Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä hyväksyi kesäkokouksessaan Lappeenrannassa viisi kannanottoa.

Vanhustenhuoltoon ja lasten ryhmäkokojen pienentämiseen varoja sokeriverosta

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa, että maassamme otetaan käyttöön aiemman makeisveron korvaava sokerivero, joka kohdistuu tasapuolisesti eri tuoteryhmiin ja perustuu elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin. Sokeriverolla KD tavoittelee terveysvaikutuksia sekä 200-300 miljoonan euron vuosittaista lisätuloa. Lisäksi kansanterveyden kohenemisen kautta saadaan kustannussäästöjä.

Sokeriveron tuotolla KD eduskuntaryhmä lisäisi vanhuksille hoitajia laitoksiin, eli nostaisi hoitajamitoitusta. KD myös lisäisi aikuisten määrää kouluissa ja päiväkodeissa pienentämällä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Oman vaihtoehtobudjettinsa ryhmä julkaisee myöhemmin syksyllä.

Myös muun muassa Evira ja THL ovat puhuneet sokeriveron puolesta, sillä suomalaiset syövät ja juovat edelleen liikaa sokeria. Erityisenä huolenaiheena on lasten ja nuorten ylipainoisuuden lisääntyminen sekä hampaiden reikiintyminen. Vaikka aiempi makeisvero sai moitteita EU-komissiolta, terveysperusteisia veroja voidaan edelleen määrätä, mikäli ne kohtelevat eri tuoteryhmiä tasapuolisesti. Esimerkiksi Unkarissa on käytössä sokeriveron lisäksi myös rasva- ja suolavero, joista on saatu hyviä kokemuksia. Sokeriveron määrääminen tulee Suomessa ensi vuodenvaihteessa mahdolliseksi, kun pakkausmerkintälainsäädäntö uudistuu ja elintarvikkeiden sokerimäärän ilmoittaminen tulee pakolliseksi.

KD eduskuntaryhmä budjettiriihen tuloksista: Budjetti lisää inhimillisyysvajetta – hallitus unohti vanhukset

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää budjettiriihen tulosten suurimpana pettymyksenä, että hallitus unohti vanhukset eikä hoitajamitoituksen heikennystä peruttu. KD tulee olemaan kivenä kengässä ja muistuttamaan asiasta niin kauan, kunnes hoitajamitoitus asetetaan inhimilliselle tasolle. Vanhusten hyvä hoito on ihmisarvokysymys. KD tulee esittämään vaihtoehtobudjetissaan lisää hoitajia vanhuksille.

Hallituksen päättämien leikkausten ja korotusten kerrannaisvaikutukset ovat suurimmat juuri heikompiosaisilla. Kiinteistöveron alarajan korotus iskee loven monen pienituloisen arkeen, sillä se nostaa asumisen kustannuksia riippumatta siitä, asuuko vuokralla vai omassa asunnossa. Suurituloiset saavat verohuojennuksia, kun taas vähävaraisten ja heikoimmassa asemassa olevien etuuksista ja palveluista leikataan.

Kevään kehyksissä päätetyt rajut leikkaukset jäävät edelleen voimaan ja heikentävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Indeksisidonnaisten etuuksien leikkaukset heikentävät muun muassa kansaneläkettä, takuueläkettä, rintamalisää, vammaistukea, työmarkkinatukea, työttömyyspäivärahaa, lapsilisää, sairauspäivärahaa, vanhempainpäivärahaa ja lastenhoidontukia. Myös koulutukseen ja sairasvakuutuskorvauksiin kohdistetut mittavat leikkaukset, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattaminen sekä vanhusten hoitajamitoituksen heikennys jäävät voimaan.

On oikein, että hallitus toteutti kristillisdemokraattien vaatimukset päivähoitomaksujen korotusten peruuttamisesta sekä antaa kipeästi kaivatun maatalouden kriisipaketin. Myös KD:n ehdotus ansiosidonnaisen työttömyysturvan  100 viimeisen päivän käyttämiseksi palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahana oman yrityksen käynnistämiseen näyttää etenevän.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistetut säästöt ajoitettu taitamattomasti

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ihmettelee ammatilliseen koulutukseen kohdistettujen rajujen säästöjen ajoittamista jo ensi vuodelle, vaikka reformilainsäädäntö tulee voimaan vasta vuoden 2018 alusta. Reformissa uudistetaan koko ammatillinen koulutus: koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuodot sekä järjestäjärakenne. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi lainsäädännöksi.

Ensi vuodelle aikaistetut säästöt uhkaavat vakavasti ammatillisen opetuksen laatua. Säästöjä on mahdotonta tehdä hallitusti ja strategisesti kestävällä tavalla, kun reformin linjaukset eivät ole vielä tiedossa. Pahimmillaan tämä tarkoittaa ammatillisille oppilaitoksille kahta peräkkäistä rajua rakenneuudistusta, jotka toteutetaan vain vuoden sisällä toisistaan. Kiireellisesti toteutetut leikkaukset voivat johtaa harkitsemattomiin ja aluepoliittisesti vahingollisiin ratkaisuihin. Kehotamme hallitusta korjaamaan suunnitelmaansa niin, että säästöt toteutetaan hallitun rakenneuudistuksen kautta, sen sallimassa aikataulussa.

