Vaihtoehtobudjetti 2018

Lapsiperheiden hyvinvointi on pohjana koko​ ​yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tarvitsemme lapsimyönteistä ilmapiiriä ja pitkäjänteistä perhepolitiikkaa. Lapsiperheiden asemaa vahvistavilla ratkaisuilla voidaan lisätä perheiden uskoa omaa selviytymiseensä ja kannustaa nykyistä suurempaan lapsilukuun. Tämän päivän työikäiset ovat tulevaisuuden ”suuret ikäluokat”, ellei maahamme synny enemmän lapsia.

Oikeudenmukaista olisi huomioida verotuksessa se, kuinka monta suuta työstä saadulla palkalla ruokitaan. Verotuksen lapsivähennys on säilytettävä. Lapsilisä on tärkein lapsettomien ja lapsiperheiden välistä tulonjakoa tasaava etuus, mutta sen reaaliarvo on laskenut peräti 30 prosenttia vuodesta 1994 ja lapsilisien ostovoima heikkenee edelleen ensi vuonna. Lapsilisiin tasokorotuksella korjaisimme tällä hallituskaudella tehdyt lapsilisäleikkaukset.

Monet opiskelevat perheet elävät köyhyysrajan alapuolella. Perheen ja opiskelujen yhdistämistä on helpotettava. Hallituksen esittämä 75 euron huoltajakorotus on oikeansuuntainen, mutta riittämätön.  KD tuplaa hallituksen esityksen esittämällä yhteensä 150 euron kuukausittaista huoltajakorotusta opiskeleville vanhemmille, eli 300 e/kk, mikäli molemmat vanhemmat opiskelevat.

Perhevapaiden ja lastenhoidon tukia uudistaisimme tavalla, joka lisää perheiden valinnanvapautta ja tuo joustoa kiireiseen perhearkeen. Esitämme uudistuksen pohjaksi taaperobonus-malliamme, jossa raha seuraa lasta ja etuus voidaan käyttää hoivapalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon.

  • Verotuksen lapsivähennyksen jatkamiseen + 64 000 000 €
  • Lapsilisän korotukseen +30 000 000 €
  • Perheellisille opiskelijoille huoltajalisän korotus opintorahaan  + 10 000 000 €

Moni ikääntynyt kipuilee heikentyvän eläkkeen ja kasvavien sairaskulujen luomassa köyhyysloukussa. Kotona asumista helpottavat palvelut ovat monelle liian kalliita. Kun kaikki omavastuuosuudet lasketaan yhteen, rahat eivät enää riitä edes ruokaan ja sairaskuluihin. Kansaneläkkeeseen tehty indeksileikkaus ja indeksijäädytys on peruutettava. Lisäksi tarvitaan tuntuva tasokorotus takuueläkkeeseen.

Esitämme myös laajamittaisen palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa ikääntyneiden palveluihin, sillä palveluja on voitava hankkia joustavasti hoivatarpeen mukaan kotiin tai vaikka palvelutaloon. Lääkemenot rasittavat senioreiden taloutta varsinkin alkuvuoden aikana, kun lääkekorvausten omavastuuosuuksien maksukatto on vielä täyttymättä. Alentaisimme vuosittaista omavastuuosuutta 155 eurolla eli 605 eurosta 450 euroon. Lääkekorvausjärjestelmää on uudistettava siten, että alkuvuoden kulurasitus on mahdollista jakaa useammalle kuukaudelle.

Palauttaisimme ruokavaliokorvauksen keliaakikoille, sillä ruokavalio on keliaakikon ainoa hoito, mutta sen tuomia kuluja ei nykyään enää korvata. Laadukkaalla saattohoidolla hälvennetään elämän päättymiseen liittyviä pelkoja ja lievitetään sekä kuolevan että omaisten tuskaa. Maalliselle elämälle on turvattava ihmisarvoa kunnioittava loppu. Suomessa on kehitetty erinomaisia saattohoidon toteuttamismalleja. Hyvien käytäntöjen levittämiseksi koko maahan tarvitaan lisäresursseja ja henkilöstön koulutusta.

  • Lääkekorvauksen maksukaton alentamiseen 605:sta 450 euroon + 50 000 000 €
  • Kansaneläkkeen indeksileikkausten ja -jäädytyksen korvaamiseen + 50 000 000 €
  • Takuueläkkeeseen 45 euron korotus + 38 000 000 €
  • Vanhustenhoidon tason parantamiseen, palvelusetelijärjestelmään + 50 000 000 €
  • Keliaakikkojen ruokavaliokorvauksiin + 10 000 000 €
  • Saattohoidon kehittämiseen ja omaistukeen saattohoidon ajalta + 20 000 000 €

Kansalaisyhteiskunta yltää sinne, minne viranomaisen apu ei yllä. Tahdomme luoda suomalaisesta yhteiskunnasta lähimmäisyhteiskunnan, jossa ketään ei jätetä yksin.

