäminen on lyhytnäköistä politiikkaa.
Suomessa on tällä hetkellä yli 150 000 itsensä työllistäjää, eli 6 % kaikista työllisistä ja määrä kasvanee vielä lähivuosina. Yksinyrittäjä työllistää paitsi itsensä, mutta onnistuessaan myös muita. KD muistuttaa, että maamme nousee taantumasta työnteolla ja yrittäjyydellä. Tämä on ainakin paperilla myös yksi hallituksen painopisteistä.
KD odottaa hallitukselta toimia pelkkien katteettomien lupausten sijaan. Erityisesti nuorten työttömien kohdalla aikaa ei ole hukattavaksi, yksikin kuukausi toimettomana kasvattaa syrjäytymisen riskiä.
Kristillisdemokraatit vaativat kehitysyhteistyön leikkausten kohtuullistamista ja uudelleen kohdentamista. Valtiovarainministeriö esittää kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen rahoitusta leikattavaksi 43 %. Näin mittavat leikkaukset ovat täysin kohtuuttomia.
Kevyesti hallinnoidut kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt ovat kohdemaan kulttuurin ja olosuhteiden asiantuntijoita. Niiden antama apu kohdentuu muun muassa koulutus- ja terveydenhuoltopalvelujen kautta suoraan kohdemaan kansalaisille ja auttaa heitä nousemaan köyhyydestä. Järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on tunnetusti tehokasta, ja siksi rahoituksen painopistettä tulee siirtää juuri näihin hankkeisiin.
Pakolaiskriisin paheneminen vie pohjan kehitysyhteistyön leikkauksilta, jotka romuttavat turvapaikanhakijoiden auttamisen lähtömaissa. Kehitysyhteistyön kautta voidaan vähentää myös oman maamme kansalaisiin kohdistuvia uhkia, kuten terrorismin uhkaa, huume- ja ihmiskauppaa, pandemioita sekä pakolaistulvaa.
Ei budjettivaltaa Brysseliin
Kristillisdemokraatit ei hyväksy suunnitelmia lisätä euromaiden yhteisvastuuta taloudenhoidosta. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julkisti kesäkuussa suunnitelman ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”. Raportti ajaa voimakkaasti liittovaltiokehitystä talous- ja rahaliiton kautta. Raportin takana ovat myös Eurooppa-neuvoston, euroryhmän, EKP:n ja Euroopan parlamentin puheenjohtajat.
Raportin mukaan euroalueelle tulisi yhteinen budjetti, valtiovarainministeriö ja verotus seuraavien 10 vuoden sisällä. Valtaa siirrettäisiin jäsenmailta EU:n yhteisille toimielimille. Tämä olisi Suomelle epäedullista. Merkittävin lyhyen aikavälin ehdotus on yhteisen talletussuojajärjestelmän perustaminen. Suomessa toimivat asiansa hyvin hoitavat pankit joutuisivat maksamaan muiden jäsenmaiden pankkien konkursseja. Tähän tarvittavat rahat pankit joutuisivat keräämään asiakkailtaan.
Kristillisdemokraatit ei tue hallituksen suunnittelemaa liikeaikalain kumoamista. Sunnuntaikaupan vapauttaminen hyödyttää suuria kauppoja pienten kustannuksella, mutta ei lisää myytyjen tavaroiden ja palvelujen määrää eikä siten elvytä taloutta. Esityksen toteutuminen päinvastoin kuihduttaisi kylä- ja lähikauppoja sekä erikoistavaraliikkeitä, joilla ei ole mahdollisuutta kilpailla sunnuntaityöllä. Työntekijöiden kaksinkertainen palkka sunnuntaityöstä siirtyisi tavaroiden hintoihin ja on pois kuluttajien kukkarosta.
Valtaosa kaupan työntekijöistä ja pienyrittäjistä on naisia. Heistä osa on yksinhuoltajia, joille päivähoitojärjestelyt ovat sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä hankalia. On kohtuutonta, jos ysyäkseen kilpailussa mukana, pienyrittäjä joutuu seitsenpäiväisen työviikon kierteeseen. Yksintyöskentelyn lisääntyminen edelleen lisää turvallisuusriskejä.
Oikeus yhteiseen lepopäivään on vanhinta työsuojelulainsäädäntöämme. Yhteinen lepopäivä suojaa henkistä hyvinvointia ja ehkäisee uupumusta. KD katsoo, että kaupan aukiolon vapauttaminen hallituksen esittämällä tavalla ei palvele yhteistä hyvää. Mitä enemmän työtä siirretään sunnuntaille, sitä vähemmän perheille ja muille läheisille tarjoutuu mahdollisuuksia yhteisen vapaapäivän viettoon.