Hallitus heikentää sisäistä turvallisuutta poliiseja vähentämällä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä edellyttää, että poliisimäärää ei vähennetä. Ryhmä muistuttaa valtiovarainministeri Petteri Orpoa tämän sisäministerinä antamastaan lupauksesta, että poliisimäärä ei enää vähennetä. Viime kaudella Keskusta ja Perussuomalaiset olivat valmiita hajottamaan hallituksen, jos poliisimäärä yhtään vähenee. Nyt aiemmat vaatimukset näyttävät unohtuneen.

Poliisitoimintaan kohdennetut säästöt ovat kestämättömiä, kun samaan aikaan poliisin toimintaympäristö muuttuu yhä haastavammaksi ja sisäinen turvallisuus heikkenee. Ensi vuonna hallitus vähentää kuitenkin 210 poliisimiestä. Eduskunnassa on vahva tuki poliisimäärän säilyttämiselle nykyisellä tasollaan. Kova tarve olisi poliisimäärän lisäämisellä.

Talouden tasapaino jää hamaan tulevaisuuteen

Sipilän hallitus markkinoi itseään Suomen kuntoon saattamisella, vaikka valtion velkaantuminen jatkuu lähes entiseen tapaan.  Hallituksen talouspolitiikka perustuu liian optimistisiin odotuksiin. Tarvittaisiin suuria muutoksia työmarkkinoilla ja parempia kannustimia yrittäjyyteen, jotta todellinen käänne parempaan tapahtuisi. Ainoastaan luomalla edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle Suomi nousee.

Hallitus on linjannut julkisen talouden pitkänajan suunnitelmassaan, että talous on tasapainossa vuonna 2021. Nyt julkistettu budjetti on 5,4 miljardia alijäämäinen. Vuoden 2018 budjetin ennakoidaan olevan viisi miljardia alijäämäinen ja vaalivuoden 2019 budjetti näyttää nyt neljän miljardin alijäämää. Tasapainotustyö jätetään tulevalle hallitukselle, jonka pitäisi oikaista reilussa vuodessa Sipilän hallitukselta jäävä neljän miljardin alijäämä vuoden 2021 budjettiin. Lisäksi suunnitelmassa valtion menot eivät juurikaan kasva vuoteen 2021 mennessä, vaikka menot ovat jo nyt kasvaneet 1,5 miljardilla eurolla vuodesta 2015.

Hallitus hukkaa perustulokokeilussa 20 miljoonaa euroa

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää kyseenalaiseen perustulokokeeseen menevää 20 miljoonan euron panosta rahan hukkaamisena. Rahan voisi käyttää vaikka perusturvan parantamiseen. Perustulon sopivuutta ei voida tutkia hallituksen perustulokokeilulla. Laajasti toteutettuna malli olisi 11 miljardia alijäämäinen. Hallituksen kokeilussa perustulo annetaan 2000 satunnaisesti valitulle työttömälle. Mallilla ei kunnolla voida selvittää työllisyysvaikutuksia, eikä hallituksen suunnittelemaa koeasetelmaa voida edes kutsua perustulokokeiluksi.

KD on esittänyt kannustinloukkujen purkamiseksi tarjolla olevista parasta eli kannustavan perusturvan mallia. Se on sovellutus Iso-Britanniassa käytössä olleesta ja laajennettavasta Universal Credit –mallista. KD:n malli edistää työllisyyttä, koska se sovittaa yhteen sosiaaliturvan ja palkan työn vastaanottamista kannustavaksi. Malli purkaa viiveet maksatuksissa ja tekee matalapalkkaisenkin työn vastaanottamisen kannattavaksi. KD:n mallissa verotus, sosiaaliturva, palkka ja muut tulot sovitetaan yhteen reaaliaikaisesti kansallisessa tulorekisterissä. Perustulokokeilu kannattaa toteuttaa vasta kansallisen tulorekisterin toteutumisen jälkeen.

Uusiutuvan energian läpimurtoa edistettävä

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaa hallitusta toimiin, joilla uusiutuvan energian tuotantoa saadaan lisätyksi. Julkisissa hankinnoissa on ympäristöystävällisyys otettava keskeisesti huomioon. Maaseudun kannalta on tärkeää, että maatilat voivat käyttää investointiavustusta yhtä lailla biokaasun tuotantolaitosten kuin navetoiden rakentamiseen. Biokaasuautoilun verotusta on korjattava biokaasun kysynnän lisäämiseksi. Kaasuautojen auto- ja ajoneuvoveroja on laskettava, jotta biokaasun ilmastokaasuja vähentävä vaikutus otetaan huomioon ja niiden käyttövoimavero on poistettava. Sähköautojen hankinnan edistämiseksi on puolestaan otettava mallia Norjan kokemuksista.

Suomen energiajärjestelmä on sopeutettava edessä oleviin muutoksiin. Aurinkosähkö halpenee ja akkutekniikka kehittyy, joten aurinkosähköstä on tulossa energiajärjestelmäämme täydentävä osa. Biokaasun tuotantoa on järkevää lisätä merkittävästi. Näin saadaan hyödynnetyiksi mm. lanta, oljet ja suojavyöhykenurmet sekä korvatuksi lannoitteita. Kun tämä yhdistetään maamme muiden uusiutuvien luonnonvarojen, kuten metsien, entistä älykkäämpään hyötykäyttöön, on kotimaisella energian tuotannolla mahdollista korvata miljardien eurojen arvosta energian tuontia ulkomailta ja lisätä kotitalouksien ja maatilojen energiaomavaraisuutta.

Lisäksi KD eduskuntaryhmä hyväksyi uuden maa- ja metsätalouspoliittisen ohjelman. Lue ohjelma kokonaisuudessaan