– Rakennetun ympäristön korjausvelka kasvaa jatkuvasti ja alentaa varallisuutemme arvoa ja käytettävyyttä, mikäli emme investoi riittävästi kiinteistöjen ja infrastruktuurin yllä- ja kunnossa pitoon eri puolilla Suomea, Essayah totesi puoluehallitukselle pitämässään katsauksessa.
– Rakennusalan suhdannetilanne on haastava, ja siksi tarvitaan toimia, joilla tuetaan olemassa olevan rakennuskannan korjausrakentamista ja saadaan asuntokauppa liikkeelle. Suomessa on paljon alueita, joissa on jo nyt ollut vaikeuksia saada rahoitusta asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksiin tai korjausrakentamiseen.
– Vauhdittamalla korjausrakentamista myös väestöään menettävillä seuduilla, voidaan ylläpitää asuntojen ja muiden kiinteistöjen arvoa sekä lisätä alueellista talouskasvua. Samalla parannetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia työllistää, sillä korjausrakentaminen painottuu voimakkaasti alan pk-yrityksiin.
Essayah esitti kehysriiheen laajaa toimenpidepakettia.
– Kehysriihessä on otettava käyttöön laaja toimenpidepaketti, joka sisältää kotitalousvähennyksen korottamisen, asuinrakennusten energia-avustukset ja määräaikaiset korjausavustukset.
– Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaukset alkavat olla kasvukeskusten ulkopuolella ainut mahdollisuus varmistaa lainarahoitus edes välttämättömien peruskorjausten toteuttamiseksi. Asuntokaupan piristämiseksi esimerkiksi määräaikaista varainsiirtoverosta vapauttamista tulisi harkita ensiasunnon ostajille.
Essayah korosti myös infrahankkeiden etenemistä ja alueellisia kokeiluja.
– Lisäksi on huolehdittava, että hallitusohjelman investointiosassa olevat eri puolella Suomea sijaitsevat infrahankkeet, kuten Karjalan rata, saadaan hallituskauden viimeisenä vuonna etenemään.
– Kehysriihessä on myös linjattava erityistalousaluepilotin kokeilulainsäädännön valmistelun käynnistämisestä Imatran seudun ja Kajaanin osalta.
Katsaus on kokonaisuudessaan kuultavissa KD:n Facebook-sivulla fb.com/kristillisdemokraatit ja luettavissa alta:
Hyvät puoluehallituksen jäsenet,
Hallitustaivalta on takana pian kolme vuotta. Näihin vuosiin on mahtunut paljon työtä ja vaikeitakin päätöksiä, mutta samalla on saatu aikaan merkittäviä uudistuksia ja vakautta haastavasta ajasta huolimatta.
Ensi viikolla on edessä hallituskauden viimeinen kehysriihi, jossa on pöydällä niin aiemmin kohdentamattomia säästötoimia kuin vielä viimeisiä kasvu- ja työllisyystoimia.
Kehysriihessä KD:lla on erityisesti huoli nuorisotyöttömyydestä. Vaikka hallitus onkin jo toteuttanut mm. nuorten työllistymissetelin ja maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin, tarvitaan vielä lisää toimia.
Nuorten työpajat tukevat vuosittain yli 12.000 alle 29-vuotiasta nuorta koulutukseen, työelämään ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa yli 90 prosentissa Manner-Suomen kunnista. Nuorten työpajatoimintaan tarvitaan lisäresursseja nuorten työllistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Viime vuosina nuorten työpajatoiminnan toimintamalli on ollut suurten muutosten kohteena hyvinvointi- ja TE-alueiden aloittamisen myötä, ja se kaipaa paitsi lisää resursseja niin myös selkeyttämistä esimerkiksi suhteessa koulutuksen järjestäjiin.
Nuorten kesätyöpaikat ovat kiven alla. Esitämme lukiokoulutukseen pidempää 2 viikon TET-jaksoa, jonka voisi suorittaa myös kesällä, mikäli työnantaja tarjoaa toiset 2 viikkoa palkallista kesätyötä. Nuoret saisivat näin työkokemusta ja työelämäyhteyksiä.
Opintotuen kokonaisuudistus on neuvotteluissa. KD:n tahtotila on löytää malli, jossa voitaisiin nykyistä paremmin tukea opiskelijaperheiden toimeentuloa esimerkiksi muuttamalla huoltajakorotus lapsikohtaiseksi. Tässä mallissa ensimmäisen lapsen kohdalla korotus säilyisi ennallaan, mutta sen lisäksi seuraavista lapsista saisi erillisen korvauksen. Opiskelijaperheet ovat usein niitä perheitä, jotka ovat köyhyysrajan alapuolella ja tällä näitä perheitä voisi auttaa.
***
Olemme myös ideoineet kasvu- ja työllisyystoimeksi uutta yksinyrittäjien spurttirahaa. Spurttiraha olisi tarkoitettu määräaikaiseksi tueksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Kyseessä olisi yksinyrittäjille suunnattu täsmätoimi, joka kannustaisi luomaan uutta kasvua ja työpaikkoja nuorille. Spurttirahalla voisi palkata 18–29-vuotiaan nuoren. Spurttiraha olisi tuhat euroa kuukaudessa puolen vuoden ajan, ja sillä voisi kattaa noin puolet työntekijän palkkakustannuksista.