Mielenterveysongelmat vaikeuttavat monen opintoja ja työssä jaksamista ja saattavat johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. On paitsi inhimillistä myös taloudellisesti järkevää, että hoitoa annetaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla.

Yli 20 000 ihmistä hankkii viikoittaisen ruokansa leipäjonoista. Avustuksia ruokaa jakaville järjestöille on syytä jatkaa, sillä moni kaikkein huono-osaisimmista on riippuvainen eri seurakuntien ja järjestöjen antamasta ruoka-avusta.

Ylivelkaantuneiden määrä on kasvussa. Uuden alun mahdollisuus on tarjottava riittävällä talous- ja velkaneuvonnalla. Tärkeintä on saada ylivelkaantuneen taloudenpito pitkäjänteisesti kuntoon.

Evankelis-luterilaisella kirkolla on lakisääteisiä hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Laissa säädetyt tehtävät on korvattava täysimääräisesti.

Kehitysyhteistyön kautta autamme maailman köyhimpiä. Kansalaisjärjestöjen työ on tehokasta ruohonjuuritason pureutumista köyhyyden ja konfliktien alkusyihin. Kehitysyhteistyöllä ehkäistään kriisejä, pakolaisuutta ja pandemioita. Leikattua rahoitusta on palautettava asteittain ja suunnattava sitä kansalaisjärjestöjen tulokselliselle kehitysyhteistyölle. Esitämme, että yksityishenkilön tekemä lahjoitus kehitysyhteistyöhön olisi verovähennyskelpoinen.

  • Mielenterveystyöhön + 10 000 000 €
  • Vähävaraisten ruoka-apuun järjestöjen kautta + 1 000 000 €
  • Ylivelkaantuneiden talous- ja velkaneuvontaan + 5 000 000 €
  • Uskonnollisten yhdyskuntien rakennus- ja korjausinvestointeihin + 1 000 000 €
  • Evankelis-luterilaisen kirkon korvaukseen lakisääteisistä tehtävistä + 2 800 000 €
  • Verovähennys lahjoituksista kehitysyhteistyöhön + 10 000 000 €
  • Kehitysyhteistyöhön kansalaisjärjestöille + 30 000 000 €

Arviolta 800 000 suomalaista altistuu vuosittain rakennusten kosteusvaurioille. Homeen ja mikrobien toksiinit ja muut sisäilman epäpuhtaudet aiheuttavat sisäilmaongelmia. Kymmenet tuhannet oirehtivat päivittäin. Sisäilmaongelmiin on tartuttava voimallisesti. KD esittää laaja-alaisen sisäilmaohjelman käynnistämistä.

Tieteellinen näyttö kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin on häkellyttävän ristiriitaista ja epäselvää. Tarvitsemme lisää yliopistotasoista tutkimusta sekä yhteisiä toimintamalleja altistumisen ja terveyshaittojen arviointiin. Yliopistosairaaloihin tarvitaan sisäilmapoliklinikat. Sisäilmasta sairastuneille tarvitaan sairausluokitus ja vahvempi sosiaaliturva.

Kuntien investointipaineet sisäilmaongelmien korjaamiseksi ovat mittavia. Kun sisäilmaongelma on havaittu, tarvitaan pikaisesti väistötilat. Kuntia on tuettava sisäilmaongelmien aiheuttamien rakennusinvestointimenojen kattamisessa ja esimerkiksi kotiopetuksen järjestämisessä sairastuneille. Sisäilmahaittojen selvittäminen ja poistaminen on tehtävä ripeästi ja ammattitaitoisesti.

KD esittää laaja-alaisen sisäilmaohjelman käynnistämistä.

  • Sisäilmapoliklinikat yliopistosairaaloihin + 20 000 000 €
  • Sisäilmasairastuneiden kotiopetuksen järjestäminen  + 10 000 000 €
  • Väistötilojen hankintaan  + 50 000 000 €
  • Sisäilmasairastuneiden sosiaaliturvan kehittämiseen + 10 000 000 €
  • Tutkimusmenetelmien kehittämiseen + 10 000 000 €

Yhteiskunnan tehtävänä on vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että Suomi on yhä turvallinen maa asua, elää, tehdä työtä ja yrittää. Tahdomme edelleen vahvistaa poliisin ja suojelupoliisin resursseja ja suorituskykyä vaativissa tilanteissa.

Harmaan talouden torjunta vahvistaa yrittäjien luottamusta yhteiskunnan reiluihin pelisääntöihin.  Lisäisimme harmaan talouden torjuntaan resursseja niin verohallinnolle, tullille kuin oikeuslaitokselle.

