Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman (kd.) peräänkuuluttaa Suomen etujen varmistamista maatalouden osalta EU:n rahoituskehysneuvotteluissa:

Peter Östman otti kantaa tänään puoluevaltuuston puheessaan Euroopan komission tällä viikolla julkaisemaan esitykseen EU:n rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Östman huomautti, että komission esityksen leikkauskohteeksi joutuvasta maatalousbudjetista lähtisi pois jopa 5%.

Tulevan EU-budjetin haasteena on Britannian EU-eron myötä syntyvää rahoitusvaje sekä tarve vastata samanaikaisesti unionin uusiin haasteisiin, kuten kokonaisturvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ilmastoon liittyviin kysymyksiin.

Östman peräänkuulutti, että suomalaisten maanviljelijöiden asema on turvattava tulevissa EU:n rahoituskehysneuvotteluissa.

EU:n maatalouspolitiikan yksi keskeisimmistä tavoitteista on viljelijöiden elannon turvaaminen. Maatalouden kannattavuus on ollut viime vuosina heikolla tolalla, puhumattakaan siitä, että viljelijät ovat joutuneet maksamaan kovan hinnan Venäjän vastapakotteiden vuoksi.

On Suomen etu, että maaseutuohjelmien rahoitus säilyy nykyisellä tasolla. Jäänee nähtäväksi toteutuvatko leikkaukset sellaisenaan, sillä tulevista rahoituskehysneuvotteluista ennustetaan vaikeita.

Alla Östmanin puhe kokonaisuudessaan:

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman (kd.)
Poliittinen katsaus
KD Puoluevaltuusto 05.05.2018

Hyvä puoluevaltuusto, hyvät ystävät,

Eduskuntavaalikautta on jäljellä enää reilu vuosi. Kulunut kevätistuntokausi on täyttynyt sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä kysymyksistä, välillä hyvin kiistanalaisista sellaisista. Hektisyys ei lopu kevääseen, sillä edessämme häämöttää nähdäkseni vuosisadan merkittävämmän lakikokonaisuuden, nimittäin sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuudesta äänestys. Sen kohtalo tulee päätettäväksi kesän aikana sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta antaa asiasta lausuntonsa.

Eduskunnan kevättä ovat värittäneet useat lakihankkeet. Hallituksella on ollut annatettavanaan eduskunnalle kevään aikaan yhteensä 129 lakiesitystä ja viisi selontekoa eduskuntaan saapuneiden kansalaisaloitteiden lisäksi. Tulossa on edelleen monta hallituksen esitystä. Istuntokausi on meille Kristillisdemokraateille pitänyt sisällä monta tärkeää asiakysymystä.

Kärkikokonaisuuksiksi ovat nousseet – jo aikaisemmin mainitsemani – maakuntapohjainen sote-uudistus, jonka lisäksi eduskunnassa on käsitelty kansalaisaloitteet äitiyslain muuttamiseksi ja eutanasian laillistamiseksi. Eduskunta hylkäsi onneksi eutanasia-aloitteeseen sisältyvän ehdotuksen ryhtymisestä toimenpiteisiin eutanasialain säätämiseksi. Äitiyslaki-aloitteen osalta KD jäi vähemmistöön vastustaessaan ainoana esitystä valiokunnassa.

Näiden aloitteiden osalta pyrimme aivan viimeiseen asti tuomaan oman näkemyksemme kuuluviin. Kansanedustajamme näkivät aivan erityistä vaivaa vakaumuksemme ajamiseksi ja läpiviemiseksi.

Eduskuntaryhmämme on toiminut laajasti eri politiikan sektoreiden parissa. Olemme ottaneet ydinarvokysymysten ja soten lisäksi kantaa niin talouspolitiikkaan, yritys- ja elinkeinopolitikkaan kuin koulutuspoliittisiin kysymyksiin. Olemme kaikessa toiminnassamme pyrkineet tuomaan yhteiskunnan pienituloisten ja heikompiosaisten asema keskiöön. Kansainvälisen yhteistyön saralla olemme ottaneet aktiivisesti kantaa Eurooppa- ja kehityspolitiikkaan – tässä muutamia esimerkkejä mainitakseni osoituksena työmme laajuudesta.

Lisäksi olemme olleet mukana soten, tiedustelun valvonnan, yritystuki ja liikenneverkon rahoitus -parlamentaarisissa työryhmissä, ja olen itse hiljattain aloittanut Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenenä.

Hyvät ystävät,

On hienoa, että Suomen talous kasvaa hyvää vauhtia ja olemme vihdoin päässeet maailmantalouden kasvuun osallisiksi. Talouskasvu kasvaa tänä vuonna uusimpien ennusteiden mukaan 2,5 prosenttia ja on EU-maiden keskiarvoa nopeampaa. Euroopan komissio arvioi, että ensi vuonna Suomen julkinen velka laskee alle 60 prosentin rajan.

