Puolueen historia

Pähkinänkuoressa

  • Puheenjohtaja toimi vuosina 1958-64 fil.lis. Olavi Päivänsalo. Suomen Kristillinen Liitto perustettiin professori Paavo Päivänsalon kotona Helsingissä 6.5.1958. Läsnä hänen lisäkseen olivat: Eino Krannila, Olavi Päivänsalo, Aarne Kosonen, Paavo Luostarinen, Olavi Majlander, Helvi Mustakallio, Matti Puikkonen, Toivo Toppila ja Usko Waismaa.
  • 1964 Helsingissä kunnallisvaaleissa ehdokkaina olivat rehtori Kerttu Vainikainen ja Kuusankoskella sitoutumattomalta listalta valittu metsänhoitaja Raino Westerholm. Ylimääräisissä kunnallisvaaleissa Porissa 1966 rehtori Pauli Happonen oli toinen valittu edustaja.
  • 1965-78 Skl:n pääsihteeri Eino Pinomaa oli perustamassa Helsingin Kristillisdemokraatit ry:tä16.5.1960. Sen jälkeen persutettiin 1961 Helsingin Kristillinen Liitto (HKL) ja myöhemmin Skl:n Helsingin piiri.
  • 1964-67 Skl:n puheenjohtajana toimi valtiot.maisteri Ahti Tele. HKL:n puheenjohtaja, hallitussihteeri, sosiaalineuvos Usko Waismaa oli yksi 1966 eduskuntavaalien ehdokkaista.
  • 10.3.1966 ilmestyi Kristityn Vastuu -lehden 1. numero.
  • 1967-70 Skl:n puheenjohtajana toimi tuomiorovasti Eino Sares, joka oli myös KV:n päätoimittaja 1969, kun lehti ilmestyi kerran vuodessa. Toimitussihteeri ja Skl:n pääsihteeri Eino Pinomaa tuli päätoimittajaksi, kun 1971 lehti alkoi ilmestyä kerran kuussa. 1972-83 päätoimittajana toimi Eero Hirvonen. Vuonna 1975 KV ilmestyi jo joka viikko.
  • 1968 kunnanvaltuutetuiksi valittiin Raino Westerholm Kuusankoskella, Martin Ruponen Nurmijärvellä ja Aino Kujanpää Kouvolassa.
  • 1.4.1969 täystoimiseksi toiminnanjohtajaksi valittiin insinööri Ossi Pelanne.
  • 7.7.1970 Skl merkittiin puoluerekisteriin. 1967 oli 580 jäsentä ja 1973 oli 10 795 jäsentä.
  • 1970-73 Skl:n puheenjohtajana toimi huoltopäällikkö Olavi Majlander ja vuosina 1973-82 Raino Westerholm.
  • 1970 Skl:n ensimmäiseksi kansanedustajaksi valittiin Raino Westerholm.
  • 25.1.1971 perustettiin Skl:n Nuoret Helsingissä. Skl:n opiskelijat saivat HYY:n vaaleissa 1970 kolme paikkaa. 1975 eduskuntasihteeri (1972-83) Paavo Ahonen valittiin HYY:n hallitukseen Kristillisen Liiton Opiskelijoista.
  • 1973 perustettiin Skl:n Naiset.
  • 1972 saatiin läpimurto kunnallisvaaleissa: 19 877 ääntä ja 134 valtuutettua.
  • 1972-76 olivat voimakasta puolueohjelmien tekoaikaa.
  • 1972 eduskuntaan valittiin Westerholmin rinnalle pastorit Olavi Ronkainen, Antero Juntumaa ja Veikko Turunen.
  • 1973 valittiin 1. kertaa Skl:n edustaja eli Kouvolassa Pentti Harjula kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon ja 1974 kaupunginhallitukseen.
  • 1975 eduskuntaan valittiin Westerholm, Antero Juntumaa, Ulla Järvilehto, Erkki Korhonen, Sauli Hautala, Olavi Majlander, Jorma Fred, Veikko Matikkala ja Impi Muroma
  • 1978 Raino Westerholmi sai presidentinvaaleissa 8,8 % äänistä ja Skl 24 valitsijamiestä. Ehdokkaalla Skl torjui poikkeuslain.
