Päivi Räsänen: Ryhmäpuheenvuoro osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) täydentävään toimintaan

11.03.2008

Päivi Räsänen
puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja (kd)

Ryhmäpuheenvuoro 11.3.2008

Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen (NRF) täydentävään toimintaan

Arvoisa puhemies!

Suomen tulee olla mukana kantamassa globaalia vastuuta maailman kriisipesäkkeissä kärsivien ihmisten auttamisessa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä sitä, että maamme löytää kokoonsa ja kykyihinsä nähden oikean tasapainon kovien ja pehmeiden auttamiskeinojen välillä.  Valitettavasti raadollisessa maailmassa katastrofiapuakaan ei aina saada perille ilman aseellista suojausta. Tarvitaan sekä pahuuden hillitsemistä että hyvyyden edistämistä.

Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistumista perustellaan velvollisuudellamme osallistua yhteisvastuullisesti maailman hädänalaisten auttamiseen. Mutta miksi samaa intoa ei tahdo löytyä kehitysyhteistyön sitoumuksiemme täyttämiseen? Koulutuksen, terveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja siviilikriisinhallinnan hankkeet eivät näyttäydy yhtä haastavina ja hohdokkaina kuin raskasta asevarustelua ja kovaa toimintakykyä vaativat sotilaalliset tehtävät. Puolustusministerin väheksyvä lipsautus Suomen junnaamisesta kanttiinitehtävissä kriisinhallinnassa paljasti tämän asenteen. Kanttiinitehtävissä palveleminen on aivan yhtä kunniakasta ja tarpeellista toimintaa.  

Suomella on puolen vuosisadan mittainen kunniakas maine rauhanturvaamisen mallimaana. Yhteisvastuun kantaminen turvallisuuden ja vakauden edistämisessä on varmasti vaikuttanut myönteisesti ulkopoliittiseen painoarvoomme. Valtaosa rauhaturvaajistamme työskentelee tälläkin hetkellä Nato-johtoisissa operaatioissa. Suomella on enimmillään jo ollut kerralla lähes 1 000 rauhanturvaaja Nato-johtoisissa kriisinhallintaoperaatioissa, jolloin Suomi oli maavoimien osalta väkilukuun suhteutettuna yksi eniten joukkoja luovuttaneista maista - jäsenmaat mukaan lukien. Suomi on jo osallistunut NRF-harjoituksiin. Pidän liioiteltuna sitä väitettä, että nyt esitelty NRF-päätös muuttaisi oleellisesti Suomen suhdetta Natoon. Tässä muodossa ehdotuksen voidaan katsoa tukevan Suomen nykyistä roolia Naton rauhankumppanina.

Selonteossa korostetaan NRF-päätöksen merkitystä kansallisen puolustuksen kannalta. Pitkän ja syvän rauhantilan aikana rauhaturvaoperaatiot ja Naton kumppanuusyhteistyö ovat merkinneet konkreettista toimintaa, jonka avulla on saatu arvokasta tietotaitoa ja kokemusta isänmaan puolustuskyvyn kehittämiseen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää viisaana linjausta, jossa emme sitoudu nopean toiminnan joukkojen päivystysvuoroihin. Suomen tulee hoitaa kunniakkaasti nykyiset kriisihallintatehtävät. Kriisinhallintamenoja ei tule nykyisestä kasvattaa eikä NRF-joukkoihin panostamista pidä tehdä kansallisen puolustuksen kustannuksella, puolustusvoimiemme ensisijaisen tehtävän resursseista tinkien. Selontekoa on syytä moittia siitä, että siitä puuttuvat täysin arviot nyt tehdyn päätöksen mahdollisista kustannuksista. Eduskunnan on syytä selkeästi määrittää, että operaatioihin osallistutaan kriisinhallinnan budjetin rajoissa.  Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä odottaa, että Ulkoasiainvaliokunta vielä selkiyttää päätöksen reunaehtoja.

Mahdollinen päätös konkreettisesta osallistumisesta NRF-operaatioon on tehtävä erikseen sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettujen lakien mukaan. Tämän esityksen hyväksymistä helpottaa voimassa oleva lainsäädäntö, jossa käytännön päätös on kolmen lukon takana. Tasavallan presidentti tekee jokaisessa tapauksessa erikseen päätöksen valtioneuvoston ehdotuksen pohjalta, jota ennen on kuultava eduskuntaa. NRF-operaatiot voivat sisältää merkittäviäkin riskejä erityisesti siihen osallistuville sotilaille. Joukkoja lähetettäessä tulee aina muistaa se mahdollisuus, että joku palaa takaisin sinkkiarkussa. Myös mahdolliset Suomeen tai suomalaisiin kohdistuvat reaktiot, esimerkiksi terrorismin uhka on huolella selvitettävä. Siksi on käytettävä erityistä harkintaa.

Lain mukaan valtioneuvoston on kuultava ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa, mutta sotilaallisesti erityisen vaativissa tehtävissä ja niissä tehtävissä, joissa ei ole YK-mandaattia, on kuultava koko eduskuntaa selontekomenettelyn kautta. NRF-joukot on lähtökohtaisesti luotu vaativiin tehtäviin, joten ryhmämme edellyttää, että koko eduskunta saisi joka tapauksessa selonteon ennen mahdollisen päätösesityksen tekemistä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toivoo, että perustuslain uudistusta pohdittaessa tästä varovaisuudesta ei tingitä, vaan kolmen valtioelimen yhteistyö nähdään jatkossakin tarpeellisena. Sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden selkänojana on oltava aina laaja kansallinen hyväksyntä.