Uusi periaateohjelma

Hyväksytty KD:n XXXII sääntömääräisessä puoluekokouksessa 19.8.2017 Seinäjoella.

Periaateohjelma esitemallisena: Periaateohjelma2017_12s_FINAL_low

 

JOHDANTO

 

Suomen Kristillisdemokraatit kokoaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kansalaisia, jotka haluavat edistää kristillisdemokraattisia arvoja päätöksenteossa. Rakennamme Suomesta inhimillistä, oikeudenmukaista, perheystävällistä ja yritteliästä lähimmäisyhteiskuntaa, jossa jokaisen ihmisen arvo tunnustetaan ja kaikilla on turvallista elää. Puolustamme heikompiosaisten kansalaisten asemaa. Kannustamme yritteliäisyyteen ja itsensä kehittämiseen sekä vastuunottoon perheestä, lähimmäisistä ja luonnosta. Puolustamme jokaisen oikeutta ilmaista vapaasti mielipiteensä ja vakaumuksensa.

Yhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan uudenlaista ajattelua, uusia rakenteita ja uusimman tekniikan hyödyntämistä. Uudistamisessa on tukeuduttava vahvaan arvopohjaan ja kunnioitettava hyviä perinteitä. Ahkeruus, välittävä yhteisöllisyys ja lähimmäisyys ovat kansakuntamme voimavara. Arvostamme Suomen kulttuurisia erityispiirteitä, isänmaanrakkautta ja vaalimme Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta moniarvoistuvassa ja kansainvälistyvässä maailmassa. Samalla suuntaudumme kansainväliseen yhteistyöhön ja tahdomme auttaa maailman hätää kärsiviä.

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p. on osa laajaa ja monimuotoista kristillisdemokraattista liikettä. Toimimme Euroopan Kansanpuolueessa (EPP). Tällaisessa kristillisdemokraattien ja keskustaoikeiston kansainvälisessä yhteistyössä edistämme kristillisdemokraattista osuutta ja vaikutusvaltaa. Teemme yhteistyötä erityisesti Pohjoismaiden kristillisdemokraattisten sisarpuolueiden kanssa. Liikkeen juuret ulottuvat 1800-luvun Saksaan, jossa kansalaiset nousivat puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta sekä ihmisten tasavertaista kohtelua. Maailmansotien jälkeen liike järjestäytyi ja saavutti johtavan aseman Euroopassa. Norjan kautta välittynyt pohjoismaisen kristillisdemokratian esimerkki innoitti nousemaan Suomessakin 1900-luvun puolivälin kulttuurimurroksessa puolustamaan vallan keskittämisen sijaan perinteisiä kestäviä arvoja, itsenäisyyttä ja kansanvaltaa.

 

1.ARVOT

Rakennamme yhteiskuntaa kestävien kristillisten perusarvojen varaan. Kristillisillä arvoilla tarkoitamme niitä yleispäteviä ja kestäviä arvoja ja hyveitä, jotka nousevat Raamatusta sekä kristillisestä perinteestä ihmisten hyvän ja toimivan yhteiselämän pohjaksi. Näitä ovat ihmiselämän arvo kaikissa olemassaolon vaiheissa, vapaus ja vastuu, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, rehellisyys, lähimmäisyys ja lähipäätösperiaate. Kristillinen ihmiskuva on arvojen lähtökohta. Moniarvoisuuden ja arvojen suhteellisuuden sijaan korostamme perusarvojen merkitystä kaikkia ihmisiä suojaavina.

 

IHMISARVO

Puolustamme ihmisoikeuksia sekä jokaisen ihmisen täyttä arvoa. Jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja korvaamaton yksilö. Ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekoihinsa, kykyihinsä, syntyperäänsä tai muihin ominaisuuksiin. Yksilön ihmisarvoa on kunnioitettava hedelmöityksestä alkaen aina luonnolliseen kuolemaan asti. Ihmisarvon tunnustaminen päätöksenteossa tarkoittaa sitä, että elämisen perustarpeet, kuten ruoka, asunto, lääkkeet, hoiva, terveydenhuolto, koulutus ja turvallinen elinympäristö sekä mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallistumiseen, mahdollisuus työhön ja toimeentuloon turvataan jokaiselle. Ihmisyyteen kuuluvaa luovuutta ilmentävät elävä kulttuuri, tiede ja taide, jotka rikastavat ihmiselämää ja vahvistavat niin aineellista kuin henkistä kehitystä.

