Puolueen säännöt

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.

SÄÄNNÖT

I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

1. § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistystä nimitetään säännöissä puolueeksi. Yhdistyksen jäsenyhdistystä nimitetään piirijärjestöksi, jos se käsittää yhden vaalipiirin tai puoluehallituksen määräämän osan vaalipiiristä. Kunnallista yhdistystä nimitetään kunnallisjärjestöksi ja paikallista yhdistystä perusosastoksi.

2. § Puolueen tarkoitus

Puolueella on seuraavat kolme tarkoitusta:

1. Puolue osallistuu valtiolliseen toimintaan Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi maan etujen mukaisen ulkopolitiikan avulla.

2. Puolue toimii sisäpolitiikassa kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi ja yhteiskuntamme rakentamiseksi siten, että yhteiskunnallisen toiminnan perustana on Jumalan sanaan pohjautuva näkemys.

3. Puolue pyrkii herättämään kristillisiä arvoja kunnioittavien kansalaisten valtiollista ja yhteiskunnallista vastuuntuntoa sekä kokoamaan heidät poliittiseksi puolueeksi ajamaan isänmaan ja kansan parasta.

3. § Puolueen toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue

1. osallistuu valtiollisiin ja kunnallisiin vaaleihin

2. osallistuu valtiollisten ja kansainvälisten asioiden hoitoon eduskunnassa, hallituksessa ja Euroopan parlamentissa sekä muissa kansainvälisissä elimissä olevien edustajiensa avulla

3. tukee ja ohjaa jäsenistönsä kunnallispoliittista toimintaa

4. harjoittaa kokous-, opinto-, puhe- ja julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi puolue harjoittaa varainhankintatoimintaa sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Puolue voi myös perustaa ja kartuttaa rahastoja sekä omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta. Tarvittaessa puolue hankkii näitä toimintamuotoja varten luvan.

Puolue noudattaa toiminnassaan erikseen hyväksyttyä julkista yleisohjelmaa.

II JÄSENKUNTA

4. § Puolueen jäsenet

Puolueen jäseniä ovat puoluehallituksen jäseniksi hyväksymät rekisteröidyt piirijärjestöt, kunnallisjärjestöt, perusosastot ja puolueen valtakunnalliset erityisjärjestöt sekä valtakunnallisten erityisjärjestöjen jäsenyhdistykset, jotka käsittävät yhden vaalipiirin tai puoluehallituksen määräämän osan vaalipiiristä.

Piirijärjestön jäseniä ovat perusosastot, kunnallisjärjestöt, naispiirit ja nuorisopiirit.

Saman kunnan alueella olevat perusosastot voivat muodostaa kunnallisjärjestön. Perusosastoja ovat paikallisosastot sekä muut puoluehallituksen puolueen jäseniksi hyväksymät osastot.

Puolueen jäseneksi pyrkivän yhdistyksen tulee lähettää kirjallinen hakemus puoluehallitukselle ja alistaa samalla sääntönsä sen hyväksyttäväksi.

Perusosastojen jäsenet ovat henkilöjäseniä. Valtakunnallisilla erityisjärjestöillä sekä niiden jäsenyhdistyksillä voi olla yhdistysjäsenten lisäksi henkilöjäseniä. Jäsenjärjestöjen henkilöjäsenen tulee hyväksyä Suomen Kristillisdemokraattien tarkoitus ja päämäärät, ja hänen tulee olla Suomen kansalainen, tai ulkomaalainen, jolla on kotikuntalain tarkoittama kotipaikka Suomessa. Henkilöjäsen voi kuulua vain yhteen puolueen perusosastoon.

5. § Jäsenmaksu

Puolueen jäsenet suorittavat puolueelle kalenterivuosittain jäsenmaksun. Perusosastot maksavat jäsenmaksun suhteessa henkilöjäsenmääriinsä. Piirijärjestöt, kunnallisjärjestöt ja valtakunnalliset erityisjärjestöt maksavat sen summan, joka niille erikseen määrätään. Erikseen määrätyn summan maksavat myös ne valtakunnallisten erityisjärjestöjen jäsenyhdistykset, jotka käsittävät yhden vaalipiirin tai puoluehallituksen määräämän osan vaalipiiristä.

Seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksun suuruuden päättää puoluevaltuusto syyskokouksessaan. Se voi myös puoluehallituksen esityksestä päättää koota puolueen jäseniltä ylimääräisiä jäsenmaksuja. Edellisen kalenterivuoden jäsenmaksut on tilitettävä puolueelle tammikuun loppuun mennessä.

6. § Jäsenen erottaminen ja eroaminen

Puoluevaltuusto voi puoluehallituksen esityksestä erottaa jäsenen puolueesta,

1. jos jäsenen toiminta on puolueen periaatteiden, ohjelman tai sääntöjen vastaista

2. jos jäsen laiminlyö jäsenmaksujen suorittamisen tai

3. jos jäsen muulla tavalla laiminlyö velvollisuutensa jäsenenä eikä noudata puoluevaltuuston tai puoluekokousten päätöksiä.

Jos jäsen päättää erota puolueesta, sen on tehtävä erostaan kirjallinen ilmoitus puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Se voi myös antaa edustajansa välityksellä suullisen tai kirjallisen eroilmoituksen puoluekokouspöytäkirjaan.

III HALLINTOELIMET

7. § Puolue-elimet

Ylin päätösvalta puolueessa on puoluekokouksella, joka käsittelee periaatekysymykset sekä sääntöjen 10., 11., 33. ja 34. pykälissä mainitut asiat. Varsinainen puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajan sekä ensimmäisen, toisen ja kolmannen varapuheenjohtajan. Puoluekokous valitsee myös puoluevaltuuston sekä puoluevaltuustolle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Muissa asioissa päätösvaltaa varsinaisten kokousten välillä käyttää puoluevaltuusto. Se myös valitsee vuosittain puoluehallituksen käyttämään toimeenpanovaltaa.

Puolueen hallintoelimiä valittaessa tulee noudattaa tasa-arvolain periaatetta, jolloin sekä naisia että miehiä tulee olla vähintään 40 %. Vaatimus ei koske puolueen puheenjohtajien, puoluekokousedustajien eikä puoluehallituksen jäsenten vaalia.

8. § Puoluekokous

Varsinainen puoluekokous pidetään joka toinen vuosi touko-elokuun aikana. Paikan ja ajan määrää puoluehallitus.

Ylimääräisiä puoluekokouksia pidetään, jos puoluehallitus niin päättää tai jos vähintään 20 puolueen jäsentä sitä erityistä asiaa varten kirjallisesti pyytää.

Puoluekokous kutsutaan koolle kuukautta ennen kokousta puolueen jäsenlehdessä julkaistulla ilmoituksella tai jokaiselle jäsenelle postitetulla kokouskutsulla.

Puoluekokouksen esityslista sekä puoluekokouksessa käsiteltävät ehdotukset ja alustukset on mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä toimitettava varsinaisille puoluekokousedustajille.

9. § Puoluekokousedustajat

Jäsenellä on oikeus lähettää puoluekokouksiin äänivaltaisia edustajia, jos se on asianmukaisesti suorittanut puoluevaltuuston määräämän jäsenmaksun puoluekokousta edeltäneeltä kalenterivuodelta. Edustajat määräytyvät seuraavasti:

1. puolueen perusosasto, jossa on vähintään kolme (3) jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, saa aina yhden (1) edustajan. Lisäksi yksi (1) lisäedustaja, kun on vähintään 10 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä. Tämän jälkeen yksi lisäedustaja jokaista 20:tä maksanutta jäsentä kohden, kuitenkin yhteensä enintään 20 edustajaa.

2. piirijärjestö: 3 edustajaa

3. valtakunnallinen erityisjärjestö: 25 edustajaa

Kullekin puoluekokousedustajalle valitaan lisäksi henkilökohtainen varaedustaja. Puoluekokousedustajien ja varaedustajien tulee olla puolueen perusosastojen jäseniä.

6. Puoluevaltuuston ja puoluehallituksen jäsenillä, esittelevillä toimihenkilöillä, puolueen eduskuntaryhmän kansanedustajilla ja puolueen europarlamentaarikoilla on puoluekokouksessa puheoikeus.

