– Hallitus ei ole saanut velkaantumiskehitystä käännettyä, mutta silti se on kohdistanut rajuja leikkauksia pääosin heikoimmassa asemassa oleviin, totesi KD eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja valtiovarainvaliokuntavastaava Peter Östman.

Östman kertoo, että KD jättää tästä syystä nyt ensimmäistä kertaa tälle hallitukselle budjetista epäluottamuslauseen. Lukuisia leikkaustoimia on perusteltu taloudellisilla seikoilla, mutta laihoin tuloksin.
– Kymmenet tuhannet suomalaiset seisovat viikoittain leipäjonoissa. Lähes 400 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Suurin ryhmä maksuhäiriöisissä ovat 25-44-vuotiaat miehet. Onko meillä varaa tällaiseen nuorten ihmisten syrjäytymiseen? hän kysyi.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä ei hyväksy esitettyjä leikkauksia kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien indeksisidonnaisiin etuuksiin, kuten vähimmäispäivärahoihin, eläkkeisiin ja asumistukeen. Ryhmän mielestä takuueläkkeen tasoa pitäisi leikkauksen sijasta korottaa sekä perua lääkekorvauksiin ja vanhusten hoivaan esitetyt leikkaukset.
– Hallitus ei palauttanut vanhustenhoitajamitoituksesta leikkaamiaan varoja. Keskustelu aiheesta vaimeni aivan turhaan. Tosiasiallisesti vanhusten tilannetta on heikennetty, toisin kuin hallitus on antanut viestinnällään ymmärtää.

Lue koko puheenvuoro:

Budjettikeskustelu eduskunnassa 14.12.2016
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman

Arvoisa puhemies,
Viime viikonloppu oli hyvä esimerkki siitä, että vaikka me suomalaiset olemme pieni kansa, meillä on monenlaista huippuosaamista, jolla voimme menestyä maailmalla. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää kultaakin kalliimpana sitä, että Suomi säilyy ja vahvistuu korkean osaamisen maana. Siksi eduskuntaryhmämme lisäysesitysten pääpaino on paitsi inhimillisyyttä lisäävissä toimissa myös koulutuksessa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.  Hallitus on jo leikannut korkeakoulutuksesta ja nuorisotakuusta. On ajattelematonta, että hallitus leikkaa yli 50 miljoonaa euroa lisää kaikkein tuottavimmasta, teknisestä tutkimustoiminnasta. Nyt vuorossa on lisäksi ammatillinen koulutus, johon ensi vuonna kohdistetut 190 miljoonan euron leikkaukset on ajoitettu taitamattomasti ennen reformilainsäädännön valmistumista. Olemme esittäneet vaihtoehdon näille leikkaustoimille, mutta hallitus ei ole tarttunut ehdotuksiimme.

Toinen syvä huolemme on, että kymmenet tuhannet suomalaiset seisovat viikoittain leipäjonoissa. Lähes 400 000 kansalaisella on maksuhäiriömerkintä. Suurin ryhmä maksuhäiriöisissä ovat miehet parhaassa työiässä. Syrjäytyneet nuoret miehet ovat viime aikoina syyllistyneet jopa useisiin väkivallantekoihin ja tuhotöihin. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää vakavan huolensa tästä sekä pyynnön hallitukselle ottaa tämä kysymys tarkkaan pohdintaan toimenpiteitä varten.

Arvoisa puhemies,
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä ei hyväksy esitettyjä leikkauksia kaikkein heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien indeksisidonnaisiin etuuksiin, kuten vähimmäispäivärahoihin, eläkkeisiin ja asumistukeen. Mielestämme takuueläkkeen tasoa pitäisi leikkauksen sijasta korottaa. Esitimme myös lääkekorvauksiin ja vanhusten hoivaan esitettyjen leikkausten perumista.