 

VAPAUS JA VASTUU

Ihmisen vapaus ja vastuu nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Jokaisella on oikeus kehittää itseään, ajatella ja uskoa vapaasti, tuoda julki mielipiteensä ja vakaumuksensa sekä parantaa omaa ja yhteisönsä hyvinvointia. Vapaus tuo mukanaan vastuun itsestä ja muista ja lopulta koko yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Rakennamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa, joka edistää ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Huolehdimme yhteisvastuullisesti yhteiskunnan heikoimmista jäsenistä. Yhteisvastuun periaate ulottuu myös kotimaan rajojen yli. Tahdomme vähentää köyhyyttä myös kehitysmaissa ja auttaa ihmisiä, jotka kärsivät sotien ja luonnonkatastrofien keskellä.

 

TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS

Toimivan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan keskeisimpiä lähtökohtia on ihmisten tasavertaisuus. Se tarkoittaa sekä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa että eri ihmisryhmien yhdenvertaisuutta. Jokaista on kohdeltava yksilönä. Tuemme kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvään elämään, terveyteen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Jokaiselle on taattava mahdollisuudet kouluttautua, yrittää ja menestyä taustastaan riippumatta. Alueellinen eriarvoistuminen ja periytyvä huono-osaisuus on estettävä. Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus tulee turvata.

 

OIKEUDENMUKAISUUS

Kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu taataan varmimmin, kun yhteiskuntaa kehitetään oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Viranomaistoiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyys ovat edellytyksiä sille, että oikeusvaltioperiaatteen toteutumista voidaan arvioida. Korruptiota vastaan on työskenneltävä johdonmukaisesti. On uudistettava käytäntöjä ja lainsäädäntöä niin, että mahdollisuus rakenteelliseen korruptioon heikkenee. Kansalaisten on voitava luottaa oikeuslaitokseen sekä oikeuspalveluiden alueelliseen ja kielelliseen saatavuuteen. Oikeusturva on taattava jokaiselle tuloista riippumatta.

 

TOTUUDELLISUUS JA REHELLISYYS

Poliittisen toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat meille tärkeitä arvoja. Edistämme demokratian toimivuutta ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Käytämme toimintamme ja päätöstemme pohjana tutkittua tietoa ja arvioita päätösten vaikutuksista sekä luotettavia tietolähteitä. Vaalikampanjoissa haluamme pidättäytyä katteettomista lupauksista. Etsittäessä ratkaisuja yhteiskunnallisiin kysymyksiin on oltava ennakkoluuloton, yhteistyökykyinen ja luova, arvioitava asioita kokonaisvaltaisesti ja eri kansalaisryhmien yhteisen hyvän kannalta. Etsimme kussakin asiakysymyksessä yhteistyötä tavoitteiltaan samansuuntaisten ryhmien kanssa.

 

LÄHIMMÄISYYS

Lähimmäisyhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan sekä uudistusmieltä että kestäviä perusarvoja. Perheessä, lähiyhteisöissä ja kotiseudulla kasvavat sosiaaliset juuret, joiden avulla on helpompi ymmärtää maailmaa. Ihmisten arvostus, kanssakäyminen, luottamus ja lähimmäisyys luovat pohjaa hyvinvoinnille. Lähimmäisyys on tekoja toisen ihmisen eteen ja puolesta.

 

LÄHIPÄÄTÖSPERIAATE

Kansalaisia koskevat päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä heitä, joita ne koskevat. Vallankäyttöä pitää hajauttaa aina, kun se on mahdollista. Yhteisen hyvän edistämistä koskeva vastuu tulee jakaa tasapainoisesti julkisen vallan, kansalaisyhteiskunnan sekä perheen ja yksilöiden välillä. Yhteiskunnan on tuettava kansalaisiaan ottamaan vastuuta itsestä ja läheisistä sekä luonnosta.

 

2. LÄHIMMÄISYHTEISKUNTA

Lähimmäisyhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan sekä uudistusmieltä että kestäviä perusarvoja. Perheessä, lähiyhteisöissä ja kotiseudulla kasvavat sosiaaliset juuret, joiden avulla on helpompi ymmärtää maailmaa. Ihmisten arvostus, kanssakäyminen, luottamus ja lähimmäisyys luovat pohjaa hyvinvoinnille. Lähimmäisyys on tekoja toisen ihmisen eteen ja puolesta.