  • 1978 Timo Träff valittiin järjestöpäälliköksi ja Esko Almgren puoluesihteeriksi 1.1.1979.
  • 1979 valittiin edelleen 9 kansanedustajaa: uusina Esko Almgren, Väinö Rautiainen, Asser Stenbäck, Olavi Ronkainen ja ”vanhoina” Muroma, Järvilehto, Juntumaa, Fred ja Hautala. 1979 Erkki Korhonen nousi varapaikalta eduskuntaan.
  • 1981 Risto Kotkavuori valittiin järjestöpäälliköksi.
  • 1982 presidentinvaaleissa tuli romahdus: 1,9% eikä yhtään valitsijamiestä.
  • 1982 Esko Almgrenista tuli puheenjohtaja. kunnallis- ja tiedotussihteeri Jouko Jääskeläisestä puoluesihteeri.
  • 1983 eduskuntaryhmän koko romahti kymmenestä kolmeen: valituiksi tulivat vain Esko Almgren, Olavi Ronkainen, Impi Muroma.
  • 1983 romahduksen jälkeen Paavo Ahonen luopui KV:n toisen päätoimittajan ja eduskuntasihteerin tehtävistä. Eduskuntaryhmän sihteeriksi valittiin Eeva-Liisa Moilanen.
  • 1983 Rolf af Hällströmistä tuli KV:n päätoimittaja.
  • 1984 Pentti Harjula valittiin järjestöpäälliköksi.
  • 1987 eduskuntaan valittiin Esko Almgren, Jorma Fred, Sauli Hautala, Eeva-Liisa Moilanen ja Toimi Kankaanniemi. Ryhmän sihteeriksi tuli Jori Ringman ja Ulla Riutasta tuli KV:n päätoimittaja.
  • 1988 presidentinvaaleissa valitsijamiehiksi valittiin Paavo Väyrystä tukeneet Esko Almgren ja Toimi Kankaanniemi, sekä Harri Holkeria tukenut Jouko Halme, ääniosuus yht. 1 %.
  • 1989 Toimi Kankaanniemestä tuli puheenjohtaja. Paavo Niiles Skl:n ensimmäinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
  • 1991 eduskuntaan valittiin Kankaanniemi, Moilanen, Bjarne Kallis, Jouko Jääskeläinen, Ismo Seivästö, Leea Hiltunen, Pirkko Laakkonen ja Vesa Laukkanen, joka erkani myöhemmin omaksi ryhmäksi. Ryhmäsihteeriksi valittiin Merja Eräpolku.
  • 1991 Skl tuli tarkkailijajäseneksi Euroopan kristillisdemokraattien Liittoon EUCD:hen. Pentti Vertanen valittiin puolueen järjestöpäälliköksi.
  • 1991-94 Skl oli maan hallituksessa ja Toimi Kankaanniemi kehitysyhteistyöministerinä. Skl ja Kankaaniemi erosivat hallituksesta 1994
  • 1994 presidentinvaaleissa Kankaanniemeä äänesti 1 %.
  • 1995 eduskuntaan valittiin Kallis, Kankaanniemi, Jääskeläinen, Tauno Pehkonen, Päivi Räsänen, Sakari Smeds ja Matti Ryhänen, joka loikkasi myöhemmin Keskustaan.
  • 1995 Bjarne Kalliksesta tuli puheenjohtaja.
  • 1996 EU-parlamenttivaaleissa Skl:n listoilta Toimi Kankaanniemi, Ritva Santavuori ja Henrik Perret saivat eniten ääniä, mutta 2,8 % ääniosuus ei riittänytpaikkaan.
  • 1996 Milla Kalliomaasta tuli puoluesihteeri,
  • 1999 valittiin kymmenen kansanedustajaa. Edellisestä ryhmästä jatkoivat Kallis, Kankaanniemi, Jääskeläinen, Räsänen ja Smeds. Uusina valittiin jo aiemmin olleet Leea Hiltunen ja Ismo Seivästö sekä ensikertalaiset Marja-Leena Kemppainen, Kari Kärkkäinen ja Leena Rauhala.
  • 1999 europarlamenttivaaleissa tuli valituksi Eija-Riitta Korhola.
  • 1999 Jori Ringman valittiin Kristityn Vastuun päätoimittajaksi. Hänen siirryttyä Korholan avustajaksi, vs. päätoimittajaksi valittiin Esa Erävalo.
