Puolueen 40-vuotishistoriikki

Historiikki 40-vuotisjuhlassa

Esko Almgren:
Suomen Kristillisen Liiton pienten alkujen päivä aloitti pitkän taipaleen Päivänsalon kamarista laajempiin kamareihin

Teko vie kauemmas kuin ajatus,usko kauemmas kuin tieto. (Bosshart). Päivänsalon kotiin kokoontuneilla oli tieto kristillisdemokratian olemassaolosta yhteiskunnallisena vaikuttajana. Näiden perustajien vakaumusja kristillisyydelle lämmin sydän oli enemmän kuin tieto. Tarvittiin luja usko, joka toteutti ajatuksen. Tarvittiin selkeä taju siitä, mitä tietä sodanjälkeinen Suomi oli kulkemassa ja mitä seuraisi siitä, että päättäjät olivat valitsemassa holtittoman vapaamielisyyden vakaan kristillisyyden sijaan, jumalanpilkan Jumalan kunnioittamisen sijaan ja itsekkyyden lähimmäisenrakkauden sijaan. Nurjalle kehitykselle oli saatava vastavaikutus ja poliittinen kanava. Kristillinen liitto sai alkunsa 6.5.1958.

Vaatimaton kylvö

Luja vakaumus vei heti eduskuntavaaleihin vuonna 1958. Kahdessa vaalipiirissä asettui eturintamaan yhteensä 16 ehdokasta ja ääniä saatiin runsaat 3.300. Eduskuntapaikat jäivät kauaksi, 12 vuoden päähän. Mutta tie oli avattu, vaatimaton kinttupolku vallan kamareihin. Heille, raivaajille, on omistettava se tunnustus, jonka P.E. Svinhufvud antoi Suomen itsenäisyyden esitaistelijoille: ”… mutta kylvön tekivät, perustan laskivat esi-isämme, eivätkä heidän vaivannäkönsä olleet vähemmän kuin meidän.”

Tie kunnalliseen vaikuttamiseen

”Kristillisen kodin ja yhteiskunnan puolesta” -tunnuksen alla saatiin ensimmäinen valtuutettu Helsingissä vuonna 1964. Kuin alkavan vaikuttamisen juhlasointuja kuultiin samana vuonna Kuusankoskelta, kun Kristillisen liiton ”Grand Man”, Raino Westerholm, valittiin Kuusankosken valtuutetuksi puolueettomalta ehdokaslistalta.Nykypäivän kunnallisvaikuttajat, heitä on satoja, tuskin tulevat ajatelleeksi, että kolmekymmentä vuotta sitten Skl:lla oli vain kolme valtuutettua.

Lainsäätäjien aateliin

Äänestyskäyttäytyminen on Suomessa vakaata. Perinteet sanelevat numeroa piirrettäessä, vaikka tyytymättömyys painaisikin äänestäjän mieltä. Vaalijärjestelmä antaa edun suurille ja sortaa pientä. Uusi tulokas saa käydä tuskien taipaleen.Aliarviointi, vähättely ja toivo siitä, että suuri saisi laariinsa myös pienen äänet johti siihen, että Kristillinen liitto sai ensimmäisen paikkansa eduskunnassa vuonna 1970. Raino Westerholm korjasi hienon sadon ja Skl löi päälle aivan uuden vaihteen suomalaisessa politiikassa.

Usko sai aikaan ihmeen ja ihme räjähdysmäisen kasvun. Äänestäjät ravisteltiin hereille, kun hajotusvaalit vuonna 1972 toivat neljä paikkaa ja seuraavat vaalit vuonna 1975, hajotusvaalit niinikään, peräti yhdeksän paikkaa. Poliittinen Suomi oli kokenut vertaansa vailla olevan ihmeen. Alkoi rakentava työ terveiden elämäntapojen, syntymättömän elämän, perhekustannusten tasauksen, turmeltumattoman kouluopetuksen ja Israelin puolesta.

Poliittisen osaamisensa Skl näytti vuonna 1976, kun vähemmistöhallitus tarvitsi opposition tukea budjetin läpiviemiseksi. Apua annettiin, kun samalla saatiin mm. korotus lapsilisiin, tuki uskonnollisille lehdille ja tiukennus aborttilakiin.

Voitokas taistelu

Presidentin ylipitkä valtakausi oli luonut kyllästymispisteen. Demokratiaan oli pesiytynyt sairaita piirteitä ja oireilu oli voimakasta. Tämän Skl vaistosi selvästi ja teki rohkean päätöksen. Suomalaisille oli tarjottava rakentava vaihtoehto vuoden 1978 presidentinvaaleissa ja juuri Skl pelasti taidot, kansanvaltaiset vaalit ja sai palkintonsa. Lähes yhdeksän prosentin äänisaalis ja 24 omaa valitsijamiestä olivat selkeä vastaus niille, jotka olivat painaneet päänsä ja epäilivät. Skl päästi aidon kansanvallan kahleista.