 

2.1. Perhe

Perhe on jokaisen ihmisen ensimmäinen yhteisö – paikka, jossa kasvetaan yhteiskunnan jäseneksi, vastuuseen itsestä ja toisista ihmisistä. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, jonka hyvinvointi tai pahoinvointi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Vanhemmuuden tukeminen on tärkeää, jotta vanhemmat onnistuvat kasvatustehtävässään.

Perhepoliittiset ratkaisut on tehtävä ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta ja perheille on taattava mahdollisimman laaja valinnanvapaus lapsia koskevissa palveluissa. Erilaisilla perhe-etuuksilla luomme edellytyksiä lasten tasapainoiselle kasvulle.

Suomen väestön keski-ikä nousee vauhdilla. Tarvitsemme lisää lapsia, jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulevaisuuden eläkkeet. Perhepoliittisilla toimenpiteillä tulee luoda nykyistä paremmat edellytykset perheen perustamiselle ja lasten saamisella.

Perheen perustaminen on pariskunnan henkilökohtainen päätös, jota yhteiskunnan tulee tukea. Pidämme naisen ja miehen tasavertaiselle kumppanuudelle perustuvaa avioliittoa parhaana kasvuperustana lapsille. Isovanhempien merkitys lapsiperheiden tukena on tärkeä.

 

2.2. Sivistys

Jokaiselle on annettava yhtäläiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja oppimiseen varallisuudesta riippumatta. Näin jokaisen kyvyt saadaan yhteiseksi hyväksi. Koulutuksen laadukkaaseen toteuttamiseen ja sen kehittämiseen on turvattava riittävät voimavarat.

Tarvitsemme sekä yleissivistävää opetusta että käytännön taitoja. Uudet tekniset ratkaisut ja sovellukset auttavat oppimisessa, mutta ne eivät voi korvata laadukasta lähiopetusta. Oppimisympäristön on oltava terve, viihtyisä ja oppimiseen kannustava. Koulurauha on taattava sekä oppilaille että opettajille, eikä koulukiusaamista pidä hyväksyä missään muodossa.

Koulun ja kodin yhteistyö rakentaa pohjan tietojen, taitojen ja arvojen kehittymiselle. Poliittisen tai uskonnollisen korrektiuden nimissä ei pidä kitkeä suomalaisia perinteitä. Puolustamme kristillisen kulttuuriperinnön ja kansakuntaa yhdistävien arvojen välittämistä tuleville sukupolville. Koulujen ja päiväkotien on taattava oppilailleen myönteinen uskonnonvapaus. Uskonnonvapauden takaavaa ja tasa-arvoista katsomusopetusta palvelee parhaiten oman uskonnon / elämänkatsomustiedon opettamisen malli.

Suomen menestys edellyttää tasokkaan koulutuksen ja tutkimuksen avulla saavutettua korkeaa osaamista. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen tuovat oikein kohdennettuina itsensä moninkertaisesti takaisin. Kilpailukykyämme ja tieteellistä potentiaaliamme uhkaava aivovuoto on pysäytettävä turvaamalla pitkäjänteisesti resurssit korkeatasoiseen tutkimukseen.

Tutkimustoiminta tuo uusia mahdollisuuksia, joita voi käyttää sekä hyvään että pahaan. Ihmiselämän kunnioittamisen ja suojelun tulee olla periaatteena määriteltäessä rajoja tieteelliselle tutkimukselle ja sen soveltamiselle käytäntöön. Erityisesti tämä koskee mahdollisuuksia niin kasvien, eläinten kuin ihmisen perimän muuttamiseen ja biotekniikan uusiin sovellutuksiin.

Myös digitalisaatio ja robotisaatio, varsinkin tekoälyn sovellutukset, tuovat suuria muutoksia yhteiskuntaan. Ihmistyötä voidaan korvata monissa ammateissa, mikä muuttaa tuotannon ja talouden perusteita. Kokonaan uusia mahdollisuuksia avautuu tutkimuksen nopeutumiselle ja ihmiskunnan saavutuksille mutta myös tuhovoimille. On määritettävä sellaiset eettiset ohjeet ja rajat tekoälyn ja robottien soveltamiselle, että ne palvelevat ihmiskuntaa parhaalla tavalla ja mahdolliset uhat voidaan torjua.