Hallitus teki huhtikuun kehysriihessä julkiseen talouteen vaikuttavia päätöksiä tuleville vuosille. Olemme oppositiosta halunneet antaa myös kiitosta hallitukselle silloin, kun sille on ollut aihetta. Kehysriihessä syntyi nähdäkseni hyviä päätöksiä ja työllisyyttä edistäviä elementtejä.

Sen sijaan eduskuntaryhmämme viesti lapsiperheiden ja pieneläkeläisten toimeentulon parantamiseksi jäi hallitukselta puolitiehen. Hallitus ei koskenut indeksijäädytyksiin, se korotti täsmätoimina pelkästään pienempiä päivärahoja ja takuueläkettä. Nähdäksemme taloustilanteen mahdollistamaa liikkumavaraa olisi voinut kohdentaa entisestään lapsiperheille ja pieneläkeläisille, joilta on tämän hallituskauden aikana leikattu jo kylliksi.

***

Hallitus ei kyennyt kehysriihessä myöskään edistämään tasavertaista paikallista sopimista ja työaikalain uudistusta. Järjestäytymättömät yritykset ovat edelleen epätasa-arvoisessa asemassa ja toimintaympäristö on pieni- ja keskisuurille yrityksille edelleen vaikea.

Työaikasääntelyä kehittämällä tulisi vastata näiden yritysten tarpeisiin, sillä joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia tarvitaan paikallisesti. Jäykkien työehtojen tilalle on kehitettävä järjestelmä, jossa edistetään sekä työntekijän että työnantajan etua.

***

Mauri Pekkarisen johtama parlamentaarinen yritystukityöryhmä luovutti kuukausi sitten loppuraporttinsa. Ryhmän tarkoituksena oli kartoittaa ja laatia tiekartta yritystukien uudistamiseksi. Yritystukiin odotettiin suuria muutoksia ja julkisuudessa puhuttiin harhaanjohtavasti jopa ”miljardien eurojen tarpeettomasta tuesta”, joista olisi mahdollisuus leikata.

Työryhmän lausunnossa on ollut suuria näkemyseroja siitä, mitä yritystuella tarkoitetaan. Yritystukea koskevassa luettelossa on monia asioita, joita ei nähdäkseni pidä nimittää yritystueksi.

Miksi esimerkiksi energiaintensiivistä teollisuutta tuetaan? Siitä syystä, että kotimaisen teollisuuden kilpailukyky ja työpaikat voidaan turvata. Jos muutoksiin päädyttäisiin esimerkiksi energiaverotuksen osalta, on varmistettava, etteivät ne tuota kielteisiä seurauksia.

Työryhmän listassa oli esillä muun muassa yrittäjävähennys, osinkoverotuksessa olevat huojennukset, dieselpolttoaineiden alhaisempi verokanta sekä Suomen maatalouspolitiikan tuki. Kun energian veronkevennykset, yritysvähennys ja maatalouden tuki lasketaan yhteen, jäljelle jää vain muutama sata miljoonaa euroa, joita voidaan pitää puhtaana yritystukena.

Lopputuleman kannalta oli tärkeintä, että kaikki eduskuntaryhmät saivat sovittua yritystukikriteereistä. Toivon, että harjoituksen yhteydessä selkiintyi, ettei ”tarpeetonta” yritystukea ole yhtä paljon kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Yritystuet ja verohelpotukset ovat olemassa, jotta Suomi pysyisi kilpailukykyisenä maana.

***

Tein viime syksynä toimenpidealoitteen niin kutsutun sijoitussäästötilin luomisesta Suomeen. Aloitteen on sittemmin nostanut esille eri tahot, muun muassa valtionvarainministeriö asetti työryhmän selvittämään asiaa. Esimeriksi Ruotsissa ja Norjassa piensijoittajilla on jo nyt mahdollisuus käyttää sijoitustiliä.

Tilastojen mukaan kotitaloudet säilyttävät tavallisilla pienikorkoisilla pankkitileillä 85 miljardia euroa. Nuo varat voisi sijoittaa kohteisiin, jotka tuottavat enemmän.

Sijoitustili mahdollistaisi sen, että suomalaisilla olisi enemmän vaihtoehtoja sijoittaa ja sitä kautta päästä osallisiksi talouden kasvusta. Sijoittamisen hyödyt ovat merkittävät niin jokaisen suomalaisen kuin yritysten ja yhteiskunnan kannalta.

