Komissio esittää direktiiviehdotuksessaan, että EU-maiden nykyistä yleisen arvonlisäverokannan 15 prosentin vähimmäistasoa sovelletaan vielä viiden vuoden ajan.
Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd, EPP) pitää tärkeänä sitä, että komission tulee hyvissä ajoin aloittaa laaja konsultaatio uuden arvonlisäverojärjestelmän luomiseksi.
- Meidän on pystyttävä keventämään arvonlisäverotukseen liittyvää hallinnollista taakkaa ja tehtävä raportointi erityisesti pk-yrityksille mahdollisimman helpoksi, kuitenkin niin, että samalla voidaan tehokkaasti torjua arvonlisäveropetoksia, Essayah painotti Strasbourgissa 22.11. käydyssä keskustelussa.
- Julkiset taloudet ovat tällä hetkellä kuralla monissa Euroopan maissa, ja yhtenä ratkaisuna on nähty se, että arvonlisäverokantoja lähdetään nostamaan. Mutta se ei auta niissä maissa, joissa yleinen maan tapa on arvonlisäverojen kiertäminen. Haluaisinkin viitata täällä jo aiemmin hyväksyttyyn David Casan mietintöön, jossa keskityttiin erityisesti petosalttiiden tavaroiden ja palveluiden arvonlisäveropetosten torjuntakeinoihin. Toivoisin, että tällä saralla komissio todellakin tulevaisuudessa tekee uusia avauksia, Essayah totesi.

Arvioiden mukaan Kreikalla oli kriisin alussa 80 miljardin velka saksalaisille ja 300 miljardin velka ranskalaisille pankeille. Kreikan apupaketti auttoikin ensisijaisesti näitä pankkeja.
- Kun Euroopan Keskuspankilta saa halpaa lainaa suhteessa markkinoihin, ja kukaan muu ei osta vaikeuksissa olevien maiden velkaa, EKP:n on täytynyt ostaa velkapapereita minun arvioni mukaan ainakin 250 miljardilla eurolla. Näin ollen pankkien vastuut ovat vastaavasti vähentyneet ja Saksassa on jo käynnissä keskustelu siitä muuttuuko EKP roskapankiksi. Tuota kehitystä ei pidä sallia, sillä se tarkoittaa myöhemmässä vaiheessa miljardilaskua EKP:n kautta asiansa hyvin hoitaneille maille, Essayah korosti Helsingissä.

- Ymmärrän toki Olli Rehnin tuskan, kun hän astui talouskomissaariksi huhtikuussa ja käytössä ei ollut mekanismia eikä poliittista uskallusta Kreikan päästämiseksi hallittuun velkasaneeraukseen. Käsitykseni mukaan vuoteen 2013 päättyvällä kriisipaketilla ostettiin aikaa ja komission tarkoitus oli saada paniikki taltutetuksi, sopia rauhassa velkasaneerausmenettelystä. Siinä vaiheessa EKP on kuitenkin tätä menoa ostanut pois suuren osan roskalainoista.
- Ehkä tämä oli EU:n suomien mahdollisuuksien puitteissa paras tie, mutta itse olin ja olen edelleen sitä mieltä, että kertarysäys olisi ollut parempi ratkaisu kuin muiden EU-maiden hakeminen taakanjakoon ja ongelmien venyttäminen, Essayah arvioi.