Kuluvana vuonna toteutettiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen roimat 30 prosentin korotukset. Tämä yksittäinen päätös on suistanut monen ikääntyneen tai pitkäaikaissairaan talouden raiteiltaan. Lisäksi monet sairaanhoitopiirit ovat muuttaneet laskutuskäytäntöjä joustamattomiksi ja siirtävät erääntyneet laskut välittömästi perintään. Räikeimmissä tapauksissa potilas on vielä tehohoidossa, kun laskut siirtyvät perintäyhtiölle. Laskut kasvavat moninkertaisiksi ja ahdinko on valtava. Edellytämme, että hallitus selvittää kasvavien toimeentulo-ongelmien ja maksuvaikeuksien syyt. Myös julkisten toimijoiden kuten Kelan ja sairaanhoitopiirien osallisuus kansalaisten talousahdingon syntymisessä on selvitettävä.

Arvoisa puhemies,
Maamme tarvitsee kokonaisvaltaisen perusturvauudistuksen, jossa työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi. Pidämme perustulokokeilun toteuttamista ensi vuonna ajan ja rahan haaskauksena, sillä kokeiltava malli ei ole toteuttamiskelpoinen. Sen sijaan hallituksen on kiirehdittävä kansallisen tulorekisterin valmistumista, jotta perusturvauudistus voidaan toteuttaa. Kristillisdemokraatit esittävät perusturvauudistuksen pohjaksi kannustavan perusturvan mallia, jossa nykyiset tuet koordinoidaan palkan ja verotuksen kanssa ja yhdistetään yhdeksi tueksi. Tuki määräytyy kotitalouden tilanteen mukaan ja vähenee ilman kynnyksiä tulojen kasvaessa. Kannustava perusturva tekee matalapalkkaisenkin työn vastaanottamisen aina kannattavaksi. Työnteon kannattavuutta lisäisi myös tuloverokevennysten kohdistaminen enemmän pientä työtuloa saaville esimerkiksi korottamalla tulonhankkimisvähennystä, kuten esitimme.

Lähestymme hallituskauden puoliväliä ja Suomen taloudellinen tilanne on edelleen heikko. Julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen. Hallitus lupasi syksyn budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että Suomen valtion velkaantuminen päättyy vuonna 2021. Tähän eivät valitettavasti usko edes valtiovarainministeriön omat virkamiehet, sillä hallitus ei ole esittänyt uskottavia keinoja velkakehityksen taittamiseksi. On riski, että hallitus jättää maamme talouden seuraavalle hallitukselle huonommassa kunnossa kuin missä sen edelliseltä hallitukselta hallintaansa sai. Toivottavasti hallitus keksii puoliväliriihessä jo muita keinoja kuin sairaiden ja vähävaraisten tai lapsiperheiden jo ennestään tyhjät kukkarot. Meiltä kristillisdemokraateilta löytyy inhimillinen vaihtoehto.

Esitän, että eduskunta hyväksyy KD:n vastalauseeseen nro 5 sisältyvän epäluottamusehdotuksen:

”Itsenäisessä Suomessa on vaalittava kansakunnan yhtenäisyyttä sekä kansalaisten mahdollisuutta hankkia itselleen ja perheelleen riittävä elanto ja elintaso. Velkaantuminen rajoittaa niin kansakuntamme, kuntiemme kuin kansalaisten itsenäisyyttä. Velkaa ei pidä kerryttää nuorempien sukupolvien maksettavaksi. Hallitus ei ole saanut velkaantumiskehitystä käännettyä, mutta silti se on kohdistanut rajuja leikkauksia pääosin heikoimmassa asemassa oleviin. Tiukan taloustilanteen maksumiehiksi ei pidä laittaa heitä, jotka muutenkin sinnittelevät toimeentulon rajamailla. On pidettävä huolta siitä, että kaikki pysyvät yhteiskunnassamme mukana ja kokevat kuuluvansa joukkoon. Suomen menestys perustuu mahdollisuuksien tasa-arvoon sekä väestön hyvään koulutustasoon ja korkeaan osaamiseen. Hallituksen kohdistamat rajut leikkaustoimet koulutukseen ja osaamiseen heikentävät maamme mahdollisuuksia menestyä. Köyhimpään kansanosaan kohdistetut toistuvat leikkaustoimet lisäävät tyytymättömyyttä ja epäluottamusta koko demokraattista järjestelmää kohtaan ja siten heikentävät yhteiskuntarauhaa. Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut keskeisissä tavoitteissaan eikä nauti eduskunnan luottamusta.”