6. toukokuuta 1958: Suomen Kristillinen Liitto perustettiin professori Paavo Päivänsalon kotona Helsingissä 6.5.1958. Läsnä hänen lisäkseen olivat: Eino Krannila, Olavi Päivänsalo, Aarne Kosonen, Paavo Luostarinen, Olavi Majlander, Helvi Mustakallio, Matti Puikkonen, Toivo Toppila ja Usko Waismaa. Puheenjohtaja toimi vuosina 1958-64 fil.lis. Olavi Päivänsalo.
1960-luku
1964 Helsingissä kunnallisvaaleissa ehdokkaina olivat rehtori Kerttu Vainikainen ja Kuusankoskella sitoutumattomalta listalta valittu metsänhoitaja Raino Westerholm. Ylimääräisissä kunnallisvaaleissa Porissa 1966 rehtori Pauli Happonen oli toinen valittu edustaja.
1965-78 Skl:n pääsihteerinä toiminut Eino Pinomaa oli perustamassa Helsingin Kristillisdemokraatit ry:tä16.5.1960. Sen jälkeen perustettiin 1961 Helsingin Kristillinen Liitto (HKL) ja myöhemmin Skl:n Helsingin piiri.
1964-67 Skl:n puheenjohtajana toimi valtiot.maisteri Ahti Tele. HKL:n puheenjohtaja, hallitussihteeri, sosiaalineuvos Usko Waismaa oli yksi 1966 eduskuntavaalien ehdokkaista.
10.3.1966 ilmestyi Kristityn Vastuu -lehden 1. numero.
1967-70 Skl:n puheenjohtajana toimi tuomiorovasti Eino Sares, joka oli myös KV:n päätoimittaja 1969, kun lehti ilmestyi kerran vuodessa. Toimitussihteeri ja Skl:n pääsihteeri Eino Pinomaa tuli päätoimittajaksi, kun 1971 lehti alkoi ilmestyä kerran kuussa. 1972-83 päätoimittajana toimi Eero Hirvonen. Vuonna 1975 KV ilmestyi jo joka viikko.
1968 kunnanvaltuutetuiksi valittiin Raino Westerholm Kuusankoskella, Martin Ruponen Nurmijärvellä ja Aino Kujanpää Kouvolassa.
1.4.1969 täystoimiseksi toiminnanjohtajaksi valittiin insinööri Ossi Pelanne.
1970-luku
7.7.1970 Skl merkittiin puoluerekisteriin. 1967 oli 580 jäsentä ja 1973 oli 10 795 jäsentä.
1970-73 Skl:n puheenjohtajana toimi huoltopäällikkö Olavi Majlander ja vuosina 1973-82 Raino Westerholm.
1970 Skl:n ensimmäiseksi kansanedustajaksi valittiin Raino Westerholm.
25.1.1971 perustettiin Skl:n Nuoret Helsingissä. Skl:n opiskelijat saivat HYY:n vaaleissa 1970 kolme paikkaa. 1975 eduskuntasihteeri (1972-83) Paavo Ahonen valittiin HYY:n hallitukseen Kristillisen Liiton Opiskelijoista.
1973 perustettiin Skl:n Naiset.
1972 saatiin läpimurto kunnallisvaaleissa: 19 877 ääntä ja 134 valtuutettua.
1972-76 olivat voimakasta puolueohjelmien tekoaikaa.
1972 eduskuntaan valittiin Westerholmin rinnalle pastorit Olavi Ronkainen, Antero Juntumaa ja Veikko Turunen.
1973 valittiin 1. kertaa Skl:n edustaja eli Kouvolassa Pentti Harjula kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon ja 1974 kaupunginhallitukseen.
1975 eduskuntaan valittiin Westerholm, Antero Juntumaa, Ulla Järvilehto, Erkki Korhonen, Sauli Hautala, Olavi Majlander, Jorma Fred, Veikko Matikkala ja Impi Muroma
1978 Raino Westerholmi sai presidentinvaaleissa 8,8 % äänistä ja Skl 24 valitsijamiestä. Ehdokkaalla Skl torjui poikkeuslain.
1978 Timo Träff valittiin järjestöpäälliköksi ja Esko Almgren puoluesihteeriksi 1.1.1979.
1979 valittiin edelleen 9 kansanedustajaa: uusina Esko Almgren, Väinö Rautiainen, Asser Stenbäck, Olavi Ronkainen ja ”vanhoina” Muroma, Järvilehto, Juntumaa, Fred ja Hautala. 1979 Erkki Korhonen nousi varapaikalta eduskuntaan.
1980-luku
1981 Risto Kotkavuori valittiin järjestöpäälliköksi.
1982 presidentinvaaleissa tuli romahdus: 1,9% eikä yhtään valitsijamiestä.
1982 Esko Almgrenista tuli puheenjohtaja. kunnallis- ja tiedotussihteeri Jouko Jääskeläisestä puoluesihteeri.
1983 eduskuntaryhmän koko romahti kymmenestä kolmeen: valituiksi tulivat vain Esko Almgren, Olavi Ronkainen, Impi Muroma.
