KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mielestä Valtiovarainministeriön budjettiesitys sisältää niin kiitoksen kuin kritiikin aiheita. Hallitus pyrkii tukemaan talouden myönteistä kehitystä, mutta työllisyyden parantumista tukeviin toimiin olisi panostettava enemmän. Säästötoimia ei saisi kohdistaa heikompiosaisiin väestöryhmiin.
– Sekä yrittäjävähennys että maksuperusteinen arvonlisäverotusmuutos parantaa yritysten maksukykyä. Kotitalousvähennyksen laajennus käynnistää kotitalouksien investointeja ja lisää työmahdollisuuksia etenkin pienyrittäjille, Östman kiittelee mutta pahoittelee, että investointivarauksen käsittely lykkääntyy.

Östmanin mukaan yrittäjävähennys tulee ulottaa koskemaan myös maatalousyrittäjiä.
– Lisäksi hallituksen tulee välittömästi kohdentaa rahaa maatalouden kriisitoimenpiteisiin lisäbudjetilla.

– Tuloveroalennus parantaa niin työntekijöiden kuin eläkeläistenkin ostovoimaa. Kaikki työn kannattavuutta heikentävät esitykset, kuten jo eduskunnan käsittelyssä oleva päivähoitomaksujen korotusesitys, on torjuttava, Östman muistuttaa.

– Kristillisdemokraattien mielestä huolestuttavaa on se, että budjettiesitys on edelleen 5,9 miljardia euroa alijäämäinen. Lisäbudjetteineen valtio ottanee ensi vuonna velkaa 6,5-7 mrd euroa, mikäli dynaamiset vaikutukset eivät tule apuun.

Hallitus ei ole pääsemässä työllisyystavoitteeseensa, vaan työttömyys jatkuu korkeana.
– Budjettiriihessä on syytä tehdä lisäpanostuksia työllisyysmäärärahoihin, jotta myös pitkäaikaistyöttömille saadaan lisää mahdollisuuksia työllistyä. Muutoinkin työllistymistä on pystyttävä tukemaan kannustinloukkuja purkamalla, Östman korostaa.

– Talousarvioesitykseen sisältyy  hallituksen aiemmin päättämiä säästötoimia, joista merkittävin on indeksiin sidottuihin menoihin kohdistuva,  julkisen talouden suunnitelmassa sovittu noin 195 milj. euron säästöpäätös. Se leikkaa lähes 30 heikompiosaisiin kohdistuvia sosiaaliturvaetuutta, kuten kansaneläkkeitä, takuueläkkeitä, kotihoidon tukea, vammaistukia ja asumistukia, ja lisää eriarvoisuutta. Myös 25 miljoonan säästö vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta on epäinhimillinen säästökohde ja väärin hoivaa tarvitsevia ikäihmisiä kohtaan.
– Budjettiriiheen toivomme harkinnan käyttämistä siitä, miten säästöjä voitaisiin kohdentaa muihin kuin kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

– Riittävät panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat välttämättömiä. Samalla on syytä panostaa enemmän yritysten markkinointiosaamiseen. Suomessa osataan kehittää tuotteita mutta markkinointiosaaminen on heikolla tasolla. Tavaramerkkien luomisessa on otettava mallia Ruotsista, siksi TEM olisi syytä panostaa enemmän määrärahoja tähän tarkoitukseen, Östman toteaa.