Lauantai 1. marraskuuta 2014

KD-lehti » Juttuarkisto » Nato-kanta hakusessa

Nato-kanta hakusessa

13.12.2007

Esa Erävalo

Ulkopoliittisen Instituutin Nato-selvitys tuli ajankohtaiseen tarpeeseen, pohjaksi Nato-kannan muodostamiselle – myös KD:ssa.
USA vastaa noin puolesta maailman sotilasmenoista ja EU noin neljänneksestä. Yhteensä yli 70% maailman turvallisuusmenoista vastaavilla Nato-mailla suuri rooli. Suomen puolustusvoimien hankinnat suuntautuvat jatkossakin Nato-maiden sotatarviketeollisuuteen. Jäsenyys USA:n johtamassa sotilasliitossa on kuitenkin eri asia.

Aihetta sivuaa tohtori Heikki Patomäki artikkelissaan kirjassa ”Euroopan tulevaisuus”. Patomäki hahmottelee neljä erilaista mahdollista tulevaisuuden Eurooppaa. Ensimmäisessä EU osallistuu alisteisena entistä enemmän USA:n johtamiin uusimperialistisiin operaatioihin. Toisessa EU rakentaa omia globaaleja liittoutumiaan ja kehittää omaa suurvalta-asemaansa keskitettynä liittovaltiona, jolla on sotilaallinen mahti vastavoimana USA:lle. Kolmannessa vaihtoehdossa EU hajaantuu. Patomäki itse kannattaa neljättä vaihtoehtoa, jossa EU vastustaa turvallistamispyrkimyksiä ja profiloituu siviilivaltana osaksi globaalia kokonaisuutta. Unionin 500 miljoonaa asukasta ovat vain noin 5% ihmisistä vuonna 2050.

Tässä vaihtoehdossa EU pyrkisi demokratisoimaan globaalia hallintaa eikä pyrkisi olemaan maailman keskus. Pakko ja voimankäyttö eivät olisi vaihtoehto.

Tänään lehdessämme referoidun Pekka Visurin mietteiden pohjalta kysymykseksi nousee, mitä mieltä Suomelle on lähteä sotilaalliseksi osapuoleksi Lähi-idän, Aasian ja Afrikan kriiseihin, jos niihin on vain EU:n tai USA:n mandaatti, eikä kaikkien valtioiden yhteinen YK-mandaatti.
EU:n turvatakuut ovat UPI:n selvityksen mukaan lähinnä teoreettisia. EU:ssa ei kuitenkaan ole ongelma, ettei Suomi ole Naton jäsen. Muut EU-maat eivät koe olevansa sotilaallisesti uhattuina, Suomi on ainoa, jossa turvatakuista keskustellaan. Naton 5. artikla turvatakuista ei sekään tarkoita, että Natolla olisi omia joukkoja, vaan jokainen jäsenmaa itsenäisesti päättää lähettääkö joukkoja avuksi. Naton omat voimavarat ovat vain Awacs-tutkalentokoneet ja johtokeskukset.

Suomi on nyt niin läheisessä yhteistyössä Naton kanssa kuin on mahdollista olematta jäsen. Kriisinhallintaoperaatioissa saadaan jo nyt tiedustelutiedot ja muu hyöty puolustussuunnittelulle. UPI:n Nato-selvityksen mukaan kriisinhallinta on Naton tärkein nykytehtävä. Jäsenyys lisäisi paineita osallistua operaatioihin. Natossa on konsensusvaatimus ja kyse on esimerkiksi siitä kuinka pitkälle kantti kestää estää järjestön toimintaa jossain kriisissä.

Kuten UPI:n raportissa sanotaan, kyse on siitä millaisen roolin Suomelle haluamme. Herää kysymys tarvittaisiinko maailmassa länsimaata, joka profiloituu Natosta erillisenä lääkärinä, monenkeskisen maailman rakentajana? Sellaisena maana, jonka neuvotteluperinteeseen voi turvata, kun sitä ei voida liittää minkään valtioryhmittymän edun ajajaksi erilaisissa sotilasoperaatioissa.

Kela ja kansaneläke 70 vuotta

Kansaneläkelaitos perustettiin eläkelaitokseksi 16.12.1937. Kansaneläkkeiden maksajasta on 70 vuoden aikana kehittynyt monipuolinen sosiaaliturvan palvelutalo, joka vastaa noin sadan erilaisen etuuden maksamisesta. Onnea sankarille!

Kelan tulee edelleen kehittyä. KD on esittänyt omaishoidontuen ja vaikeastivammaisen henkilön henkilökohtaisen avustajan järjestelmien siirtämistä Kelalle, jotta suomalaiset eivät olisi eriarvoisessa asemassa asuinkunnasta johtuen.