  • 2001 Jyväskylän puoluekokouksessa Suomen Kristillinen Liitto r.p. muutti nimensä Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p:ksi, ruotsiksi Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.
  • 2003 eduskuntavaaleissa saatiin 5,3%:n kannatuksella 7 kansanedustajaa: Sari Essayah, Bjarne Kallis, Toimi Kankaanniemi, Kari Kärkkäinen, Leena Rauhala, Lyly Rajala, Päivi Räsänen, joista sitoutumaton Rajala siirtyi myöhemmin Kokoomukseen. Ryhmän puheenjohtajina toimivat Räsänen ja Essayah. Puoluesihteeriksi valittiin Annika Kokko.
  • 2004 eurovaaleissa ei saatu paikkaa 4,3 %:in ääniosuudella.
  • 2004 puolueen puheenjohtajaksi valittiin ylimääräisessä puoluekokouksessa Päivi Räsänen.
  • 2004 kuntavaaleissa saatiin 392 valtuutettua, kannatusprosentti oli 4,0 %.
  • 2006 presidentinvaaleissa Bjarne Kallis oli ehdokkaana, kannatusprosentti 2,0 % ja ääniä 61 483.
  • 2007 eduskuntavaaleissa saatiin 7 kansanedustajaa, kannatusprosentti oli 4,9 %. Valituiksi tulivat uudelleen Kallis, Kankaanniemi, Kärkkäinen, Rauhala ja Räsänen sekä uusina Sari Palm ja Tarja Tallqvist. Ryhmän puheenjohtaja toimi Bjarne Kallis. Puoluesihteeriksi valittiin Sari Essayah.
  • 2008 kuntavaaleissa puolueen kannatusprosentti oli 4,3% ja valituksi tuli 357 kuntavaltuutettua.
  • 2009 eurovaaleissa europarlamentaarikoksi valittiin Sari Essayh 4,2 % kannatuksella. Puoluesihteeriksi valittiin Peter Östman. KD-lehden päätoimittaja aloitti Kristiina Kunnas ja eduskuntaryhmän pääsihteerinä Marjo Loponen.
  • 2011 eduskuntavaaleissa saatiin 6 kansanedustajaa, kannatusprosentti oli 4,0 %. Valituiksi tulivat uudelleen Palm, Rauhala ja Räsänen sekä uusina Sauli Ahvenjärvi, Jouko Jääskeläinen ja Peter Östman.
  • 2011 – 2015 KD oli maan hallituksessa, Päivi Räsänen sisäministerinä ja Marjo Anttoora valtiosihteerinä. Puoluesihteeriksi valittiin Asmo Maanselkä. Ismo Portin aloitti puolueen talous- ja hallintopäällikkönä. 2012 Mikko Rekimies aloitti järjestöpäällikönä.
  • 2012 presidentinvaaleissa oli ehdokkaana Sari Essayah, kannatusprosentti 2,5 % ja ääniä 75 744.
  • 2012 kuntavaaleissa puolueen kannatusprosentti 3,74 %, ääniä 93 257 ja kuntavaltuutettuja 300.
  • 2014 europarlamenttivaaleissa KD sai historiansa parhaan eurovaalituloksen, 90 586 ääntä ja 5,2 % kannatuksen. KD sai noin 20 000 ääntä enemmän kuin edellisissä EU-vaaleissa viisi vuotta sitten. Sari Essayah sai 61 264 henkilökohtaista ääntä eli viidenneksi eniten ääniä kaikista ehdokkaista ja on koko vaalien äänikuningatar. Tämä ei kuitenkaan riittänyt paikkaan.
  • 2015 eduskuntavaaleissa saatiin 5 kansanedustajaa, kannatusprosentti oli 3,5 %. Valituiksi tulivat uudelleen Östman ja Räsänen sekä uusina Sari Essayah, Antero Laukkanen ja Sari Tanus.
  • 2015 puoluekokouksessa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sari Essayah.
  • 2017 kuntavaaleissa saatiin vaalivoitto: 105 551 ääntä (+12 294 ääntä edellisiin vaaleihin) ja 316 valtuutettua (+16 valtuutettua edellisiin vaaleihin).

Puoluekokousten pitoajat ja paikkakunnat: Puoluekokoukset 1971 –