***

Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla esityksen seuraavaksi unionin rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Tulevan EU-budjetin haasteena on paikata Britannian EU-eron myötä syntyvä rahoitusvaje ja vastata samalla unionin uusiin haasteisiin, kuten kokonaisturvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ilmastoon liittyviin kysymyksiin. Komission tällä viikolla julkaisema rahoituskehysesitys leikkaisi maatalousbudjettia 5 % ja koheesiorahoja 7 % nykytasosta.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksi keskeisimmistä tavoitteista on maanviljelijöiden elannon turvaaminen. Maatalouden kannattavuus on ollut viime vuosina heikolla tolalla, puhumattakaan siitä, että viljelijät ovat joutuneet maksamaan kovan hinnan Venäjän vastapakotteiden vuoksi. Ei ole oikein, että rasitamme viljelijöitä uusilla vaatimuksilla ja samalla leikkaamme heidän elantoansa.

On Suomen etu, että maaseutuohjelmien rahoitus säilyy nykyisellä tasolla. Jäänee nähtäväksi toteutuvatko leikkaukset sellaisenaan, sillä tulevista rahoituskehysneuvotteluista ennustetaan vaikeita.

***

Kehysriihessä hallitus ei ottanut millään lailla kantaa syntyvyyden hälyttävään tasoon. Syntyvyys on laskenut paljon nopeammin kuin on osattu ennustaa. Nykytutkimuksen valossa huoltosuhteen heikkeneminen ei näytäkään päättyvän 2030-luvulle. Syntyvyyden parantamiseksi vaadimme hallitukselta nyt viimein konkreettisia toimia.

Me olemme kantaneet syntyvyyden tilasta erityistä huolta. Lapsiperheiden asemaa tulee vahvistaa toimilla, jotka tukevat perheitä ja kannustaisivat nykyistä suurempaan lapsilukuun. Tilanteen edistämiseksi esitimme vaihtoehtobudjetissamme, että verotuksen lapsivähennys tulisi palauttaa ja lapsilisää korottaa perheiden ostovoiman turvaamiseksi. Perheellisille opiskelijoille tulisi lisäksi taata huoltajalisän korotus opintorahaan.

KD on esittänyt niin kutsun taaperobonus-mallin syntyvyyshaasteeseen vastaamiseksi. Mallissa perhe saisi lapsikohtaisen hoitorahan ansiosidonnaisten vanhempain-päivärahojen jälkeen – ja sen voisi käyttää esimerkiksi hoivapalvelujen ostamiseen.

Taaperobonuksen myötä perheiden valinnanvapaus toteutuisi aidosti, sillä perhe saisi itse päättää missä lapsensa hoidon järjestää. Malli korvaisi nykyiset lasten hoidon tuet, jolloin se toisi selkeyden lisäksi joustavuutta ja mikä tärkeintä, valinnanvapautta perheille. Se myös helpottaisi pätkä- ja keikkatöiden vastaanottamista sekä osa-aikaisen työn tekemistä.

Hyvät ystävät,

Valiokuntatyöskentelyn lisäksi toimin eduskunnan Israel-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Tänä vuonna saamme juhlistaa Israelin itsenäisyyden 70-vuotispäivää. Nähdäkseni Israel todella tarvitsee tukijoita ja ystäviä ympäri maailmaa.

Israelin asema kansainvälisessä politiikassa on aina ollut erityislaatuinen. Israelilla on Lähi-idän ainoana valtiona demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä, ja sillä on kaikki oikeus puolustaa alueellista koskemattomuuttaan sekä velvollisuus huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta.

Kuten hyvin tiedämme, antisemitismi on uudelleen voimistumassa. Monissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa on esimerkiksi nähty juutalaisvastaisia mielenosoituksia. Lisäksi Israelin oikeudelliseen asemaan kohdistuu jatkuvasti kritiikkiä. Meidän tulee pyrkiä vaikuttamaan vastavoimana näille kehityskuluille. Velvollisuutemme on vaatia tasapuolista uutisointia ja yhteiskunnallista keskustelua tämän päivän tapahtumista.

Palestiinalaishallinon presidentti Mahmoud Abbas väitti äskettäin kansalliskokoukselle pitämässään puheessa, että holokausti ei ollut antisemitismin seurausta, vaan seurasta juutalaisten omasta käytöksestä. Suomen tulee muiden maiden kanssa tuomita puhe jyrkästi, joka ei millään lailla edesauta rauhan syntymistä Israelin ja palestiinalaisten välillä.

Jokainen sukupolvi on vastuussa omasta ajastaan. Olemme vastuussa siitä mitä tapahtuu nyt ja miten kykenemme tunnistamaan aikamme ilmiöt. Ja meidän velvollisuutemme on pitää huoli siitä, ettei historia unohdu eikä toistu.