Kansalaisaloitteessa esitetty äitiyslaki tarkoittaa toteutuessaan sitä, että naisparille yhdessä annetun hedelmöityshoidon seurauksena syntyvälle lapselle vahvistetaan kaksi äitiä, mutta ei yhtään isää. Kristillisdemokraattien kansanedustaja, lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen esittää esityksen hylkäämistä.

– Aloite toteutuessaan loukkaa näiden lasten etua poistamalla lopullisesti mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen. Lainsäätäjän ei tule säätää sellaisia lakeja, jotka lisäävät isättömyyttä. Aloitteessa huomioidaan puutteellisesti lapsen etu ja murennetaan vakiintunut äitiyskäsitys, Laukkanen toteaa.

Yhteiskunnallinen painavuus ja laajuus huomioiden ei esityksen valmistelu ole ollut riittävän perusteellista mm. erilaisten sääntelyratkaisujen vertailun ja lapsivaikutusarvioimisen osalta. Valiokuntakäsittelyn aikana Laukkanen esitti, että asiasta olisi tullut pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto.

– Lain tasolla tulisi jatkossakin olla käsitys yhdestä äidistä ja yhdestä isästä. Vaikka äitiydessä on kyse myös muista siteistä, kuten psykologisista ja sosiaalisista, ei biologisen siteen merkitystä osana äitiyttä tule lainsäädännöllisesti heikentää. Isyys ei ole korvattavissa toisella äidillä, Laukkanen korostaa.

– Esityksessä pyritään rinnastamaan toisen äidin vahvistaminen isyyslain mukaiseen isyyden vahvistamiseen. Kuitenkaan toisen naisen äitiyttä ei pystytä oikeusgeneettisesti todentamaan, mihin taas isyyslain mukainen isyyden vahvistaminen rakentuu.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan ihmisellä on oikeus tuntea biologinen syntyperänsä.  Mietinnössä aloitteen suhdetta perus- ja ihmisoikeuksiin on arvioitu varsin suppeasti, eikä isyyden vahvistamismahdollisuuden poistamista ole riittävästi arvioitu tästä näkökulmasta.

Laukkanen muistuttaa, että viime aikoina on esimerkiksi tehty muutoksia isyyskanteiden aikarajojen pidentämiseksi ja velvoitettu isyystutkimuksiin tuomioistuimen päätöksellä.

– On katsottu, että lainsäädännössä heikoimmassa asemassa olevalla eli lapsella, on pääsääntöisesti oikeus tuntea vanhempansa. Oikeus on lähtökohtaisesti jokaisella riippumatta siitä, missä ikä- tai elämänvaiheessa ihminen on tai onko hän syntynyt avioliitossa vai avioliiton ulkopuolella vai onko hän adoptiolapsi.

– Lapsen identiteetin kehityksen kannalta on hyvin merkityksellistä, että hän voi tuntea biologiset juurensa ja muodostaa suhteen biologiseen isäänsä. Oikeus saada aikuiseksi tultuaan tieto sukusolujen luovuttajan henkilöllisyydestä ei tätä tarvetta korvaa.

Aloitteen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, vaan myös juridinen mies voisi olla äiti.

– Äitiyslain perustelut ovat ristiriidassa voimassa olevan translain kanssa. Lainsäätäjän velvollisuus on varmistaa, että lainsäädäntö on riittävän täsmällistä, eikä jättää tietoisesti epäselviä lain soveltamistilanteita, Laukkanen arvostelee ja toteaa, että esitys sisältää muitakin epäselviä ja heikosti perusteltuja pykäliä.

Eduskunnan täysistunnossa asia käsitellään ensi viikolla. Tutustu lisää ja lue Laukkasen vastalause ja koko mietintö.