KD:n ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman painotti välikysymyskeskustelussa, että työllisyyden vahvistaminen edellyttää kasvua tukevia uudistuksia, toimivia työmarkkinoita ja nuorten nopeaa kiinnittymistä työelämään.
Pitämässään KD:n ryhmäpuheessaPeter Östman torjui väitteet siitä, että hallituksen politiikka olisi ajanut Suomen työllisyyskriisiin. Työttömyyden taustalla vaikuttavat ennen kaikkea suhdannetekijät.
– Hallituksen tekemät rakenteelliset uudistukset kuten, paikallisen sopimisen laajentaminen, sovittelujärjestelmän parantaminen ja työrauhan vahvistaminen, uudistavat työmarkkinoita tähän päivään ja tukevat työllisyyttä muun muassa lisäämällä joustavuutta. Olen vakuuttunut, että myös te arvon keskustalaiset ymmärrätte, että ne eivät tuota tuloksia yhdessä yössä, mutta rakentavat pohjan kestävälle kasvulle, Östman muistutti.
Hän nosti esiin nuorten työllistymissetelin konkreettisena keinona helpottaa ensimmäisen työpaikan saamista.
– Nuorten työllistymisseteli madaltaa kynnystä palkata ja antaa monelle ensimmäisen mahdollisuuden työelämässä.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaiseminen on Östmanin mukaan keskeistä. Työperäisen maahanmuuton tulee kohdistua pysyvän osaajapulan aloille.
Lopuksi Östman muistutti, mistä työpaikat syntyvät. Ilman talouskasvua ei synny uusia työpaikkoja. Yritykset luovat työpaikat, valtion tehtävä on mahdollistaa kasvu.
– Siksi panostamme vakaaseen talouspolitiikkaan, ennakoitavaan sääntelyyn, sujuviin työmarkkinoihin ja palveluihin, jotka tukevat työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämistä.
***Puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Välikysymys työttömyydestä VK 1/2026 vp
Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe 24.2.2026
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman
Arvoisa puhemies, työllisyystilanne on tällä hetkellä vakava, sen me kaikki tiedämme. Yhtä tärkeää on kuitenkin nähdä, että Suomi ei ole pysähtynyt. Näemme viitteitä siitä, että olemme siirtymässä kriisistä kohti käännettä: esimerkiksi teollisuudessa ja logistiikassa on nähtävissä piristymisen merkkejä. Työllisyysasteen ennustetaankin keskipitkällä aikavälillä nousevan jälleen kohti korkeampaa tasoa, vaikkakin koheneminen on viivästynyt aikaisemmista ennusteista.
Välikysymyksessä esitetään, että hallitus olisi ajanut Suomen työllisyystilanteen kriisiin. Mutta olen vakuuttunut siitä, että myös Keskusta, välikysymyksestä huolimatta, ymmärtää että työttömyyden taustalla vaikuttavat ennen kaikkea suhdannetekijät: syvä taantuma, talouslasku, vientimarkkinoiden heikkous ja rakentamisen romahdus. Eivät hallituksen työllisyyspoliittiset ratkaisut. Hallituksen rakenteelliset päätökset luovat pohjaa vakaammalle kasvulle ja työllisyydelle pidemmällä aikavälillä.
Myös hallituksessa olemme olleet huolissamme erityisesti nuorten työttömyydestä ja sen vaikutuksista heidän tulevaisuuteensa. Olemme tehneet toimia, jotka tukevat erityisesti nuoria. Esimerkkinä nuorten työllistymisseteli, joka madaltaa kynnystä palkata alle 30‑vuotias työtön nuori ja tarjoaa monelle ensimmäisen askeleen työelämään. En voi uskoa, että oppositio vastustaa tätä.
Vastaavasti hallituksen tekemät rakenteelliset uudistukset kuten, paikallisen sopimisen laajentaminen, sovittelujärjestelmän parantaminen ja työrauhan vahvistaminen, uudistavat työmarkkinoita tähän päivään ja tukevat työllisyyttä muun muassa lisäämällä joustavuutta. Olen vakuuttunut, että myös te arvon keskustalaiset ymmärrätte, että ne eivät tuota tuloksia yhdessä yössä, mutta rakentavat pohjan kestävälle kasvulle.
Korjausta tarvitaan kuitenkin työelämän kohtaanto‑ongelmaan: avoimista työpaikoista merkittävä osa on edelleen vaikeasti täytettäviä samaan aikaan kun työttömiä on paljon. Vastaavasti työperäisen maahanmuuton on oltava aidosti tarpeeseen perustuvaa ja kohdistuttava pysyvän osaajapulan aloille, suhdanteet huomioiden. Kun kotimaisia tekijöitä on tarjolla, lisärekrytoinnin tarve ulkomailta vähenee. Tehokkaat lupaprosessit, työntekijöiden pitovoima ja väärinkäytösten torjunta ovat välttämättömiä.
Kasvu ja työllisyys kulkevat käsi kädessä. Ilman talouskasvua ei synny uusia työpaikkoja. Hallitus on vahvistanut yritysten toimintaedellytyksiä, vauhdittanut investointeja ja tehnyt veroratkaisuja, jotka kannustavat työntekoon ja yrittämiseen.
Suomen Pankin tuorehko ennuste kertookin, että talouden heikkous alkaa hellittämään ja kasvu vahvistua. Työmarkkinoilla vaikutus kuitenkin näkyy aina viiveellä. Yritykset palkkaavat lisää henkilöstöä vasta, kun näkymä on kirkastunut. On siis realistista, että kasvun paraneminen alkaa näkyä myös parempina työllisyyslukuina.
Asia, joka täällä salissa kuitenkin helposti unohtuu, on, että valtio tai sen hallitus ei ole ensisijainen työpaikkojen luoja, yritykset ovat. Valtion tehtävä on mahdollistaa, ei korvata markkinoiden toimintaa. Siksi panostamme vakaaseen talouspolitiikkaan, ennakoitavaan sääntelyyn, sujuviin työmarkkinoihin ja palveluihin, jotka tukevat työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämistä.
Arvoisa puhemies, me kristillisdemokraatit emme vähättele tilannetta, mutta emme myöskään jää tuijottamaan pelkkiä ongelmia. Käännämme katseen ratkaisuihin. Hallitus tekee ja on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole olleet helppoja. Rakennamme kuitenkin Suomea, jossa työnteko ja yrittäminen kannattaa. Ja tiedättekö mitä? Välikysymyksestä huolimatta uskon, että hallituksen politiikka on linjassa sen kanssa, jota Keskusta on pitkään ajanut ja haluaa ajaa tänään ja tulevaisuudessa. Suomen parhaaksi.