Räsänen Riihimäellä: Sokeriveron tuottoa voitaisiin ohjata diabeteksen hoitoon

9.3.2017 klo 18:29 Uutinen

– Sokeriveron tuotolla voitaisiin parantaa diabeteksen hoidon lääkekorvauksia ja vähentää lisäsairauksien aiheuttamia kustannuksia, ehdottaa kansanedustaja, lääkäri Päivi Räsänen.

– Hyvä diabeteksen hoito estää lisäsairauksia, ja siten diabeteksen hoito on erittäin tärkeää. Valitettavasti diabeteksen hoidon lääkekorvausten heikennykset uhkaavat heikentää hoitotasapainoa ja lisätä yhteiskunnalle tulevia kustannuksia, hän sanoo.

Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan 1.1.2017 lukien. Muutos on osa hallitusohjelmassa edellytetyistä yhteensä 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöistä.

– Puutteellisesti hoidettuna diabeetikoita uhkaavat monet vakavat liitännäissairaudet, kuten munuaissairaudet dialyyseineen, infarktit, hermovauriot, amputaatiot ja sokeutumiset. Suurin osa diabeteksen hoitokustannuksista aiheutuu juuri lisäsairauksien hoidosta, Räsänen toteaa.

Räsäsen mukaan diabeteksesta aiheutuvat lisäsairaudet kasvattavat myös yhteiskunnalle koituvat kustannukset moninkertaisiksi.  Vuoden 2007 selvityksen mukaan diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia maksaa noin 1 300 euroa/henkilö/vuosi. Diabeteksen hoito, kun siihen liittyy lisäsairauksia maksaa noin 5700 euroa/henkilö/vuosi.

Diabeteksen hoidosta aiheutuvien suorien kustannusten lisäksi voidaan arvioida diabeteksesta johtuvia tuottavuuskustannuksia, joihin kuuluvat sairauspoissaolojen, ennenaikaisen eläköitymisen ja kuoleman aiheuttamat kustannukset. Vuonna 2014 nämä kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 4,3 miljardia euroa.

– Suuren diabetesriskin henkilöille annettu asianmukainen hoito on kustannustehokasta, eli hoidosta saatujen hyötyjen arvioidaan voittavan hoidosta aiheutuvat kustannukset.

– Leikkaustoimille on vaihtoehtoja, esimerkiksi terveysperusteiset verot, kuten sokeriveron käyttöönotto ja alkoholiveron maltillinen korotus. Säästöt olisi siis mahdollista saada vaihtoehtoisten toimenpiteiden kautta, jotka eivät kuitenkaan aiheuttaisi kohtuuttomia seurauksia vain tietyille ihmisryhmille, Räsänen linjaa.

Tämän vuoden alusta poistettu makeisvero olisi korvattavissa terveysperusteisella sokeriverolla. Sokeri vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin ja lihavoitumiskehitykseen sekä on haitallista suun- ja hampaiden terveydelle. Kielteisten terveysvaikutusten lisäksi nykyisestä makeisverosta luopumisella menetetään 100 miljoonaa euroa verotuloja. Terveysperusteisen sokeriveron avulla veropohjaa voitaisiin laajentaa ja silloin saataisiin noin 300 miljoonan euron verotuotto.

Terveysperusteinen sokerivero on käytössä mm. Unkarissa ja terveysperusteisia veroja on käytössä myös Tanskassa ja Norjassa.