Eduskunta keskustelee tänään hallituksen esityksestä sukupuolineutraalin avioliittolain eräistä liitännäislaeista. Lakivaliokunnan jäsen, kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) on jättänyt valiokunnan mietintöön vastalauseen. Hän arvostelee hallituksen esityksen valmistelua voimakkaasti.

– Suomalaiset oikeusoppineet ovat olleet huolissaan eduskunnan säätämien lakien valmistelun huolellisuudesta ja tasosta. Eikä syyttä. Viime kaudella eduskunta teki lainsäädännön puutteellisuudessa pohjakosketuksen, kun se hyväksyi kansalaisaloitteen pohjalta tehdyn sukupuolineutraalin avioliittolain, ilman minkäänlaista poikkihallinnollista käsittelyä ja mm. lapsivaikutuksien arviointia. Tämä käsillä oleva esitys jatkaa samaa linjaa, Laukkanen toteaa.

– Lakivaliokunta kuuli 28 asiantuntijaa ja lausunnon antajaa, joista suurin osa näki tässä esityksessä enemmän tai vähemmän puutteita. Missään tapauksessa Lakivaliokunnan ei olisi tullut hyväksyä tällaista esitystä, joka on näin huonoa lainvalmistelua. Esityksen valmistelu ei täytä hyvän hallinnon kriteereitä ja sitä on tarpeettomasti kiirehditty. Esityksessä yhtä yhteiskunnan keskeisintä lainsäädännöllistä instituutiota avioliittoa ja perheoikeutta sekä lastenoikeuksia koskevia muutoksia käsitellään teknisenä muutoksena, vaikka sen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskunnan alueelle ja liittyvät yli 100 muuhun lakiin ja asetukseen.

Kristillisdemokraatit eivät ole kannattaneet avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi. Hallitus esittää muutoksia kuuteen eri lakiin.
– Pidämme ehdotettuja liitännäislakeja erittäin ongelmallisina ja esitämme niiden hylkäämistä, Laukkanen toteaa KD:n eduskuntaryhmän kantana.

– Emme pidä hyväksyttävänä avioliiton solmimista pelkällä ilmoitusmenettelyllä ja edellytämme, että avioliittoon vihittävät jatkossakin antavat asiaan kuuluvan valan todistajien läsnä ollessa. Rekisteröidyn parisuhteen solmimisen yhteydestä nämä puuttuvat.

Esityksen mukaan rekisteröity parisuhde jäisi virallisena parisuhteen muotona edelleen voimaan niiden osalta, jotka ovat parisuhteensa jo rekisteröineet. Uusia rekisteröintejä ei kuitenkaan enää tehtäisi.  Lisäsekavuutta tilanteeseen tuo aikomus rekisteröidä ulkomailla rekisteröidyt parit Suomessa, vaikka Suomessa ei enää ole kyseistä lakia.

Esitys jättää huomioimatta sen, että kristilliset kirkot, jotka suorittavat suurimman osan avioliittoon vihkimisistä, eivät ole vielä muodostaneet kantaa uuteen tilanteeseen. On mahdollista, että avioliittokäsityksen eriytymisen seurauksena osa kirkkokunnista luopuu vihkimisoikeudesta.

Esityksessä todetaan, että avioliittolain muutoksen tultua voimaan myös samaa sukupuolta olevat aviopuolisot voisivat adoptoida yhdessä. Merkittävä joukko maita tulee avioliittolain muutoksen myötä kieltämään adoptiot Suomeen, mikä vaikeuttaa kaikkien parien adoptiomahdollisuuksia.

Hallituksen esitykseen on sisällytetty myös muutos uskonnonvapauslakiin. Sen mukaan äiti ei enää yksinään voisi päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, mikäli huoltajat ovat asiasta keskenään erimielisiä, vaan tarvittaisiin huoltajien yhteinen näkemys. Muutos koskisi kaikkia maamme perheitä.
-Oikeus kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan on lapselle kuuluva ihmis- ja perusoikeus. Muutos lisää juurettomuutta ja uskonnottomuutta sekä kaventaa osaltaan myönteistä uskonnonvapautta. Se myös vaikeuttaa lasten arvokasvatusta kodeissa ja kouluissa.

Laukkanen muistuttaa, että tällä hetkellä voimassa olevan avioliittolain säätämisessä on lähdetty siitä, että miehen ja naisen avioliitolla on erityinen asema, tehtävä ja vastuut, yhteiskuntaa koossa pitävänä instituutiona.
– Kun avioliitto instituutio murretaan, niin koko yhteiskunta haavoittuu tavalla, jonka seuraukset ovat kohtalokkaat. Tämän vuoksi ehdotamme, että lakiehdotukset hylätään, Laukkanen totesi.

Antero Laukkasen ensimmäisenä allekirjoittajana jättämä vastalause Lakivaliokunnan mietintöön löytyy kokonaisuudessaan mietinnön lopusta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/mietinto/Documents/LaVM_7+2015.pdf

Hallituksen esityksessä 65/2015 ehdotetaan avioliittolain muutoksesta johtuvia välttämättömiä tarkistuksia avioliittolakiin, rekisteröidystä parisuhteesta annettuun lakiin (950/2001), väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin (661/2009), transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annettuun lakiin (563/2002), uskonnonvapauslakiin (453/2003) ja hedelmöityshoidoista annettuun lakiin (1237/2006).

Tämä hallituksen esitys 65/2015 ei sisällä avioliittolain muutoksen edellyttämiä muutoksia sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. Ne ovat vielä valmistelussa. Tarkoitus kuitenkin on, että nekin voivat tulla voimaan samanaikaisesti avioliittolain muutoksen kanssa 1.3.2017.

Hallituksen esitys on täysistunnon toisessa käsittelyssä ensi viikolla. Sen hyväksymisestä ja hylkäämisestä äänestetään todennäköisesti keskiviikkona 17.2.