KD:n ryhmäpuheenvuoron sisäisen turvallisuuden selonteon palautekeskustelussa pitänyt Päivi Räsänen muistuttaa, että sota Euroopassa nostaa kovan turvallisuuden merkitystä. Samalla raja ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä hälvenee.

– Ulkoinen uhka tulee tänä päivänä sisälle esimerkiksi kyber-, ja informaatiovaikuttamisena. Niiden torjumisessa tarvitaan eri viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Sama pätee kriiseihin varautumiseen ja yhteiskunnan toimintakyvyn varmistamiseen häiriötilanteissa.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiirehtii lainsäädäntömuutoksia niin nopeutettuun rajamenettelyyn kuin valmiuslain toimivaltuuksiin, joilla pystyttäisiin tehokkaasti torjumaan muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista.

Räsänen toteaa, että sisäisen turvallisuuden toimijat kärsivät kroonisesta rahoitusvajeesta ja rahoituksen pitkäjänteisyyden puutteesta.
– Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Siksi rahoitustasoa on nyt tarkasteltava kaikkien toimijoiden osalta. Poliisin rahoitusvaje on korjattava, ei lyhytjänteisin lisäbudjetein, vaan myös kehyksiin.

Sotatilanteessa on aina tahoja, jotka pyrkivät hyötymään ihmisten hädällä.
– On tärkeää, että Suomessa ollaan valppaana tänne saapuvien pakolaisten suhteen, tunnistetaan mahdolliset ihmiskauppa- ja hyväksikäyttötapaukset ja puututaan niihin.

***

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro sisäisen turvallisuuden selonteon palautekeskustelussa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen 16.3.2022

 

Arvoisa puhemies,

Turvallisuusympäristömme on muuttunut sitten syyskuun, jolloin kävimme lähetekeskustelua sisäisen turvallisuuden selonteosta. Sota Euroopassa nostaa kovan turvallisuuden merkitystä. Samalla raja ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä hälvenee. Ulkoinen uhka tulee tänä päivänä sisälle esimerkiksi kyber-, ja informaatiovaikuttamisena. Niiden torjumisessa tarvitaan eri viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Sama pätee kriiseihin varautumiseen ja yhteiskunnan toimintakyvyn varmistamiseen häiriötilanteissa.

Sisäisen turvallisuuden toimijat kärsivät kroonisesta rahoitusvajeesta ja rahoituksen pitkäjänteisyyden puutteesta. Hallintovaliokunta on käsitellyt asiaa laajasti, ja todennut, ettei nykyinen rahoitustaso vastaa toimintaympäristön muuttumista eikä mahdollista lakisääteisten tehtävien asianmukaista hoitamista. Tämä vaikuttaa myös ulkoiseen turvallisuuteemme. Puolustusvaliokunta huomauttaa aivan oikein, että puutteet yhden toimijan resursseissa vaikuttavat negatiivisesti kaikkien sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viranomaisten kykyyn vastata erilaisiin uhkiin. Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Siksi rahoitustasoa on nyt tarkasteltava kaikkien toimijoiden osalta.

Sisäisen turvallisuuden viranomaisten työ on hyvin työvoimavaltaista. Erityisesti poliisin tehtävät ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet ja ympäristö on muuttunut haasteellisemmaksi. On paheksuttavaa, että poliisi on joutunut anelemaan rahoitusta julkisuuden kautta – se ei vahvista kansalaisten luottamusta sen enempää hallitukseen kuin viranomaisiin. Poliisin rahoitusvaje on korjattava, ei lyhytjänteisin lisäbudjetein, vaan myös kehyksiin.

Kiristyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Rajavartiolaitoksen rooli korostuu niin rajavalvonnassa kuin rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Sotatilanteessa on aina tahoja, jotka pyrkivät hyötymään ihmisten hädällä. Rikollisuudelle tarjoutuu mahdollisuuksia. On tärkeää, että Suomessa ollaan valppaana tänne saapuvien pakolaisten suhteen, tunnistetaan mahdolliset ihmiskauppa- ja hyväksikäyttötapaukset ja puututaan niihin. On hyvä, että valiokunta kiinnittää huomiota myös maahanmuuttoviraston ja oikeudenhoidon resursseihin. Hakemusten käsittelyaikoja on saatava lyhennettyä.

Eduskuntaryhmämme kiirehtii lainsäädäntömuutoksia niin nopeutettuun rajamenettelyyn kuin valmiuslain toimivaltuuksiin, joilla pystyttäisiin tehokkaasti torjumaan muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista.

Arvoisa puhemies,

Vaikka Venäjän sota Ukrainassa on siirtänyt turvallisuusajattelumme painopistettä, ei se ole poistanut jengirikollisuutta, nuorten väkivaltakäyttäytymistä, liikennerikoksia, huumausainerikoksia tai muitakaan haasteita, joiden kanssa Suomi painii. Nuorten kanssa työskentelevät kertovat kouluissa järjestetyistä tappeluista, takavarikoiduista teräaseista ja itsetuhoisista ajatuksista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista, jopa 10-vuotiaita on osallistunut väkivaltaisiin ryöstöihin. Tähän kehitykseen on puututtava nyt. Poliisi varoittaa, että Suomeen on syntymässä multietnisiä katujengejä ja pelkää Suomen ajautuvan Ruotsin tielle, jossa jengiytyminen on lähtenyt käsistä. Edelleen on tehtävä työtä ja osoitettava resursseja siihen arkiseen työhön, jota sisäisen turvallisuuden viranomaiset tekevät meidän jokaisen kansalaisen turvallisuuden eteen päivittäin.

Kun tämä selonteko syksyllä oli lähetekeskustelussa, totesin, että se on kovin maalaileva ja ideologinen, ja siitä jää puuttumaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintakykyä aidosti vahvistavat toimet. Myös valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että turvallisuusviranomaisen työn ytimessä on turvallisuuden takaaminen onnettomuuksien, häiriöiden ja rikosten sattuessa. Syrjäytymiseen yhtä lailla kuin rikollisuuden taustoihin on puututtava sosiaalipoliittisilla keinoilla, mutta sisäisen turvallisuuden näkökulmasta päättäjien tärkein tehtävä on varmistaa viranomaisten toimintakyky riittävän rahoituksen ja ajanmukaisen lainsäädännön kautta.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa valiokunnan kannanottoehdotusta.