Leena Rauhala: Ryhmäpuhe Lissabonin sopimuksesta EU:n päätöksenteon uudistamiseksi

10.04.2008

Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan Unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan Yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Eduskunta on asettanut aiemmin tavoitteeksi mm., ettei Eurooppa-neuvostoa tulisi muuttaa viralliseksi toimielimeksi, ei EU-presidenttiä eikä kaksoishatutettua ulkoministeriä ja kaikilla jäsenmailla säilyy komissaari. Emme myöskään pitäneet siitä, että Unionin oikeushenkilöllisyyden myötä kansainväliset sopimukset tulisivat suoraan jäsenvaltioita sitoviksi ja lainsäädännön ala laajenisi ja lopullista päätöksentekovaltaa siirtyisi EU:n tuomioistuimelle. Valitettavasti näissä tavoitteissa ei ole onnistuttu Lissabonin sopimuksesta neuvoteltaessa.

EU:n luonne on muuttumassa yhä ylikansallisempaan suuntaan. Tästä on tärkeänä merkkinä Lissabonin sopimuksessa esitetyt presidentin ja ulkoministerin virat ja perustuslakisopimus, joka yritettiin ajaa läpi. Tästä seurasi EU:n kriisi. Kansalaiset osoittivat turhautuneisuuttaan ja tyytymättömyyttään EU:n kehitykseen ja päätöksentekoon.

Perustuslakisopimuksesta jäi joitain kiistanalaisia asioita pois, mutta Lissabonin sopimuksen ja kariutuneen perustuslakisopimuksen sisältö on yli 90-prosenttisesti sama. Sopimuksen rakenne vain muuttui monimutkaisemmaksi ja teksti vaikeaselkoisemmaksi. Vaikka Lissabonin sopimus uudistaa EU:n päätöksentekoa ja jonkin verran tehostakin sitä - vanhoihin olemassa oleviin sopimuksiin verrattuna - toista päätavoitetta eli sopimusjärjestelmän yksinkertaistamista sillä ei saavuteta. EU-kansalaiset eivät koe unionia läheiseksi. Vaikeasti hahmotettava sopimus ei paranna tilannetta.

Mitä EU:lle on tapahtumassa globaalien haasteiden edessä? EU:lta odotetaan enemmän! Nyt pitäisi pystyä uudenlaiseen politiikkaan. On kyettävä vastaamaan ihmisten arkielämän ongelmiin. Eurooppalainen perinne ja arvot velvoittavat taistelemaan oikeudenmukaisemman ja inhimillisemmän maailman puolesta.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä EU:n pitäisi keskittyä vain muutamiin tärkeisiin yhteistyön aloihin ja jättää enemmän asioita jäsenmaiden päätäntävaltaan.


Arvoisa puhemies,

Mikä muuttuu Lissabonin sopimuksen myötä, jos se tämän vuoden aikana kaikissa jäsenmaissa ratifioidaan?

Presidentti

Sopimuksen mukaan EU-johtajien huippukokouksista eli Eurooppa-neuvostosta tulee virallinen toimielin, jolle nimitetään pysyvä puheenjohtaja eli presidentti 2,5 vuodeksi kerralla ja joka voi toimia kaksi kautta.

Puheenjohtajuuden uudistaminen osuu perinteisesti korostetun jäsenmaiden tasa-arvon yhtenäisyyden kovaan ytimeen. Suomi ja pienet maat ovat korostaneet puheenjohtajuuden merkitystä. Nyt tästä yhtenäisyyden mittarista luovutaan.

EU:n ulkoministeri

Lissabonin sopimuksella perustettava toinen merkittävä uusi virka - tai vanhan viran laajennus - on EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli nk. kaksoishatutettu EU:n ulkoministeri, joka hoitaa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa yhdessä EU:n presidentin kanssa. Hän johtaa myös EU-maiden ulkoministerien kokouksia ja toimii komission varapuheenjohtajana. Valtaa hänelle keskittyisi paljon. Tällainen valtakeskittymä ei ole demokratiaa.

Komission muutos ja määräenemmistöpäätökset

Komission kokoonpanon muutos on radikaali uudistus. Lissabonin sopimuksen myötä on käymässä siten, että sopimuksella komission koko tulee pienenemään. Vuodesta 2014 alkaen vain 2/3 jäsenvaltioista on mukana kerralla.

Sopimuksen myötä menettäisimme vuorollamme viideksi vuodeksi suomalaisen jäsenen komissiossa, joka on tärkein valmistelu- ja valvontaelin unionissa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä katsoo, että jokaisella jäsenmaalla olisi oltava komissiossa pysyvä jäsen.

Jos sopimus ratifioidaan, siirrytään useammissa asioissa määräenemmistöpäätöksiin, jotka tehdään kaksoisenemmistöpäätöksinä. Eduskunta ajoi aikoinaan yksinkertaista kaksoisenemmistöä. Lissabonin sopimuksessa ehdotettu 55/65 -järjestelmä suosii suuria jäsenvaltioita ja tämä ei ole Suomelle eduksi.

