Ulkoasiainvaliokunta toteaa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mietinnössä, että Suomen on osana EU:ta toimillaan edistettävä rauhaa, vakautta ja siviilien suojelua Lähi-idässä.
– Syyrian tilanne nostaa kuitenkin esille alueen turvallisuustilanteen nykyrealismin. Jokaisen valtatyhjiön Lähi-idässä täyttävät tällä hetkellä erilaiset äärijärjestöt ja terroristiset ryhmät. Luottamuksen rakentaminen on mahdotonta ääri-islamistien kanssa niin kipeästi kuin kestävää rauhaa alueelle ja sen ihmisille haluammekin, totesi KD:n ryhmäpuheen palautekeskustelussa pitänyt kansanedustaja Mika Poutala.

Poutala muistutti, että uutiset Syyriasta muistuttavat jälleen kerran siitä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on maailmalla jatkuvasti ja nopeastikin muuttuva.

– Al-Assadin julman hallinnon päättymisen seurauksista ei vielä tiedetä paljoakaan: voimme vain toivoa parasta ja pelätä pahinta.

***
Puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko VNS 3/2024 vp – UaVM 14/2024 vp
KD:n ryhmäpuhe palautekeskustelussa 9.12.2024
Kansanedustaja Mika Poutala

Arvoisa puhemies,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Mietinnöstä välittyy, kuinka Suomi varautuu siihenkin, mihin ei voi varautua.

Vahva kansallinen puolustuskyky ja -tahto sekä täysipainoinen toiminta EU:ssa ja Natossa ovat turvallisuusrakenteemme perusta. EU tuottaa laajaa turvallisuutta, mutta sen on oltava tärkeä toimija myös puolustustarvikkeiden ja varautumisen saralla.

Uuteen komissioon kuuluu myös puolustuskomissaari. Komission työohjelmassa on monia turvallisuusaiheita, kuten Ukrainan tukeminen ja jäsenvaltioiden puolustusvoimavarojen kehittäminen.

Nyt, kun kaikki Pohjoismaat kuuluvat Natoon, on turvallisuus- ja puolustusyhteistyö tiivistynyt merkittävästi. Pohjoismaat muodostavat nyt puolustusalueen, jota Yhdysvaltojen Norfolkissa sijaitseva Nato-esikunta jatkossa koordinoi.

Venäjän pyrkimykset kasvattaa vaikutusvaltaansa Itämerellä ja arktisella alueella korostavat Naton pelotteen ja puolustusyhteistyön vahvistamisen tärkeyttä.

Vaikka sääntöpohjaista, kansainvälistä järjestelmää on horjutettu, on vakautta edistävä ulkopolitiikka ja aktiivinen diplomatia keskeistä valtioiden välisissä suhteissa. Suomen tehtävä on puolustaa sitä.

Suomi on korostanut tarvetta vahvistaa EU:ssa kokonaisvaltaista varautumista. Suomen varautuminen, huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus ovat asioita, joita maailmalla arvostetaan ja ihaillaan. Tästä hyvä esimerkki on Ursula von der Leyenin presidentti Sauli Niinistöltä tilaama raportti Euroopan kriisivalmiudesta ja -varautumisesta.

Mietintö alleviivaa murroksellisten teknologioiden merkittäviä turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Siksi on tärkeää, että tehostamme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, jotta voimme kiriä kiinni etumatkaa tieteen ja tekniikan eturintamaan.

Koko maailman vakautta edistäisi se, että rauha palautuisi pian niin Ukrainaan kuin Lähi-itäänkin. Sitä toivomme hartaasti.

Tuki Ukrainalle ja EU-maiden yhtenäisyys ovat välttämättömiä lähtökohtia Venäjän aluevaltauksien pysäyttämiseksi.

Valiokunta nostaa esiin, että Suomen on osana EU:ta toimillaan edistettävä rauhaa, vakautta ja siviilien suojelua Lähi-idässä. Syyrian tilanne nostaa kuitenkin esille alueen turvallisuustilanteen nykyrealismin. Jokaisen valtatyhjiön Lähi-idässä täyttävät tällä hetkellä erilaiset äärijärjestöt ja terroristiset ryhmät. Luottamuksen rakentaminen on mahdotonta ääri-islamistien kanssa niin kipeästi kuin kestävää rauhaa alueelle ja sen ihmisille haluammekin.

Sotilaalliset ja humanitaariset kriisit Ukrainassa ja Gazassa ovat jättäneet muut kriisialueet vähälle huomiolle. Monet suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät hyvää työtä kriisialueilla ja kehittyvissä maissa yhdessä paikallisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa.

Lähes 80 prosenttia maailman ihmisistä elää maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan. Vainotuin ihmisryhmä ovat kristityt. Esimerkiksi Syyriassa kristittyjä on väestöstä 10 prosenttia. KD toivoo lisää huomiota kiinnitettävän uskonnonvapauskysymyksiin ulko- ja kehityspolitiikassa.

Viikonlopun uutiset Syyriasta muistuttavat jälleen kerran siitä, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on maailmalla jatkuvasti ja nopeastikin muuttuva. Al-Assadin julman hallinnon päättymisen seurauksista ei vielä tiedetä paljoakaan: voimme vain toivoa parasta ja pelätä pahinta.

Arvoisa puhemies,

Valiokunnan mietintöä lainatakseni Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Sanat resonoivat rintakehässä vielä näin itsenäisyyspäivän jälkimainingeissakin. Kiitos tehdystä työstä sotiemme veteraaneille, kuten kaikille teillekin, jotka päivittäin teette töitä eri tehtävissä eri puolilla yhteiskuntaa tämän päämäärän puolesta.