Politiikan vuoristorata

Kansanvallan ritari, Skl, palkittiin kannuksilla eduskuntavaaleissa 1979. Lähes viiden prosentin ääniosuus toi aluksi 9 paikkaa ja kohta perään kymmenen. Politiikan raadollisuus ei antanut kuitenkaan valiokuntapuheenjohtajuutta, vaikka paikkamäärä olisi sitä edellyttänytkin. Suuret pelkäsivät.Vuosi 1983 oli aallonpohja. Äänimäärä eduskuntavaaleissa oli kyllä Skl:n kaikkien aikojen kolmanneksi paras, mutta vaaliliittoutumisen oikullisuus ja eräät omat päätökset murensivat tuloksen. Vaikutusmahdollisuudet pienenivät, talous kärsi ja Kristityn Vastuu tuli tilattavaksi, kun se aiemmin oli mennyt jäsenille ilmaiseksi. Näissä vaikeuksissa koeteltiin usko ja kestävyys. Alkoi kova työ ja uusi nousu sen myötä. Vuonna 1987 vallattiin kaksi paikkaa lisää ja vuonna 1991 noustiin jo kahdeksaan. Edustajien yhteismäärä on ollut 47.

Valtioneuvoston ovet avautuvat

Kristillisen liiton ideologia, dogmaattisuus ja pragmaattisuus joutuivat punnittaviksi vaalien jälkeen 1991. Yhdessä tehty päätös tarttua suureen mahdollisuuteen nosti Toimi Kankaanniemen Skl:n ensimmäiseksi ministeriksi. Tulikaste koettiin voitoksi, vaikka ideologia voittikin käytännön politiikan EU-ratkaisun vuoksi. Skl valitsi uudelleen opposition.

Tappioita

Joka valitsee Skl:n tekee uskonrohkean ja syvästi kristillis-ideologisen ratkaisun. Sekä vakaumus että työ koetellaan perusteellisesti. Surua on koettu sen vuoksi, että sekä osastoissa, piireissä, puolueen päättävissä elimissä että eduskuntaryhmässä on tapahtunut irtisanoutumisia. Yhteisin ponnistuksin saadut vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet. Politiikka on vaarallinen elämänalue. Yksilön parhaat ominaisuudet voivat jalostua, mutta heikoimmat saattavat myös nousta pinnalle.

Miten eduskuntaryhmä toimii?

Poliittinen päätöksenteko on ideologian soveltamista käytännön voimavaroihin. Asettamatta yksilötasolle vaatimuksiksi puolueohjelmiinkirjattuja tavoitteita lähdetään kuitenkin siitä, että Skl:n vaikuttajilla on sisäsyntyinen taju oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Kristillisen uskon tulee ohjata harkintaa ja päätöstä.On aivan selvää, että myös Skl:n edustajilla on oma taustansa ja hengelliset korostuksensa. Yhteinen kanta muotoutuu joskus pitkän keskustelun tietä. Aina ei yksimielisyyttä saavuteta. Kristillisen liiton eduskuntaryhmän ainutlaatuisuus, voima ja heikkous on siinä, että yksilöä ei pakoteta enemmistön kantaan. Jos yksittäisen edustajan ominaisuutena on korostaa omaa kantaansa ehdottomuutena ja periaatteellisena asiana jokaisen ratkaisun yhteydessä, eduskuntaryhmän voima murenee.

Eräitä poikkeuksia lukuunottamatta, eri eduskuntaryhmät kautta aikojen ovat pystyneet pragmatismiin, asiakohtaiseen tarkasteluun ja ratkaisuun, johon kaikki ovat voineet yhtyä. Avoimuus ja toisen esittämien motiivien kunnioittaminen ovat useimmissa tapauksissa luoneet ratkaisuja, jotka kestävät kriittisen tarkastelun.

Katse lähelle ja kauas

Kristillinen liitto elää vaaleista vaaleihin, kuten muutkin puolueet. Lähinnä olevat vaalit lataavat tajunnan ja kannustavat työhön. Samalla katse tähyää taivaanrantaa, suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta luodataan. Nykykuva ja tulevaisuudessa näkyvissä olevat uhat eivät rohkaise. Sitäkin juurevammin on kristillisten vaikuttajien rukoiltava ja tehtävä työtä perusarvopolitiikan säilyttämiseksi kansakunnan elämän terveyslähteenä.