Eduskuntaryhmä: Kesäkokouksen kannanotot

28.08.2002

28.08.2002

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän
budjettikannanotto 28.8.2002

PERHEET, TERVEYS JA TYÖLLISYYS PAINOPISTEALUEINA

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää hallituksen budjettiesitykselle oman vaihtoehtonsa.

Ryhmän mielestä vuoden 2003 budjetissa on edistettävä vanhempien mahdollisuuksia hoitaa itse lapsiaan sekä parannettava terveydenhuollon tasoa ja kuntien mahdollisuuksia huolehtia asianmukaisesta palvelutuotannosta. Nämä toimet merkitsisivät osaltaan myös helpotusta kasvussa olevan työttömyyden hoitoon.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää pienimpien äitiyspäivärahojen korottamista työttömien peruspäivärahaa vastaavalla tasolle sekä minimieläkkeiden korottamista. Yhteensä näihin korotuksiin varataan ryhmän vaihtoehtobudjetissa 60 miljoonaa euroa. Minimiäitiyspäivärahan korotus parantaisi etenkin nuorten naisten mahdollisuuksia äitiyteen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyön tekemiseen helpotetaan. Tukijärjestelmäksi tähän soveltuisi osa-aikaeläkettä vastaava malli, jossa osa tulonmenetyksestä korvataan osa-aikatyöhön siirtyvälle. Osa-aikatyön edistämisellä parannettaisiin vanhempien mahdollisuuksia huolehtia itse lapsistaan siten, että he samalla voisivat säilyttää yhteytensä työelämään. Noin 10 000 vanhemman osa-aikatyön tukeminen tulisi maksamaan 40 miljoonaa euroa.

Kotihoidon tuki ei nykytasollaan ole riittävä. Etenkin alle kaksivuotiaiden lasten hoito kotona on järkevää paitsi inhimillisistä niin myös taloudellisista syistä. Ryhmä esittää kotihoidon tuen korottamista ja lapsilisiin indeksitarkistusta, koska perhe-etuudet ovat jo vuosia jääneet jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Eduskuntaryhmä edellyttää, että valmisteilla olevassa eläkeuudistuksessa ulotetaan kohtuullinen eläketurva koskemaan myös kotona hoivatyötä tekeviä ja opiskelijoita.

Pitkään jatkunut työttömyys on suurin yksittäinen syrjäytymisriski ja monien sosiaalisten ongelmien aiheuttaja. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä Suomesta ei saisi löytyä yhtään perhettä, jossa kummatkin vanhemmista ovat työttöminä ja esittää tehostettuja työllistämistoimenpiteitä näiden perheiden kohdalla. Lasten sosiaalisen kehityksen kannalta on välttämätöntä katkaista työttömyyden ja syrjäytymisen kierre. Työttömien perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen sekä sosiaali- ja työllisyysviranomaisten yhteistyön lisääminen on akuutti tarve, johon niin kunnissa kuin valtakunnan tasollakin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Sovitellun työttömyyskorvauksen laskentatapaa tulee muuttaa siten, ettei satunnainen työ aiheuta viivästystä työttömyyskorvauksen maksatukseen. Ryhmä esittää ensisijaisesti kuntien kautta tapahtuvaan alueellisiin työllistämisprojekteihin 20 miljoonaa euroa.

Yli 100 kuntaa joutui tälle vuodelle korottamaan kunnallista tuloveroprosenttiaan. Kuntien eriarvoistumiskehitys on nyt jatkunut jo vuosien ajan ja niiden kyky ylläpitää kansalaisille tärkeitä peruspalveluja on monin paikoin heikentynyt. Tästä huolimatta budjettiesitys päätyy edelleen kiristämään kuntien taloutta. Jos kuntien toimintaedellytyksiä entisestään heikennetään on virheiden korjaaminen jatkossa monin verroin kalliimpaa ja hankalampaa. Mm. työntekijöiden saaminen julkisen sektorin palvelukseen vaikeutuu entisestään.

Hallitus esittää kuntien valtionosuuksien indeksikorotusten puolittamista. Tämän tilanteen korjaamiseksi ryhmä edellyttää kuntien toimintaedyllytysten parantamista suuntaamalla nimenomaan kansallisen terveysprojektin rahoittamiseen ja omaishoidon kehittämiseen yhteensä 50 miljoona euroa. Ryhmä pitää sairaskulujen muutoinkin korkean omavastuuosuuden korottamista kohtuuttomana ja tulee esittämään hallituksen korotusesityksen hylkäämistä.

Ruoan arvonlisäveron keventäminen kolmella prosenttiyksiköllä merkitsisi sitä, että veronkevennykset koituisivat kaikkien tulonsaajaryhmien hyväksi yhtä suurina, mikä palvelisi etenkin lapsiperheiden ja pienituloisimpien kansalaisten tarpeita. Tämä alennus tulisi maksamaan noin 250 miljoonaa euroa.

Ryhmä on valmis eräiden pääomaliikkeiden ankaramman verottamisen avulla rahoittamaan edellä mainittuja parannuksia sekä alentamaan ruoan arvonlisäveroa. Ryhmä uudistaa jälleen vaatimuksensa pörssikaupalle säädettävästä 0,15 prosentin verosta ja esittää lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittojen nykyistä korkeampaa verotusta. Näin voitaisiin saada yhteensä noin 550 miljoonan euron panostus budjetin tulopuolelle.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä hallituksen esittämästä lisälainanotosta sekä polttoaineveron korottamisesta tulee pidättäytyä, eikä pyrkiä näin rahoittamaan tuloveronalennuksia. Ryhmä pitää työllisyys- ja oikeudenmukaisuussyistä tuloverotuksen alentamista matalammissa tuloluokissa sinänsä perusteltuna, mihin on syytä pyrkiä syksyn tuloneuvottelujen yhteydessä.