Korostamme aktiivisen kansalaistoiminnan keskeistä merkitystä osana toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Kansalaisten ja yhteisöjen aloitteellisuutta ja vastuullista vapautta on edistettävä.

Yhteiskunnan on huolehdittava kulttuuripalvelujen monipuolisuudesta. Kansallisten kulttuuri- ja taidelaitosten sekä museoiden ja kirjastojen elinvoimaisuus on turvattava. Kulttuurilla on yhä suurempi rooli taloudessa, työllisyydessä ja myös matkailussa.

Monen kulttuurin yhteiselossa on noudatettava rakentavaa, integraatiota ja kulttuurista tasapainoa tukevaa linjaa. Maahanmuuttajia on kohdeltava kunnioittavasti ja arjessa voimme monin tavoin auttaa heidän kotoutumistaan. Myös eri kulttuurien kielteisistä piirteistä on avoimesti keskusteltava. Lain on oltava kaikille sama.

Pidämme arvossa maamme kaksikielisyyttä ja kaksikielistä kulttuuritaustaa. Jokaisen kansalaisen on saatava kielilain turvaamat peruspalvelut suomeksi tai ruotsiksi.

Poliittisena puolueena emme ota kantaa kristillisten seurakuntien emmekä muidenkaan uskontokuntien opillisiin katsomuksiin. Arvostamme kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen osallistumista yhteiskuntaeettiseen keskusteluun sekä niiden ja poliittisten toimijoiden keskinäistä vuoropuhelua.

 

2.3. Hyvinvointi

Hyvinvointi luodaan lähiyhteisöissä. Yhteiskunnan perimmäisenä päämääränä on turvata olosuhteet, jossa voimme hyvin sosiaalisesti, taloudellisesti, henkisesti, hengellisesti ja fyysisestikin.

Hyvinvointipalveluiden ja perusturvan riittävyys on taattava kaikkialla maassa. Vahvistamme perustason palveluja, luomme sujuvat hoitoketjut ja lisäämme ennaltaehkäisevää työtä. Lisäämme voimavaroja nuorisotyöttömyyden hoitoon ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

Palveluiden on oltava helpommin saavutettavissa ja niitä on tuotettava entistä laadukkaammin ja edullisemmin. Säästöä syntyy, kun arki sujuu ja ihmisten kokema hyvinvointi paranee.

Elinympäristö on suunniteltava terveyttä edistäväksi panostamalla liikuntapaikkoihin, puistoihin ja ulkoilureitteihin. Tavoitteena on arkiliikunnan lisääntyminen. Korostamme jokaisen omaa vastuuta terveytensä edistämisestä. Päihteettömät elintavat suojaavat niin yksittäisen ihmisen kuin hänen lähipiirinsä terveyttä ja hyvinvointia.

Ikäihmisten palveluista on pidettävä huolta. Palvelut on saatava sellaiselle tasolle, ettei vanhenemista tarvitse pelätä. Ihmisarvoinen elämä kuuluu meille kaikille. Sukupolvien välinen vuorovaikutus on tärkeää. Ikäihmisten osaamista on hyödynnettävä.

Ikäihmisistä on pidettävä huolta. Heidän palvelunsa on saatava hyvälle tasolle, ettei vanhenemista tarvitse pelätä. Ihmisarvoinen elämä kuuluu meille kaikille. Sukupolvien välinen vuorovaikutus on tärkeää. Ikäihmisten osaamista on hyödynnettävä.

 

2.4. Sosiaalinen markkinatalous

Kannatamme sosiaalista markkinataloutta, jossa markkinatalouden ja kilpailun periaatteet yhdistyvät sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, ympäristön suojeluun sekä luonnon resurssien hyödyntämiseen kestävällä tavalla. Yksityisomistus ja perintöoikeus ovat tärkeä osa yksilön ja perheen itsenäisyyttä.

