Viisas oppii toisen virheistä

10.05.2012

Sauli Ahvenjärvi

Olin äskettäin Tanskassa Euroopan kansallisten parlamenttien EU-valiokuntien COSAC-kokouksessa. Kokouksen yhtenä teemana oli - kuinkas muuten - Euroopan taloustilanne, velkakriisin nujertaminen ja erityisesti EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen.

Esillä oli myös Euroopan nuorison tulevaisuus ja nuorisotyöttömyyden torjuminen. Huoleen onkin aihetta, sillä pahimmilla alueilla nuorisotyöttömyys on noussut jo yli 50%:n. Eli joka toinen nuori on vailla työtä!

Massiivinen nuorisotyöttömyys onkin kumma ilmiö, kun samaan aikaan maanosamme painii väestön ikääntymisongelman kanssa. Osittain työttömyys johtuu kilpailukyvyn puutteesta, mutta osittain myös siitä, että julkiset taloudet joutuvat velkaantumisen takia sopeuttamaan menojaan. Se synnyttää talouteen jarrutusilmiön. Mutta toisaalta velkakierteen nujertamiseksi talouden pyörät olisi saatava vauhtiin. Ja nimenomaan nuorten panosta kaivattaisiin tuotannon ja kysynnän elvyttämiseen. Siinäpä pulma!

Kaikissa Euroopan maissa eivät asiat onneksi ole yhtä huonolla tolalla. Ongelmiin löytyy valmiita, käytännössä koeteltuja ratkaisuja. On vain otettava mallia näistä parhaista käytännöistä. Mutta vanha suomalainen sananparsi toteaa, että viisas oppii virheistään ja vielä viisaampi toisen virheistä.

Parhaiden käytäntöjen lisäksi kannattaisi siis hyödyntää huonoimpia käytäntöjä – varoittavina esimerkkeinä. Kun jossain maassa on tehty virhe, niin samaa mokaa ei saisi toistaa muualla. Mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty.

Kuka uskaltaa nimetä jonkin maan omaksuman toimintatavan tai -kulttuurin huonoksi käytännöksi! No, jos ei kukaan muu siihen kykene, niin historia ainakin. Se tulee aikanaan osoittamaan, mikä arvopohja, periaate ja toimintatapa oli hyvä ja mikä huono.

KD:n II varapuheenjohtaja