10. § Puoluekokouksen asiat

Puolueen varsinaisessa puoluekokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtajat, sihteerit, pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat.

3. Asetetaan tarpeelliset valmistelevat toimikunnat.

4. Esitetään poliittinen tilannekatsaus.

5. Esitetään kertomus puolueen toiminnasta edellisen puoluekokouksen jälkeen.

6. Esitetään kertomus eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän toiminnasta edellisen puoluekokouksen jälkeen.

7. Valitaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi puoluehallituksen puheenjohtaja sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja, joita myös kutsutaan puolueen puheenjohtajaksi sekä varapuheenjohtajiksi.

Jollei puheenjohtajan vaalissa kukaan ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituksi.

Varapuheenjohtajat valitaan yhdessä vaalissa enemmistövaalitapaa käyttäen. Vaalissa eniten ääniä saanut on nimettävä ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi, toiseksi eniten ääniä saanut toiseksi varapuheenjohtajaksi ja kolmanneksi eniten ääniä saanut kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Tasatulos puheenjohtajien vaaleissa ratkaistaan arvalla.

8. Valitaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi puoluevaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

9. Esitetään periaatteellinen toimintasuunnitelma seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.

10. Hyväksytään tarvittaessa puolueen periaate- ja yleisohjelma sekä kuntaohjelma.

11. Käsitellään muut puoluevaltuuston tai puoluehallituksen esittämät asiat.

12. Käsitellään asiat, jotka puolueen jäsenet ovat viimeistään 2 kuukautta ennen varsinaista puoluekokousta kirjallisesti esittäneet puoluehallitukselle ja jotka varsinainen puoluekokous päättää ottaa käsiteltäviksi.

11. § Ylimääräisen puoluekokouksen asiat

Ylimääräisessä puoluekokouksessa käsitellään ne asiat, jotka on ilmoitettu kokouskutsussa.

12. § Muita puoluekokouksen säännöksiä

Puoluekokouksissa tulee päätökseksi enemmistön mielipide, jollei näissä säännöissä toisin määrätä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaaleissa kuitenkin ratkaisee arpa.

13. § Puoluevaltuuston jäsenet

Puoluevaltuustoon kuuluu 60 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jos piirijärjestö on tilittänyt jäsenmaksunsa puoluekokousta edeltävältä kalenterivuodelta, sillä on oikeus esittää puoluekokouksessa puoluevaltuustoon varsinaisia jäseniä ja näiden henkilökohtaisia varajäseniä. Järjestö voi esittää jäseniä sen mukaan, kuinka paljon sillä on jäsenosastoissaan maksaneita henkilöjäseniä, kuitenkin enintään 5 varsinaista ja 5 henkilökoh taista varajäsentä. Valtakunnallisella erityisjärjestöllä on oikeus esittää puoluevaltuustoon 2 varsinaista jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet.Puoluevaltuustossa tulee olla vähintään yksi edustaja jokaisesta vaalipiiristä.

Puoluevaltuuston jäsenten toimikausi kestää 2 vuotta, ja se alkaa heti varsinaisen puoluekokouksen toimittaman vaalin jälkeen.

Puoluehallituksen jäsenillä ja valtuustoon kuulumattomilla esittelevillä toimihenkilöillä sekä puolueen eduskuntaryhmän kansanedustajilla ja puolueen europarlamentaarikoilla on puoluevaltuuston kokouksissa puheoikeus mutta ei esitys- ja äänioikeutta.

Henkilö ei voi samanaikaisesti kuulua sekä puoluevaltuustoon että puoluehallitukseen.

14. § Puoluevaltuuston kokoukset

Puoluehallitus kutsuu puoluevaltuuston koolle kirjallisella kutsulla, joka lähetetään kaikille puoluevaltuuston jäsenille sekä puheoikeudella läsnäoloon oikeutetuille. Kutsu on lähetettävä vähintään 4 päivää ennen kokousta.

Puoluevaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään 1/3 valtuuston jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaaleissa kuitenkin ratkaisee arpa. Puoluevaltuuston kevätkokous pidetään huhti-toukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa.

Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous voidaan pitää, jos puoluehallitus pitää sitä poliittisen tilanteen vuoksi tai muuten tarpeellisena tai jos vähintään 20 puoluevaltuuston jäsentä tai puolueen jäsentä sitä kirjallisesti erityistä asiaa varten pyytää. Ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle tässä §:ssä mainitulla tavalla 2 päivää ennen kokousta.

15. § Puoluevaltuuston kevätkokous

Puoluevaltuuston kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Todetaan kokouksen osanottajat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

2. Valitaan kokoukselle 2 sihteeriä, 2 pöytäkirjan tarkastajaa ja 2 ääntenlaskijaa.

3. Esitetään puolueen toimintakertomus ja päätetään siitä.

4. Esitetään puolueen tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto tileistä ja hallinnosta edelliseltä kalenterivuodelta sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

5. Käydään toimintakertomuksien pohjalta keskustelu eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän toiminnasta.

6. Esitetään poliittinen tilannekatsaus ja käsitellään puolueen politiikkaa koskevia ehdotuksia.

7. Käsitellään ja päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

8. Käsitellään asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi.

16. § Puoluevaltuuston syyskokous

Puoluevaltuuston syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Todetaan kokouksen osanottajat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

2. Valitaan kokoukselle 2 sihteeriä, 2 pöytäkirjan tarkastajaa ja 2 ääntenlaskijaa.

3. Sääntömääräisenä puoluekokousvuonna valitaan puoluesihteeri seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi.

4. Päätetään puoluehallituksen jäsenten lukumäärä.

5. Valitaan puoluehallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet puheenjohtajia lukuun ottamatta.

6. Valitaan 2 varsinaista ja 2 varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.

7. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.

8. Määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus.

9. Päätetään puoluehallituksen jäsenten matkakorvauksista ja palkkioista.

10. Vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio.

11. Esitetään poliittinen tilannekatsaus ja käsitellään puolueen politiikkaa koskevia ehdotuksia.

12. Käsitellään ja päätetään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

13. Käsitellään ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi.

17. § Puoluehallitus

Puoluehallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja sekä vähintään 10, mutta enintään 20 muuta jäsentä ja henkilökohtaista varajäsentä. Puoluehallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajat valitaan varsinaisessa puoluekokouksessa kuitenkin 2 vuodeksi kerrallaan eli sääntömääräisten puoluekokousten väliseksi ajaksi.

Jäsenien toimikausi alkaa, puheenjohtajia lukuun ottamatta, valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

Puoluehallitus kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Jos puheenjohtaja on estynyt se kokoontuu hallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan kutsusta tai jos tämäkin on estynyt hallituksen toisen varapuheenjohtajan kutsusta tai jos tämäkin on estenyt hallituksen kolmannen varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen silloin, kun läsnä on hallituksen jäsenistä puolet ja näistä vähintään yksi on puheenjohtajistosta. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni. Vaaleissa kuitenkin ratkaisee arpa.

Henkilö ei voi samanaikaisesti kuulua sekä puoluehallitukseen että puoluevaltuustoon.

18. § Puoluehallituksen tehtävät

1. Puoluehallitus nimeää työvaliokunnan sekä tarpeelliset toimikunnat ja työryhmät, ja näihin jäsenet.

2. Puoluehallitus johtaa puolueen toimintaa.

3. Puoluehallitus ohjaa piiri ja kunnallisjärjestöjen sekä perusosastojen toimintaa.

4. Puoluehallitus suunnittelee ja ohjaa puolueen valtiollista ja kunnallista toimintaa sekä vaalivalmisteluja.

5. Puoluehallitus hyväksyy jäsenet puolueeseen.

6. Puoluehallitus tarkastaa ja hyväksyy jäsenten säännöt sekä niiden muutokset.

7. Puoluehallitus ottaa puolueen palvelukseen järjestöpäällikön, hallintopäällikön sekä muut toimihenkilöt, sopii heidän palkoistaan ja määrittelee heidän tehtävänsä.