1983 romahduksen jälkeen Paavo Ahonen luopui KV:n toisen päätoimittajan ja eduskuntasihteerin tehtävistä. Eduskuntaryhmän sihteeriksi valittiin Eeva-Liisa Moilanen.
1983 Rolf af Hällströmistä tuli KV:n päätoimittaja.
1984 Pentti Harjula valittiin järjestöpäälliköksi.
1987 eduskuntaan valittiin Esko Almgren, Jorma Fred, Sauli Hautala, Eeva-Liisa Moilanen ja Toimi Kankaanniemi. Ryhmän sihteeriksi tuli Jori Ringman ja Ulla Riutasta tuli KV:n päätoimittaja.
1988 presidentinvaaleissa valitsijamiehiksi valittiin Paavo Väyrystä tukeneet Esko Almgren ja Toimi Kankaanniemi, sekä Harri Holkeria tukenut Jouko Halme, ääniosuus yht. 1 %.
1989 Toimi Kankaanniemestä tuli puheenjohtaja. Paavo Niiles Skl:n ensimmäinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
1990-luku
1991 eduskuntaan valittiin Kankaanniemi, Moilanen, Bjarne Kallis, Jouko Jääskeläinen, Ismo Seivästö, Leea Hiltunen, Pirkko Laakkonen ja Vesa Laukkanen, joka erkani myöhemmin omaksi ryhmäksi. Ryhmäsihteeriksi valittiin Merja Eräpolku.
1991 Skl tuli tarkkailijajäseneksi Euroopan kristillisdemokraattien Liittoon EUCD:hen. Pentti Vertanen valittiin puolueen järjestöpäälliköksi.
1991-94 Skl oli maan hallituksessa ja Toimi Kankaanniemi kehitysyhteistyöministerinä. Skl ja Kankaaniemi erosivat hallituksesta 1994
1995 eduskuntaan valittiin Kallis, Kankaanniemi, Jääskeläinen, Tauno Pehkonen, Päivi Räsänen, Sakari Smeds ja Matti Ryhänen, joka loikkasi myöhemmin Keskustaan.
1995 Bjarne Kalliksesta tuli puheenjohtaja.
1996 EU-parlamenttivaaleissa Skl:n listoilta Toimi Kankaanniemi, Ritva Santavuori ja Henrik Perret saivat eniten ääniä, mutta 2,8 % ääniosuus ei riittänytpaikkaan.
1996 Milla Kalliomaasta tuli puoluesihteeri,
1999 valittiin kymmenen kansanedustajaa. Edellisestä ryhmästä jatkoivat Kallis, Kankaanniemi, Jääskeläinen, Räsänen ja Smeds. Uusina valittiin jo aiemmin olleet Leea Hiltunen ja Ismo Seivästö sekä ensikertalaiset Marja-Leena Kemppainen, Kari Kärkkäinen ja Leena Rauhala.
1999 europarlamenttivaaleissa tuli valituksi Eija-Riitta Korhola.
1999 Jori Ringman valittiin Kristityn Vastuun päätoimittajaksi. Hänen siirryttyä Korholan avustajaksi, vs. päätoimittajaksi valittiin Esa Erävalo.
2000-luku
2001 Jyväskylän puoluekokouksessa Suomen Kristillinen Liitto r.p. muutti nimensä Suomen Kristillisdemokraatit (KD) r.p:ksi, ruotsiksi Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p.
2003 eduskuntavaaleissa saatiin 5,3%:n kannatuksella 7 kansanedustajaa: Sari Essayah, Bjarne Kallis, Toimi Kankaanniemi, Kari Kärkkäinen, Leena Rauhala, Lyly Rajala, Päivi Räsänen, joista sitoutumaton Rajala siirtyi myöhemmin Kokoomukseen. Ryhmän puheenjohtajina toimivat Räsänen ja Essayah. Puoluesihteeriksi valittiin Annika Kokko.
2004 eurovaaleissa ei saatu paikkaa 4,3 %:in ääniosuudella.
2004 puolueen puheenjohtajaksi valittiin ylimääräisessä puoluekokouksessa Päivi Räsänen.
2004 kuntavaaleissa saatiin 392 valtuutettua, kannatusprosentti oli 4,0 %.
2006 presidentinvaaleissa Bjarne Kallis oli ehdokkaana, kannatusprosentti 2,0 % ja ääniä 61 483.
2007 eduskuntavaaleissa saatiin 7 kansanedustajaa, kannatusprosentti oli 4,9 %. Valituiksi tulivat uudelleen Kallis, Kankaanniemi, Kärkkäinen, Rauhala ja Räsänen sekä uusina Sari Palm ja Tarja Tallqvist. Ryhmän puheenjohtaja toimi Bjarne Kallis. Puoluesihteeriksi valittiin Sari Essayah.
2008 kuntavaaleissa puolueen kannatusprosentti oli 4,3% ja valituksi tuli 357 kuntavaltuutettua.