Tavallisten kansalaisten on yhä vaikeampaa saada oikeutta. Oikeusvaltion keskeinen periaate on, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Laadukkaan ja tehokkaan oikeuslaitoksen toimintakyky edellyttää riittäviä resursseja.

Lisäisimme harmaan talouden torjuntaan resursseja niin
verohallinnolle, tullille kuin
oikeuslaitokselle.

  • Poliisin toimintamenoihin ja harmaan talouden torjuntaan + 17 000 000 €
  • Suojelupoliisin  toimintamenoihin terrorismin torjuntaan + 3 000 000 €
  • Oikeuslaitokselle + 2 000 000 €
  • Harmaan talouden torjuntaan verohallinnolle + 10 000 000 €
  • Harmaan talouden torjuntaan tullille + 3 000 000 €
  • Harmaan talouden torjuntaan syyttäjälaitokselle + 2 000 000 €

Jokaiselle nuorelle on annettava mahdollisuus kouluttautua ja hankkia ammatti. Etsivä nuorisotyö sekä työpajatoiminta ovat juuri sellainen ennaltaehkäisevä sijoitus, joka saadaan moninkertaisena takaisin. Tahdomme myös panostaa oppisopimuskoulutukseen, joka on monelle nuorelle paras tapa siirtyä työelämään.

Toisen asteen koulutus on käynyt opiskelijoille yhä kalliimmaksi kasvavien materiaali- ja kirjakulujen vuoksi. Näitä kuluja on kohtuullistettava.

Liian suuret lapsiryhmät kouluissa ja päiväkodeissa heikentävät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökuntamme mahdollisuuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen, huomioimiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Esitämme varhaiskasvatukseen yli kolmevuotiaiden lasten enimmäisryhmäkokojen pienentämistä sekä perusopetukseen erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen.

Suomen menestys riippuu korkeasta osaamisestamme ja siitä, olemmeko tieteellisen tutkimuksen kärkimaita. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytyksiä ja koulutuksen laatua on jatkuvasti parannettava.

Tutkimustoiminnan resursseja on lisättävä kaikilla koulutusasteilla ja lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n rahoitusta on lisättävä, jotta saamme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta uusia kasvuyrityksiä ja työllisyyttä. Myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL tarvitsee lisämäärärahoja tutkimustoiminnan kehittämiseen sote-uudistuksen murrosvuosina.

  • Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen + 50 000 000 €
  • Tukeen kunnille oppimateriaalien hankintaan lukiolaisille + 5 000 000 €
  • Tukeen kunnille oppimateriaalien hankintaan ammatillisessa koulutuksessa + 5 000 000 €
  • Oppisopimuskoulutukseen + 15 000 000 €
  • Työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön + 5 000 000 €
  • Yliopistoindeksin jäädytyksen perumiseen + 24 500 000 €
  • Ammattikorkeakouluindeksin jäädytyksen perumiseen + 11 600 000 €
  • Amk tutkimusmäärärahojen lisäämiseen + 10 000 000 €
  • Tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (Tekes, VTT)       + 30 000 000 €
  • THL:n tutkimustoimintaan + 5 000 000 €

Talouskasvu on lähtenyt viimein käyntiin vientivetoisesti. Kasvua on syytä edelleen vauhdittaa ja siksi esitämme markkinointiavustuksia pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tueksi, jotta ne voisivat osallistua vientiä edistäviin myyntitapahtumiin ulkomailla.

Myönteisistä talousuutisista huolimatta työllisyys laahaa yhä matalalla. Työvoima ja työpaikat eivät aina kohtaa. Palkkatukeen ja starttirahoihin esittämämme 30 miljoonan euron lisäpanostus mahdollistaisi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden aktiivisemman roolin ja vähentäisi työttömyyttä.

Talousarvioesityksessä esitetään monia leikkauksia, joilla heikennetään maaseudun elinvoimaa. Leikkaukset kohdistuvat maatalouden kehittämisrahoihin, nuorten yrittäjyyttä maaseudulla tukevaan 4H-toimintaan sekä Metsäkeskukseen, joka tukee Suomen metsien kestävää hoitoa. Esitämme näiden leikkausten perumista.