8. Puoluehallitus päättää puolueen hyväksi tapahtuvista varainkeräyksistä.

9. Puoluehallitus vastaa puolueen varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta.

10. Puoluehallitus määrää puoluekokousten ja puoluevaltuuston kokousten ajan ja paikan. Se myös kutsuu puoluekokouksen ja -valtuuston koolle sääntöjen 8. §:n ja 14. §:n määräysten mukaisesti.

11. Puoluehallitus valmistelee puoluekokoukset ja puoluevaltuuston kokoukset.

12. Puoluehallitus laatii ja esittää puoluevaltuuston kevätkokoukselle toimintakertomuksen edelliseltä vuodelta.

13. Puoluehallitus esittää puoluevaltuuston kevätkokoukselle tilinpäätöksen ja tilit rahavarojen ja omaisuuden hoidosta sekä tilintarkastajien lausunnon edelliseltä vuodelta.

14. Puoluehallitus esittää puoluevaltuuston syyskokoukselle seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

15. Puoluehallitus toteuttaa puoluekokouksen ja puoluevaltuuston päätökset.

16. Puoluehallitus hoitaa muut puolueen toimintaan liittyvät tehtävät.

IV LUOTTAMUS- JA TOIMIHENKILÖT

19. § Puheenjohtajat

Puoluehallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien tehtävänä on johtaa puolueen toimintaa ja valvoa, että puoluetta hoidetaan sääntöjen ja puolueohjelmien sekä puoluekokousten, puoluevaltuuston ja puoluehallituksen päätösten mukaisesti.

Puheenjohtaja kutsuu puoluehallituksen koolle, johtaa puhetta puoluehallituksen kokouksissa sekä avaa puoluekokoukset. Jos puheenjohtaja on estynyt, nämä toimet hoitaa ensimmäinen tai toinen tai kolmas varapuheenjohtaja.

Puoluehallitus päättää ensimmäisen, toisen ja kolmannen varapuheenjohtajan tehtävänjaosta.

Puoluehallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi kestää varsinaisten puoluekokousten välisen ajan.

20. § Puoluesihteeri

Puoluesihteerin tehtävänä on ohjata puolueen toimintaa, toimia puoluevaltuuston ja puoluehallituksen sihteerinä, hoitaa puolueen asioita hallituksen päätösten mukaisesti ja toteuttaa puolue-elinten päätökset.

21. § Järjestöpäällikkö ja hallintopäällikkö

Puolueen järjestöpäällikkö hoitaa puolueen järjestötoimintaa. Puolueen hallintopäällikkö hoitaa puolueen taloutta ja hallintoa.

22. § Puolueen tilit

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on tehtävä kalenterivuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien tulee antaa suorittamastaan tilien ja hallinnon tarkastuksesta tarkastuskertomus puoluehallitukselle viimeistään 2 viikkoa ennen puoluevaltuuston kevätkokousta.

V YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

23. § Nimenkirjoittajat

Puolueen nimen kirjoittavat puoluehallituksen puheenjohtaja, ensimmäinen, toinen tai kolmas varapuheenjohtaja joku heistä yhdessä puoluesihteerin, järjestöpäällikön tai hallintopäällikön kanssa.

24. § Oikeusasiat

Puolueen puolesta kantaa ja vastaa oikeudellisesti puoluehallitus tai sen valtuuttama henkilö.

25. § Hallitukseen osallistuminen

Puolue voi olla edustettuna maan hallituksessa, jos hallituksen ohjelma ja toiminta ovat puolueen periaatteiden kanssa sopusoinnussa. Hallitukseen osallistumisesta päättävät puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä yhteisessä kokouksessaan.

Hallitusneuvotteluista vastaavat puolueen puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja sekä puoluevaltuuston puheenjohtaja ja puoluesihteeri. Hallitusneuvotteluja johtaa puolueen puheenjohtaja ja sihteerinä toimii puoluesihteeri.

VI YLEISIIN VAALEIHIN OSALLISTUMINEN

26. § Vaalisäännökset

Puolue noudattaa sekä lakia että puolueen sääntöjä, kun on kyse oikeudesta asettaa ehdokkaita yleisissä vaaleissa sekä kun on kyse muista yleisiin vaaleihin liittyvistä menettelyistä.