Yhteenveto KD-ryhmän esittämistä muutoksista hallituksen budjettiesitykseen:

TULOPERUSTEISSA: (muutoksen arvioitu vaikutus suhteessa hallituksen esitykseen)

- ruoan alv:n 3 %:n alennus - 250 milj. euroa
- 0,15 prosentin pörssivero + 320 milj. euroa
- lyhytaikaisen myyntivoiton korotettu verotus + 230 milj. euroa
- ei lisälainanottoa -200 milj. euroa
- ei tuloveroalea + 315 milj. euroa
- ei polttoaineveron korotusta - 120 milj. euroa
- valmius tiettyjen haittaverojen korotuksiin ja uuteen K-18 haittaveroon
- valmius veronalennuksiin matalissa tuloluokissa tuponeuvottelujen yhteydessä

MENOPERUSTEISSA:

- minimieläkkeiden korotus + 25 milj. euroa
- minimiäitiyspäivärahojen korotukseen + 35 milj. euroa
- lapsilisien indeksikorotus ja kotihoidon tuen korotukseen + 40 milj. euroa
- pienten lasten vanhemmille osa-aikatyön tukemiseen + 40 milj. euroa
- terveydenhuollon palvelujen parantaminen ja omaishoidon tuen kehittäminen + 50 milj. euroa
- sairauskulukorvauksen omavastuun korotuksesta luopuminen + 30 milj. euroa
- työllistämistoimenpideiden lisärahoitukseen + 20 milj. euroa
- kehitysyhteistyömäärärahojen korottaminen + 5 milj. euroa


Terveydenhuollon kriisiytyminen edellyttää rahaa ja uudistuksia

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolestunut erikoissairaanhoidon tilanteesta. Hallituksen budjettiesitys on terveyspolitiikan kannalta pettymys. Suurista puheista huoli matta hallitus ei ole tarttunut Kansallisessa terveysprojektissa esitettyihin toimenpiteisiin ennakoitavissa olevan kriisin torjumiseksi. Uudistamista kaipaisi mm. lääkekorvausjärjestelmä sekä terveydenhuollon erillisten rahoituskanavien (Kela ja kunnat) luoma tilanne, jossa kumpikin rahoittaja pyrkii näennäissäästöihin.

Erityisissä ongelmissa ovat erikoissairaanhoidon palvelut, joiden osalta päätöksenteko on kuntayhtymien varassa. Vastuuta päätöksistä ja palvelujen kohdentamisesta eivät kanna kuntien valtuutetut eivätkä ministeriö tai kansanedustajat. Erikoissairaanhoidon palvelujen kehittäminen ja uudelleen kohdentaminen edellyttäisi selkeämpää poliittista ohjausta ja vastuuta. Harkinnan ja selvittämisen arvoinen vaihtoehto voisi olla ratkaisu, jossa erikoissairaanhoito on siirretty suoraan valtion alaisuuteen ja toimii suoran budjettirahoituksen turvin. Alueen vastuullisena johtajana toimisi tällöin terveysministeri.


K18 -haittaverolla väkivaltaa vastaan

Kristillisdemokraattien saama kansalaispalaute kertoo, että monet ovat aidosti huolissaan väkivaltaviihteen vaikutuksesta nuorten ja lasten maailmankuvan ja elämänmallien kehittymiseen. Käsittämättömän väkivallan lisääntyminen on lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta. Ryhmän mielestä olisi etsittävä vakavasti keinoja, joilla puututaan viestimien välittämän tarjonnan parantamiseksi ja raaistavien tai muutoin epäeettisten mallien vähentämiseksi.

"Saastuttaja maksaa" -periaattetta tulisi noudattaa myös väkivaltasaasteen kohdalla. On kohtuutonta, että viihdeteollisuus saa ajoituksetta rikastua levittämällä väkivaltaisia käyttäytymisen malleja ja aiheuttaa näin yhteiskunnalle suuren laskun ilman vastuuta seurauksista. On riittävästi näyttöä siitä, että yhteys väkivaltaisen viihteen ja käytöksen välillä on olemassa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittääkin K-18 veroa, jonka myötä niin televisio, elokuvateatterit kuin videovuokraamot ja -myyjätkin joutuisivat maksamaan haittaveroa katsojien mielen saastuttamisesta.

Nykyinen kuvaohjelmalaki on säädetty pitkälti jälkivalvonnan varaan, mutta kuitenkaan ei Suomessa ole kehitetty toimivaa jälkivalvonnan mallia. Tätä varten tulisi luoda järjestelmä, jossa alueelliset tarkastajat valvovat levitystoimintaa ja jonka menot katetaan tarkastusmaksuin.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää myös valtakunnallisen joukkoviestinnän neuvottelukunnan perustamista. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi käsitellä periaatteelliselta kannalta mediaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Se voisi myös tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia joukkoviestintään liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja herättää niitä koskevaa keskustelua yhteiskunnassa.

Neuvottelukunta toimisi asiantuntija-apuna joukkoviestintää koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä, keräisi ja välittäisi tietoa siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja kansainvälisestä eettisestä keskustelusta, informaatioteknologian kehityksestä ja sen liittymisestä eettisiin kysymyksiin. Tällaisen riippumattoman foorumin toiminnalla voitaisiin vahvistaa itsesääntelyn tehoa.