Sosiaalisessa markkinataloudessa ihmisten annetaan vapaasti tehdä töitä, yrittää ja menestyä. Julkinen sektori tasaa hyvinvointi- sekä varallisuuseroja verotuksen avulla. Verovaroilla järjestämme koulutuksen, sosiaaliturvan ja muut hyvinvointipalvelut. Julkisen sektorin on toimittava tehokkaasti. Verotus ei saa viedä pohjaa talouden kehitykseltä, yritystoiminnalta eikä työnteon kannattavuudelta.

Edistämme yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä elämäntapaa yhteiskunnassa. Vain yrittäminen ja työnteko luovat pohjan yhteiskunnan palveluiden rahoitukselle. Yrittäjyyden yhteiskunnallista arvostusta on lisättävä, yrittäjäksi ryhtymistä helpotettava ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava. Työmarkkinarauhaa ylläpidetään sopimuskulttuuria parantamalla.

Jokaisella tulee olla oikeus työhön ja toimeentuloon. Työstä on saatava kunnon palkka, jolla on mahdollista tulla toimeen. Työnteon on oltava merkittävästi kannattavampaa kuin yhteiskunnan tuilla eläminen. On huolehdittava korkeatasoisesta työturvallisuudesta ja –hyvinvoinnista.

Työttömyyden hoitoon on panostettava ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi on löydettävä keinoja. Erityisesti nuorten työllistymismahdollisuuksia on kehitettävä syrjäytymisen estämiseksi. Jokaiselle nuorelle on turvattava mahdollisuus perusopetuksen jälkeiseen jatkokoulutuspaikkaan.

Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Tämä on mahdollista vain panostamalla koulutukseen ja tutkimukseen sekä teknologisen kehityksen aktiiviseen hyödyntämiseen.  Julkisen sektorin omistajapolitiikan ja julkisten hankintojen on edistettävä työllisyyttä ja kasvua.

Ekologinen markkinatalous ottaa huomioon luonnon kestokyvyn ja toimii sen ehdoilla.

Pyrimme etenemään kohti hiilineutraalia taloutta ja yhteiskuntaa.

 

2.5. Turvallisuus

Suomen itsenäisyyden, alueellisen loukkaamattomuuden ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen ovat valtiovallan ensimmäisiä ja tärkeimpiä velvollisuuksia. Ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintakykyä on jatkuvasti parannettava.

Sisäisestä turvallisuudesta vastaaville viranomaisille pitää osoittaa riittävät resurssit. Terrorismin vastainen työ, kansainvälisen rikollisuuden torjuminen ja hybridisodankäynnin uhkiin varautuminen ovat yhä keskeisemmässä roolissa sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen kannalta. Päihteiden käytön lisääntyminen on myös riski kansalaisten syrjäytymiselle.

Ulkoisen turvallisuuden takaamiseksi on tärkeää kansainvälinen yhteistyö sekä puolustuskyvyn jatkuva kehittäminen. Maanpuolustuksen pitää perustua yleiseen asevelvollisuuteen, uskottavaan ja itsenäiseen puolustukseen sekä alueelliseen maanpuolustusjärjestelmään. Asevelvollisuutta tulee kehittää siten, että reserviläisjoukot pystyvät vastaamaan nopeasti muuttuviin turvallisuustilanteisiin ja hybridisodankäyntiin nykyistä paremmin.

Syvenevä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on luontevaa, samoin yhteistyö muiden pohjoismaiden, Naton ja EU-maiden kanssa. Monipuolista yhteistyötä ja hyviä naapurisuhteita tulee ylläpitää myös Baltian maiden ja Venäjän kanssa.

 

2.6. Ympäristö

Tahdomme turvata puhtaan ympäristön tuleville sukupolville. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen estämisen, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen puolesta on tehtävä kaikki mahdollinen. Luonnonvaroja säästävän tekniikan kehittämistä ja käyttöönottoa on edistettävä.

Ehtyvien luonnonvarojen käytöstä on siirryttävä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön, kiertotalouteen sekä energian ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Kansalaisia ja yhteisöjä on kannustettava välttämään tarpeetonta ja tuhlailevaa kulutusta.

Suomen perinteinen vahvuus on energiajärjestelmän monipuolisuus, ja siitä huolehtien on pyrittävä kohti energiaomavaraisuutta.