Puoluehallitus voi antaa täydentäviä ohjeita menettelystä ehdokkaita asetettaessa.

27. § Eduskuntavaalien ehdokasasettelu

Puolueen ehdokkaat eduskuntavaaleja varten asetetaan piirijärjestöittäin. Mikäli kolme kuukautta ennen vaalipäivää tai puoluehallituksen määrittämää päivää on virallisesti esitetty ehdokkaita enemmän kuin ehdokkaita voidaan asettaa, päättää piirin kokous jäsenäänestyksestä tai ehdokkaiden asettamisesta. Puoluehallitus voi kumota omalla päätöksellään piirin kokouksen tai piirin kokouksen valtuuttaman piirihallituksen päätöksen palauttamalla asian uudelleen käsiteltäväksi piirin kokoukselle tai piirin kokouksen valtuuttamalle piirihallitukselle. Oikeus nimetä ehdokkaita jäsenäänestystä varten on jokaisella piirin alueella toimivalla puolueen perusosastolla. Kaikki puolueen perusosastot ovat jäseninä puolueen piirijärjestössä. Piirihallitus painattaa jäsenäänestystä varten vaalilipun, johon piirihallitukselle sen asettamassa määräajassa kirjallisesti esitetyt ehdokkaat on sijoitettava aakkosjärjestyksessä.

Jäsenäänestykseen saavat osallistua kaikki puolueen henkilöjäsenet. Äänestyksen toimittamisesta vastaa piirihallitus. Jäsenäänestys voidaan toimeenpanna myös postiäänestyksenä. Äänestys suoritetaan puoluehallituksen määrääminä päivinä, ja se on salainen. Oikeus äänestää on jokaisella piirijärjestön jäsenjärjestön äänioikeutetulla henkilöjäsenellä. Äänestää saa enintään niin monta ehdokasta kuin puolue asettaa ehdokkaita vaalipiirissä.

Listoille asettamisen suorittaa piirikokous tai sen valtuuttamana piirihallitus jäsenäänestyksen tuloksen mukaisesti. Piirikokouksella tai sen valtuuttamana piirihallituksella on oikeus poiketa jäsenäänestyksen tuloksesta ja asettaa listoille lisäksi muitakin henkilöitä enintään 1/4 vaalipiirissä asetettavien ehdokkaiden määrästä. Tähän on kuitenkin saatava puoluehallituksen suostumus.

Jos jäsenäänestystä varten on esitetty ehdokkaita enintään niin paljon kuin puolueella on vaalipiirissä oikeus asettaa, ei jäsenäänestystä toimiteta.

Vaaliliitosta yhden tai useamman puolueen kanssa vaalipiirissä päättää puoluehallitus piirijärjestöä kuultuaan.

Jos kyseessä on vaaliliitto, voidaan yksi ehdokas asettaa jäsenäänestyksen perusteella ja muut ehdokkaat piirikokouksen päätöksellä.

28. § Presidentinvaalien ehdokasasettelu

Presidentinvaaleihin osallistumisesta ja presidenttiehdokkaan asettamisesta päättää puoluekokous. Puoluekokous voi siirtää päätöksenteon puoluevaltuustolle.

29. § Euroopan parlamentin vaalien ehdokasasettelu

Euroopan parlamentin vaalien vaaliliitosta ja ehdokasasettelusta päättää puoluevaltuusto. Puoluevaltuusto voi siirtää päätöksenteon puoluehallitukselle.

Ennen päätöksentekoa on kuultava piirijärjestöjä.

30. § Kuntavaalien ehdokasasettelu

Puolueen ehdokkaat kuntavaaleja varten asetetaan kunnittain. Ehdokkaiksi esitetyistä suoritetaan jäsenäänestys, jos kunnallisjärjestön edustajisto niin päättää tai jos kunnallisjärjestöä ei ole, perusosastot sopivat siitä. Samalla tavoin tehdään päätös ehdokkaiden asettamisesta ja vaaliliitosta yhden tai useamman puolueen kanssa. Vaaliliiton muodostamisessa ja ehdokkaiden asettamisessa on otettava huomioon puoluehallituksen ja piirijärjestön antamat ohjeet.