2009 eurovaaleissa europarlamentaarikoksi valittiin Sari Essayh 4,2 % kannatuksella. Puoluesihteeriksi valittiin Peter Östman. KD-lehden päätoimittaja aloitti Kristiina Kunnas.
2010-luku
2011 eduskuntavaaleissa saatiin 6 kansanedustajaa, kannatusprosentti oli 4,0 %. Valituiksi tulivat uudelleen Palm, Rauhala ja Räsänen sekä uusina Sauli Ahvenjärvi, Jouko Jääskeläinen ja Peter Östman.
2011 – 2015 KD oli maan hallituksessa, Päivi Räsänen sisäministerinä ja Marjo Anttoora sekä Andrei Nahkala valtiosihteereinä. Puoluesihteeriksi valittiin Asmo Maanselkä. Ismo Portin aloitti puolueen talous- ja hallintopäällikkönä. 2012 Mikko Rekimies aloitti järjestöpäällikönä.
2012 presidentinvaaleissa oli ehdokkaana Sari Essayah, kannatusprosentti 2,5 % ja ääniä 75 744.
2012 kuntavaaleissa puolueen kannatusprosentti 3,74 %, ääniä 93 257 ja kuntavaltuutettuja 300.
2014 europarlamenttivaaleissa KD sai historiansa parhaan eurovaalituloksen, 90 586 ääntä ja 5,2 % kannatuksen. KD sai noin 20 000 ääntä enemmän kuin edellisissä EU-vaaleissa viisi vuotta sitten. Sari Essayah sai 61 264 henkilökohtaista ääntä eli viidenneksi eniten ääniä kaikista ehdokkaista ja on koko vaalien äänikuningatar. Tämä ei kuitenkaan riittänyt paikkaan.
2015 eduskuntavaaleissa saatiin 5 kansanedustajaa, kannatusprosentti oli 3,5 %. Valituiksi tulivat uudelleen Östman ja Räsänen sekä uusina Sari Essayah, Antero Laukkanen ja Sari Tanus.
2015 puoluekokouksessa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sari Essayah.
2017 kuntavaaleissa saatiin vaalivoitto: 105 551 ääntä (+12 294 ääntä edellisiin vaaleihin) ja 316 valtuutettua (+16 valtuutettua edellisiin vaaleihin).
2019 eduskuntavaaleissa saatiin 5 kansanedustajaa, kannatusprosentti nousi 3,9 %:iin. Valituiksi tulivat uudelleen Sari Essayah, Antero Laukkanen, Päivi Räsänen, Sari Tanus ja Peter Östman.
2020-luku
2021 kuntavaaleissa KD sai kuntavaaleissa 3,6 prosentin valtakunnallisen kannatuksen ja 309 valtuutettua. Valituista KD-valtuutetuista 44 % on uusia, 53 % miehiä ja 47 % naisia. Valittujen keski-ikä on 55 vuotta.
2022 vuoden alusta puoluesihteerinä aloitti Elsi Juupaluoma (ent. Ranta).
2022 ensimmäisissä aluevaaleissa sai 4,2 % kannatuksen ja 57 aluevaltuutettua. Hyvinvointialuekohtaisesti parhaimmat kannatusprosentit saatiin Pohjois-Savossa 7,9 %, Pohjanmaalla 7,0 %, Keski-Pohjanmaalla 6,9 %, Pirkanmaalla oli 5,9%, Keski-Suomessa 5,3 %, Etelä-Pohjanmaalla 5,2 % ja Päijät-Hämeessä yhteislistalla sitoutumattomien ryhmien kanssa 8,8 %. Kovin paikallinen kannatus oli Luodon kunnossa, jossa KD sai 52 % kannatuksen.
2023 eduskuntavaaleissa saatiin 5 kansanedustajaa, kannatusprosentti nousi 4,2 %:iin. Vaalipiirikohtaisesti parhaimmat kannatusprosentit saatiin Savo-Karjalassa 9,8 % (+2,0) ja Vaasassa 6,9 % (+0,3). Valituiksi tulivat uudelleen Sari Essayah, Päivi Räsänen, Sari Tanus ja Peter Östman sekä uutena kansanedustajana valittiin Mika Poutala.
2023 alkaen KD on ollut maan hallituksessa, Sari Essayah maa- ja metsätalousministerinä ja Päivi Nerg valtiosihteerinä.
2024 vuoden alusta puoluesihteerinä aloitti Mikko Rekimies.
2024 presidentinvaaleissa oli ehdokkaana Sari Essayah, kannatusprosentti 1,5 % ja ääniä 47 847.
2025 pidettiin ensimmäistä kertaa alue- ja kuntavaalit samaan aikaan. Aluevaaleissa KD sai hienon vaalivoiton: 4,8 % äänistä (+/- 0,6 %), yhteensä 94 805 ääntä (+ 15 891 ääntä) ja 62 valtuutettua (+ 5 valtuutettua). Kuntavaaleissa KD piti asemansa: 3,6 % äänistä (+/- 0 %), yhteensä 86 428 ääntä (- 1828 ääntä) ja 299 valtuutettua (- 12 valtuutettua).