Suomen liikenneinfrastruktuuria on kehitettävää kokonaisvaltaisesti koko maan tarpeet huomioon ottaen. Painopisteemme liikenneinvestoinneissa on korjaus- ja parantamishankkeissa, sillä infrastruktuurin korjausvelka on kasvanut huolestuttavan suureksi. Liikenteen ympäristövaikutuksia on vähennettävä hyödyntämällä uusia innovaatioita ja suosimalla vähäpäästöisiä kulkuneuvoja. Sähköautojen kasvavaan määrään tulee varautua.

Elinvoimainen maaseutu ja monipuolinen maa- ja metsätalous ovat maallemme elintärkeitä. Huolehdimme suomalaisen maataloustuotannon turvaamisesta ja maatalousyrittäjien toimeentulosta. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisuja. Parhaimmillaan maa- ja metsätalous voi tarjota merkittävästi lisää työpaikkoja ja uusia vientimahdollisuuksia ja samalla parantaa maamme energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Asumisen kustannuksia on alennettava ja asumisen laatua parannettava. Sisäilmaongelmiin on puututtava aktiivisesti, etenkin kouluissa ja päiväkodeissa. Kotimaisten raaka-aineiden, erityisesti puun, käyttöä tulee lisätä rakentamisessa.

 

2.7. Kansainvälisyys

Talouden maailmanlaajuinen yhdentyminen luo edelleen uusia markkinoita ja taloudellisen yhteistyön muotoja, mutta lisää myös uudenlaista kilpailua. Työskentelemme sen puolesta, että Suomi menestyy osana kaikkien maiden hyvinvoinnin nousua. Kannatamme maailmantalouden vapauttamista, mutta tarvitsemme reilut pelisäännöt vapaakaupalle.

Talouden maailmanlaajuinen yhdentyminen luo edelleen uusia markkinoita ja taloudellisen yhteistyön muotoja, mutta lisää myös uudenlaista kilpailua. Työskentelemme sen puolesta, että Suomi menestyy osana kaikkien maiden hyvinvoinnin nousua. Kannatamme maailmantalouden vapauttamista ja ajamme reiluja pelisääntöjä vapaakaupalle.

Yritysten on maksettava veronsa oikeaan osoitteeseen. Erilaiset veronkiertojärjestelyt lisäävät palkansaajien verotaakkaa. Veroparatiisit on suljettava ja estettävä veronkierto.

Suomen roolia rauhanvälittäjänä ja kriisien liennyttäjänä on vahvistettava. Rauha on oikeudenmukaisuuden hedelmä. Epäoikeudenmukaisuus, elinympäristön tuhoutuminen ja köyhyyden tuoma näköalattomuus johtavat sotiin ja levottomuuksiin. Tahdomme auttaa kehitysmaiden ihmisiä koulutuksen ja oman yritystoiminnan kautta kohti taloudellista omavaraisuutta ja tasavertaista kumppanuutta kansainvälisessä kaupassa.

Maailmassa tulee pyrkiä vähentämään äärimmäistä köyhyyttä. Kannatamme YK:n tavoitetta nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Toimimme kehitysyhteistyössä tasa-arvon, koulutuksen, työn ja toimeentulon sekä ihmisoikeuksien edistämiseksi.

Terve isänmaallisuus, aiempien sukupolvien työn ja oman kristillisen kulttuuriperinnön arvostaminen luovat hyvän pohjan kohdata kunnioittavasti erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä.

 

2.8. Euroopan unioni

Haluamme kehittää Euroopan unionia itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, joka edistää toimivien sisämarkkinoiden kautta työllisyyttä ja hyvinvointia. Vastustamme EU:n kehittymistä liittovaltioksi.

On pitäydyttävä tiukasti lähipäätösperiaatteeseen. Sen mukaisesti unionille saa siirtää toimivaltaa ja se saa käyttää toimivaltaansa vain, jos sen toiminta tuottaa merkittävää lisäarvoa jäsenmaiden kansalliseen toimintaan. Jokaisen EU:n jäsenmaan on huolehdittava itse veloistaan ja talousongelmistaan, eikä niitä pidä siirtää yhteisvastuullisesti muiden maksettaviksi.

 

Hyväksytty KD:n XXXII sääntömääräisessä puoluekokouksessa 19.8.2017 Seinäjoella.

Tulostusversio: Periaateohjelma2017_puoluekokouksen päättämä