VII SÄÄNTÖJEN MUUTOKSET

31. §

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia jos varsinaisessa puoluekokouksessa tai sääntöjen muutosta varten koolle kutsutussa ylimääräisessä puoluekokouksessa vähintään 2/3 annetuista äänistä kannattaa muutosehdotusta.

Ehdotuksen sääntöjen muuttamisesta voi tehdä puoluehallitus tai jäsen, jonka tulee toimittaa kokouksensa päätöksen mukainen kirjallinen esitys puoluehallitukselle viimeistään 2 kuukautta ennen sitä puoluekokousta, jossa muutosehdotus halutaan käsitellä.

VIII PUOLUEEN TOIMINNAN LOPETTAMINEN

32. §

Päätös puolueen purkamisestaon tehtävä kahdessa puoluekokouksessa, jotka pidetään vähintään kuukauden välein ja jotka on kutsuttu koolle nimenomaisesti tätä asiaa varten. Päätös vaatii vähintään 2/3 enemmistön annetuista äänistä kummallakin kerralla.

Jos puolue purkautuu, sen omaisuus on luovutettava puoluekokouksen päätöksen mukaisesti jollekin kristillis-yhteiskunnallista työtä tekevälle oikeuskelpoiselle yhteisölle.

Säännöt on hyväksytty KD:n 30. puoluekokouksessa Hämeenlinnassa 31.8.2013 ja hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 13.9.2013. Säännöt on merkitty puoluerekisteriin 24.9.2013.

 

Sääntöjen menettelytapaohjeet

PUOLUEEN SÄÄNTÖJEN MENETTELYTAPAOHJEET

Hyväksytty 30. puoluekokouksessa Hämeenlinnassa 31.8.2013.

 

Puoluekokous hyväksyi 31.8.2013 puolueen sääntöihin liittyvät menettelytapaohjeet. Puoluekokous antoi valtuutuksen puoluevaltuustolle muuttaa tarvittaessa menettelytapaohjeita.

 

Puoluevaltuusto voi valita vaalitoimikunnan valmistelemaan vaaleja. Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

 

Puolueen sääntöjen 10. § kohta 7.: Valitaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi puoluehallituksen puheenjohtaja sekä ensimmäinen, toinen ja kolmas varapuheenjohtaja, joita myös kutsutaan puolueen puheenjohtajiksi sekä varapuheenjohtajiksi.

 

-> Vaalitoimikunta etsii, kokoaa ja esittelee etukäteen suostumuksensa antaneet ehdokkaat puoluekokouksessa, mutta ei aseta ehdokkaita mihinkään järjestykseen. Halukkaat ja suostumuksensa etukäteen antaneet ehdokkaat esitellään ennen puoluekokousta näyttävästi KD-lehdessä ja puolueen internet-sivuilla.

 

Puolueen sääntöjen 10. § kohta 8.: Valitaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi puoluevaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

 

-> Puolueen järjestöasioista vastaava työntekijä kokoaa piiri- ja erityisjärjestöiltä saadut esitykset vaalitoimikunnalle. Vaalitoimikunta tekee esityksen puoluekokoukselle.

 

Puolueen sääntöjen 16. § kohta 3.: Sääntömääräisenä puoluekokousvuonna valitaan puoluesihteeri seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi.

 

-> Vaalitoimikunta kokoaa hakemukset ja tekee esityksen puoluevaltuustolle.

 

Puolueen sääntöjen 16. § kohta 5.: Valitaan puoluehallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet puheenjohtajia lukuun ottamatta.

 

-> Puolueen järjestöasioista vastaava työntekijä kokoaa piiri- ja erityisjärjestöiltä saadut esitykset vaalitoimikunnalle. Vaalitoimikunta tekee esityksen puoluevaltuustolle.

 

Puolueen sääntöjen 16. § kohta 6.: Valitaan 2 varsinaista ja 2 varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa.

 

Puolueen sääntöjen 17 §: Puoluehallitus: Puoluehallituksen alaisuudessa työsuhteessa olevaa henkilöä ei tule valita puoluehallituksen jäseneksi.