Suomessa ei ole tehty riittävästi riskianalyysiä siitä, mitä laajentuneista määräenemmistöpäätöksistä Suomelle seuraa.


Ulkoasiainhallinto

Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ryhtyy avustamaan Euroopan ulkoasianhallinto, jonka verkkona maailmalla ovat komission noin 130 edustustoa, jotka muutetaan EU:n edustustoiksi. Miten Suomen kansallisten edustajistojen käy? Kristillisdemokraattien mielestä on huolehdittava siitä, ettei EU:n ulkosuhdepalvelu jyrää kansallisten edustustojen ylitse, vaan saamme itsenäisesti pitää yllä edustustomme. EU:n presidentin ja korkean edustajan virat lisäävät unionin mahdollisuuksia puhua yhdellä äänellä, mutta minkä ja kenen kustannuksella?

Mitä muuta?

Sopimuksen hyväksyttävyyden kannalta Lissabonin sopimus myös jättää monia tärkeitä asioita auki: mm. puolustusyhteistyön yksityiskohdista sopiminen, turvatakuulausekkeen soveltaminen, EU-puheenjohtajuuden uudelleen järjestäminen, komissaarien kierrosta sopiminen sekä vireillä olevan lainsäädännön kohtalosta sopiminen.

Arvoisa puhemies,

Selkeiden tulevaisuusvisioiden ja toimintaohjelmien puuttuessa kansalaisten on vaikea hahmottaa, miten EU todellisuudessa heihin vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa. Suurten jäsenmaiden vallan kasvu ja EU:n etääntyminen tavallisista kansalaisista on lisännyt tyytymättömyyttä kansalaisten piirissä.

Euroopan unionin on löydettävä rajansa niin maantieteellisesti kuin yhteistyön syventämisessäkin. Kuinka laajaksi EU halutaan jäsenmaiden osalta? Halutaanko EU:sta talousmahdin lisäksi sotilaallista ja poliittista mahtia? Lissabonin sopimuksella on pyritty parantamaan sen päätöksentekojärjestelmää. EU:n tulisi keskittyä politiikan sisältöön ja erityisesti tärkeisiin ylikansallista päätöksentekoa edellyttäviin asioihin, kuten rikosten torjuntaan sekä ympäristökysymyksiin.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa osaltaan jättää eduskunnan pohdittavaksi Lissabonin sopimuksen tarkoituksenmukaisuuden ja sisällön vaikutukset Suomen itsenäiseen päätöksentekoon, edustamiseen ja sotilaalliseen puolustukseen.

Nyt kun EU:n toimivaltaa pyritään laajentamaan, muuttuvat sen oikeudelliset perusteet yhä enemmän liittovaltion suuntaan. Kristillisdemokraatit haluavat kehittää EU:n toimintaa valtioiden välisinä liittoina, ei liittovaltiona!

Me kristillisdemokraatit uskomme kansalaisvaltioon ja suoran demokratian vaikuttamismahdollisuuksiin. Paljon enemmän olisi kuunneltava kansalaisia, jotka sopimuksen seurauksien kanssa joutuvat elämään.

EU:ta voidaan kehittää vain EU -kriittisyyttä suvaitsemalla, koska vain sen kautta saadaan muutokseen laajasti hyväksyttävä suunta. Suuren valiokunnan lausunnossa SuVL 2 /2006 todetaan kansalaisten kasvava kriittisyys ja kiinnostuksen puute unionia kohtaan ja kehotetaan valtioneuvostoa ottamaan
kansalaisten EU-kielteisyys vakavasti ja lisäämään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa vuoropuhelua.

Odotettavissa on, että Suomi ratifioi Uudistussopimuksen ja uudistukset tulevat voimaan vuoden 2009 alusta. Irlanti järjestää tämän vuoden aikana sopimuksen ratifioinnista kansanäänestyksen. Suomen tulisi odottaa tämän päätöksen tuloksia ennen kuin tekee oman lopullisen päätöksensä.

Arvoisa puhemies,

Lissabonin sopimus on EU:n yritys rasvata konettansa kuntoon, jotta sen poliittinen painoarvo kasvaisi. EU:n vaikutusvallan kasvua ei kuitenkaan saa tehdä kansallisvaltioiden vaikutusvallan kustannuksella.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mukaan valiokuntien tulee tarkkaan selvittää millaisia riskejä uudistussopimus sisältää Suomen kansallisten etujen kannalta. Ryhmämme on vaikea hyväksyä nyt esitettyä Suomen kannalta heikkoa neuvottelutulosta. Kristillisdemokraattien mukaan kriittisyys on myönteistä: haluaisimme parempaa, kansalaisten ja demokratian kannalta myönteisempää päätöksentekoa ja avoimempaa päätöksentekojärjestelmää.