Kansanedustaja Sari Tanus totesi eduskunnan palautekeskustelussa kulttuuripoliittisesta selonteosta, että “taide ja kulttuuri ovat osa sivistystämme ja perintöämme edellisiltä sukupolvilta tuleville sukupolville”.

Tanuksen mukaan vahva kulttuuri-identiteetti luo pohjan terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle.
– Varsinkin näinä epävakaina aikoina suomalaisen kulttuurin merkitys korostuu entisestään.

KD:n eduskuntaryhmä painottaa, että kulttuurin saavutettavuudesta on huolehdittava koko maassa. Tanus nosti esiin yhdistysten ja kansalaistoiminnan merkityksen sekä lasten ja nuorten oikeuden kulttuuriharrastuksiin.
– Harrastamisen Suomen malli ja laadukas taiteen perusopetusjärjestelmä ovat esimerkkejä onnistuneista suomalaisista ratkaisuista.

Talouden realiteetit huomioiden Tanus korosti, että kulttuurirahoituksen tulee kohdentua tarkasti ja tasapuolisesti:
– Laadukasta kulttuuria voidaan saada aikaan monin eri tavoin – myös vapaaehtoisvoimin.
– Kulttuuri ja yritystoiminta eivät enää ole erillisiä suomalainen musiikki, elokuva ja peliteollisuus ovat globaaleja menestystarinoita.

Lopuksi Tanus painotti kristillisen perinteen merkitystä suomalaisessa kulttuurissa:
– Kristillinen kasvatus ja kulttuuri muodostavat pohjan koko suomalaiselle sivistykselle. On tärkeää säilyttää nämä perustukset myös tuleville sukupolville.

***Puheenvuoro kokonaisuudessaan:

KD:n ryhmäpuheenvuoro kulttuuripoliittisen selonteon VNS 8/2024 vppalautekeskustelussa 9.10.2025 Kansanedustaja Sari Tanus

Arvoisa puhemies

Nyt käsittelyssä oleva selonteko ja mietintö osoittavat, että kulttuuriin suhtaudutaan Suomessa sen ansaitsemalla vakavuudella.  Pelkästään lausunnonantajien valtava määrä ja kirjo osoittavat, että suomalainen kulttuuri rakentuu hyvin erilaisista osa-alueista ja hyvin erilaisista toimijoista. Mietinnössä nostetaan esiin monia tärkeitä huomioita ja kehittämiskohteita.

On hyvä muistaa, että kulttuuri on paljon, paljon enemmän kuin vain toimet, jotka valtion budjetissa kyseisessä menokohdassa mainitaan. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisesta kulttuurista tehdään yksilöiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden taholta, ilman minkäänlaista julkista tukea. Kulttuuria syntyy joka päivä arjessa kouluissa, kirkoissa ja työväentaloilla.

Taide ja kulttuuri ovat osa sivistystämme ja perintöämme edellisiltä sukupolvilta tuleville sukupolville.  Vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle. Se auttaa meitä ymmärtämään itseämme osana maailmaa. Varsinkin näinä erittäin epävakaina aikoina suomalaisen kulttuurin merkitys korostuu entisestään.

Tästä puhujapöntöstä mitattuna yhden kilometrin säteellä harjoittelee useampi sinfoniaorkesteri, annetaan korkeatasoista musiikin opetusta, esitetään oopperaa. Alueella toimii useita teattereita, elokuvateattereita ja lukuisa määrä erilaisia museoita. – Ja niitä rakennetaan lisää.  Täältä katsottuna voisi päätyä lopputulokseen, että suomalainen kulttuuri voi hyvin ja sitä on tarjolla vähintäänkin riittävästi. Se ei kuitenkaan ole koko totuus koko maassa.

Selonteko tuo esille myös suomalaisen kulttuurin toisen puolen. Suurin osa asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla, alueilla, joilla ei ole samanlaista kulttuuritarjontaa. Kulttuurin saavutettavuudesta tuleekin huolehtia koko maassa kattavasti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota harvaan asuttuihin alueisiin, joilla taiteen ja kulttuurin tekijöiden toiminta- ja työllistymismahdollisuudet, ja niiden myötä yleisön pääsy kulttuuripalveluiden äärelle, ovat rajalliset.

Maaseudun kulttuuritoiminnan kehittämisessä merkittävässä asemassa ovat yhdistykset ja monipuolinen kansalaistoiminta. Erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta päästä kulttuurin pariin on huolehdittava. Harrastamisen Suomen malli takaa valtaosassa Suomen kuntia peruskoululaisille mahdollisuuden päästä kulttuuriharrastuksen piiriin maksutta. Tätä täydentää kansainvälisestikin poikkeuksellisen laadukas taiteen perusopetusjärjestelmä, jota koskevaa lainsäädäntöä hallitus nyt päivittää.

Mietinnössä, monessa eri kohdin, tuli esiin tarve lisärahoitukselle. Tilanteessa, missä valtio velkaantuu yli 10 miljardin euron vuosivauhtia, tulee kulttuuriin suunnatut eurot kohdentaa entistäkin tarkemmin ja tasapuolisemmin. On hyvä huomata, että laadukasta kulttuuria voidaan saada ja saadaan aikaiseksi monin eri tavoin – myös vapaaehtoisvoimin. Maailman kuuluisimmat taideteokset ja maailman parhaimmat näytelmät ovat syntyneet pitkälti ilman valtion myöntämiä kulttuuritukia.

Suomalaista kulttuuria tulee tarkastella myös sen tarjoamien vientitulojen kannalta. Perinteinen ajattelu, jossa kulttuuri ja yritystoiminta pidettiin visusti erillään, voidaan jo unohtaa, ja nähdä kulttuurialan mahdollisuudet myös merkittävänä työllistäjänä ja suomalaisena vientituotteena. Suomalainen musiikki ja elokuva ovat aloja, joissa markkina-alueena on koko maailma. Maan rajat eivät muodosta estettä menestyvälle globaalille liiketoiminnalle, niin kuin peliteollisuus on jo osoittanut.

Meille Kristillisdemokraateille tärkeä osa kulttuuriperintöämme on kristinusko. Kristillinen kasvatus ja kulttuuri muodostavat pohjan koko suomalaiselle sivistykselle. Kristinusko näkyy lähes kaikilla kulttuurin osa-alueilla, niin musiikissa kuin kuvataiteessakin. Siksi onkin tärkeää pitää kiinni kristillisestä historiastamme ja säilyttää kestävinä suomalaisen kulttuurin perustukset myös tuleville sukupolville.

Kansallisrunoilija Eino Leinon sanoin:

Sua kiitän mä Luojani armollinen,
kun annoit sa kodin hyvän,
soit äidin niin hellän ja herttaisen
ja taaton niin tarmoa syvän,
kun annoit sa myös pari ystävää
ja ne hyvää, en pyydä ma enempää,
ja annoit sa armahan isäinmaan,
jota kyntää ja rakastaa.