  • Starttirahaan ja palkkatukiin sekä muuntokoulutukseen + 30 000 000 €
  • Viennin lisäämiseen,  pk-yritysten markkinointi- ja kansainvälistymisavustuksiin +   7 000 000€
  • Suomen Metsäkeskuksesta tehtyjen leikkauksen perumiseen +1 800 000 €
  • Maaseudun kehittämisestä tehtyjen leikkauksen perumiseen + 1 900 000 €
  • Elinvoimaisen maaseudun hyväksi 4H-toimintaan + 600 000 €

 

Ympäristön suojelu vaatii valintoja. Biokaasun tuotannon ja käytön lisääminen on sekä taloudellisesti järkevää että ympäristöystävällistä. Kannatamme biokaasun käytön lisäämistä liikenteessä sekä biokaasutuotannon lisäämistä maatiloilla. Investoinnit tarvitsevat vielä tässä vaiheessa tukea, jotta biokaasun tuotantoa ja käyttöä voidaan vauhdittaa. Esitämme myös lisäpanostuksia joukkoliikenteen ostopalveluihin erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Toimiva joukkoliikenne on tärkeää niin talouden kuin ympäristön kannalta.

Tuhansien järvien maassa vesiensuojelulle riittää tarvetta. Monet vesistöistämme ovat liiallisen kuormituksen alla ja suojelu- ja kunnostustoimien tarpeessa. Hallitus on kuitenkin leikannut merkittävästi vesiensuojeluun kohdistettuja määrärahoja eikä vuodelle 2018 esitetty määrärahojen korotus riitä korjaamaan leikkauksia. Esitämme tähän korjausta.

Biokaasun tuotannon ja käytön lisääminen on sekä taloudellisesti järkevää että ympäristö ystävällistä.

  • Maatalouden biokaasulaitoksien tukeen + 5 000 000 €
  • Biokaasuautojen hankinta- ja muuntotukeen + 5 000 000 €
  • Joukkoliikenteen ostopalveluihin + 5 000 000 €
  • Vesiensuojelun leikkausten perumiseen + 2 200 000 €

Pääasiassa rahoittaisimme edellä esitetyt etuudet terveysperusteisilla haittaveroilla, joilla edistetään ihmisten terveyttä taloudellisten vaikutusten lisäksi.

Sokerivero kohdistuu tasapuolisesti eri tuoteryhmiin ja perustuu elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin.  Korottaisimme alkoholiveroa hallitusta enemmän. Alkoholin hinnan korottaminen on sitäkin tärkeämpää, mikäli alkoholin saatavuutta lisätään alkoholilain muutoksella.

Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on jäänne menneiltä ajoilta. Muidenkaan yleishyödyllisten järjestöjen jäsenillä ei ole oikeutta vähentää jäsenmaksujaan verotuksesta. Esitämme verovähennysoikeuden puolittamista työntekijäjärjestöjen osalta. Työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta luovuttaisiin samalla kokonaan.

Esittämämme panostukset harmaan talouden torjuntaan tuovat itsensä takaisin lisääntyvinä verotuloina ja sakkoina. Samalla se tuo elinkeinoelämää elvyttäviä dynaamisia vaikutuksia, kun rehelliset yritykset pystyvät kilpailemaan tasaväkisemmin.

Yritystukien kriittinen läpikäyminen on ollut pitkään agendalla. Leikkaisimme tiettyjä tukia ja määrärahoja ja kohdentaisimme niitä uudella tavalla. Esimerkiksi maataloudelle annettua tukea fossiilisten polttoaineiden käyttöön siirtäisimme biokaasutuotannon käynnistämiseen tarvittaviin investointeihin. Valtioneuvoston tutkimushankkeisiin osoitettuja määrärahoja siirtäisimme vapaaseen tutkimukseen. Sote-uudistukseen varattuja ylimitoitettuja hankerahoja käyttäisimme mieluummin vanhustenhuollon palvelusetelijärjestelmän pilottihankkeisiin.

Panostukset harmaan talouden torjuntaan tuovat itsensä takaisin lisääntyvinä verotuloina ja sakkoina.

  • Sokerivero lisätystä sokerista  300 000 000 €
  • Alkoholiveron lisäkorotus 100 000 000 €
  • Vero- ja yritystukien vähentäminen 80 000 000 €
  • Työntekijäjärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyksen puolitus 104 500 000 €
  • Työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus pois 25 000 000 €
  • Lisääntyneet verotuotot harmaan talouden torjunnasta 50 000 000 €
  • Maataloudessa fossiilisen polttoainetuen vähentäminen 5 000 000 €
  • THL:lle rahoitus vähentämällä strategista tutkimusrahoitusta 5 000 000 €
  • Sote-valinnanvapauskokeilujen kohtuullistaminen 75 000 000 €
  • Lisääntyneet verotulot huoltajakorotuksesta ja takuueläkkeen korotuksesta (vaikutus julkiseen talouteen) 3 300 000 €
  • Vähentyneet toimeentulo- ja asumistukimenot huoltajakorotuksesta ja takuueläkkeen korotuksesta (vaikutus julkiseen talouteen) 12 000 000 €
  • Yhteensä lisätulot/säästöt 759 800 000 €
  • Yhteensä lisämenot 751 400 000 €
  • Tulojen ja menojen erotus  + 8 400 000 €​