Jäsenvaltiot maksakoot pelimerkkinsä itse

Kristillisdemokraatit toimivat Euroopan Unionissa samojen arvojen pohjalta ja edistämiseksi kuin Suomessa. Unionin on tunnustettava kristillinen arvoperintö osana yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja sitouduttava siihen avoimesti.
EU:n on keskityttävä toiminnassaan niihin asioihin, joissa yhteistyöllä voidaan saavuttaa olennaista lisäarvoa kansalliseen politiikkaan. Vaikka on kehitettävä yhteisiä standardeja ja järjestelmiä ja sitä kautta sisämarkkinoita, EU:n ei pidä tunkeutua aloille, jotka perussopimuksissa on rajattu jäsenmaille kuuluviksi. Tällaisia ovat esimerkiksi opetus-, sosiaali- ja terveystoimi. Suomen on rohkeasti pidettävä EU:ssa kiinni toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteesta.

Tästä on kyse:

1. Suomen ei tule ottaa vastattavakseen talouttaan huonosti hoitaneiden EU- jäsenmaiden velkoja tai kansainvälisten rahoituslaitosten
riskejä minkään järjestelyn kautta, kuten esimerkiksi yhteisten velkakirjojen tai Euroopan Keskuspankin suorittamien jäsenmaiden velkakirjojen ostojen kautta.

2. EU 2020 -strategia tulee panna täytäntöön alueen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantamiseksi. EU:n ja jäsenmaiden antamien
julkisten tukien tulee olla tasapuolisia, eivätkä ne saa vääristää kilpailua. Työllisyys- ja yritystuet kuuluu rahoittaa kansallisesti samoin reaktiot nopeisiin rakennemuutoksiin, eli globalisaatioon sopeutumisrahasto tulee purkaa.

3. EU:n budjetti säilytetään noin yhden prosentin osuutena alueen bruttokansantulosta. Torjumme pyrkimykset EU:n omiin rahoituslähteisiin,
kuten EU-veroihin. Rahoitusvirtojen valvontaa ja petosten estämistä tulee tehostaa.

4. Kasvu- ja vakaussopimusta tiukennetaan ja estetään vapaamatkustaminen toisten jäsenmaiden kustannuksella. On pidettävä kiinni tavoitteesta saada julkinen velka alle 60 prosentin bktosuuteen
kaikkien jäsenmaiden, myös suurten, kohdalla.

5. Vuodesta 2013 alkavan uuden “Yhteisen maatalouspolitiikan” (YMP) tulee parantaa maatalouden elinkelpoisuutta Suomessa.
Tukien tulee korjata objektiivisia kilpailuhaittoja, kuten kasvukauden lyhyyttä ja pitkiä välimatkoja.

6. Rakennerahastojen avulla on puututtava ensisijaisesti jäsenmaiden sisäisiin alueellisiin eroihin, ja niitä on suunnattava EU 2020
-tavoitteiden mukaisesti innovatiivisen, kestävän talouskehityksen aikaansaamiseksi. Bkt-raja rahoituksessa tulee saada liukuvaksi
ja sen lisäksi kehitetään muita mittareita kuten väestörakenteen nopea muutos tai harva asutus, joiden perusteella varoja myönnetään.

7. Tutkimusrahoituksen tasoa nostetaan ja rahoitusta suunnataan projekteihin niiden todellisten ansioiden perusteella. Tutkija- ja
opiskelijavaihdon ja korkeakoulujen yhteistyön lisääminen tuo hyötyjä. Tulee vihdoinkin toteuttaa eurooppalainen patentti.

8. Ajetaan pohjoisen ulottuvuuden ja Itämeri-yhteistyön asiaa. Rovaniemelle tulee saada EU:n arktinen keskus. On estettävä miljardilasku
Suomen vientiyrityksille, joka on uhkaamassa vaatimuksesta käyttää erityisen vähärikkistä polttoainetta Itämerellä.

9. Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin vahvistamisen tulee tapahtua jäsenmaiden tasavertaisuuden ja
avoimuuden pohjalta. EU:n on keskityttävä rauhanturvaamiseen, humanitaariseen apuun ja siviilikriisinhallintaan, ja unionin tulee
edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita sekä torjua terrorismia, laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa.
Ulkosuhteissa korostetaan ihmisoikeuksia, vuosituhattavoitteiden saavuttamista ja yhteistä koordinaatiota kehitysmaiden auttamisessa.

Takaisin.