Nuorten tulevaisuususkoa vahvistavia toimenpiteitä on valmistelussa kehysriihtä varten. Teemme työtä sen eteen, että sieltä saadaan hyvä paketti, jossa on sekä työllisyystoimia että muita nuoria tukevia toimenpiteitä.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä ministeri Adlercreutz on käynnistänyt selvityksen kotiopetuksesta. On totta, että kotiopetus voi mahdollistaa heikon tai jopa vahingollisen opetuksen. Kotiopetus voi kuitenkin olla myös tosi laadukasta ja elämäntilanteen mukaan lapselle parasta. Kotiopetus on laajentunut siitäkin syystä, ettei yksityiskouluille ole myönnetty opetuksen järjestämislupaa. Esimerkiksi kristillisten koulujen suosio kasvaa, mutta uusia tai toistaiseksi voimassa olevia lupia on vaikea saada. Sen sijaan, että pyritään lakkauttamaan kotikouluja, olisi syytä antaa näille kouluille opetuksen järjestämislupa, jolloin ne saadaan opetussuunnitelmien ja -tavoitteiden piiriin.
***
Tulevassa kehysriihessä on etsittävä ratkaisuja myös rakennusalan haasteisiin. Asuntomarkkinat ja rakentaminen ovat olleet pitkään pysähdyksissä. Tästä kärsivät erityisesti nuoret, ensiasunnon ostajat ja lapsiperheet. Me tarvitsemme nyt toimia, joilla työpaikkoja ja kasvua luodaan koko Suomeen.
Suomessa on paljon alueita, joissa on jo nyt ollut vaikeuksia saada rahoitusta asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksiin tai korjausrakentamiseen. Vauhdittamalla korjausrakentamista myös väestöään menettävillä seuduilla, voidaan ylläpitää asuntojen ja muiden kiinteistöjen arvoa sekä lisätä alueellista talouskasvua. Samalla parannetaan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia työllistää, sillä korjausrakentaminen painottuu voimakkaasti alan pk-yrityksiin.
Kehysriihessä on siis otettava käyttöön laaja toimenpidepaketti, joka sisältää kotitalousvähennyksen korottamisen, asuinrakennusten energia-avustukset ja määräaikaiset korjausavustukset. Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaukset alkavat olla kasvukeskusten ulkopuolella ainut mahdollisuus varmistaa lainarahoitus edes välttämättömien peruskorjausten toteuttamiseksi. Asuntokaupan piristämiseksi esimerkiksi määräaikaista varainsiirtoverosta vapauttamista tulisi harkita ensiasunnon ostajille.
Lisäksi on huolehdittava, että hallitusohjelman investointiosassa olevat eri puolella Suomea sijaitsevat infrahankkeet, kuten Karjalanrata, saadaan hallituskauden viimeisenä vuonna etenemään. Kehysriihessä on myös linjattava erityistalousaluepilotin kokeilulainsäädännön valmistelun käynnistämisestä Imatran seudun ja Kajaanin osalta. Näitä erityistalousalueita on helppo myöhemmin monistaa eri puolille Suomea. Esimerkiksi Puolassa erityistalousalueita on kymmeniä eri puolilla maata. Kansainvälisistä kokemuksista voidaan todeta, että erityistalousalueet ovat luoneet todella paljon kasvua muun muassa houkuttelemalla ulkomaista pääomaa näihin erityistalousalueisiin. Tarkoitushan ei luonnollisesti olisi, että suomalaiset yritykset lähtevät muuttamaan paikkakunnalta toiselle, vaan ennen kaikkea, että sinne saadaan uutta pääomaa ja uusia investointeja.
***
Yrittäjien eläkejärjestelmään etsitään korjausta viime kauden onnettoman uudistuksen jäljiltä, jonka jäljiltä erityisesti yksinyrittävien ja mikroyritysten yrittäjien eläkemaksut nousivat kohtuuttomasti. Toivon valmistelun etenevän hallituksen yrittäjäeläkeuudistusta valmistelevassa työryhmässä pikaisesti, jotta pääsisimme tekemään tästä päätöksiä jo kehysriihessä. Pitkällä tähtäimellä on luotava rahastointiin pohjautuva malli muiden eläkejärjestelmien tapaan.
***
Sotesta ja kuntien tehtävien uudelleen arvioinnista on molemmista parlamentaariset työryhmät asetettu. Viimeiset isommat lakiesitykset on saatava ensi syksynä eduskuntaan, jos ne halutaan varmuudella läpi, joten isommat uudistukset näissä jäävät väistämättä ensi vaalikaudelle. Tällä viikolla valtioneuvosto hyväksyi esityksen keliakiakorvauksesta osana lasten vammaistukea ja osana toimeentulotukea. Tätä on meidän puolueemme osalta vahvasti edistetty ja vaikka kaikille tarkoitettua tukea emme vielä saaneet läpi, olemme tyytyväisiä, että tämä tuki tulee keliakiasta kärsiville lapsille ja taloudellisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville toimeentulotuen saajille. Ehdotus käsitellään eduskunnassa kevään aikana ja tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Olemme puolueena puhuneet paljon osatyökykyisten mahdollisuuksista työskennellä. Hallitus antoi tällä viikolla esityksen, joka parantaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuutta osallistua työelämään halunsa ja työkykynsä mukaan. Tämä niin sanottu joustomalli mahdollistaa joustavan työskentelyn niin, että säädettävät tulorajat voisivat vuoden aikana ylittyä tietyllä määrällä ilman että se vaikuttaisi eläkkeen määrään. Meille on tärkeää antaa kaikille mahdollisuus työskennellä syyllistämättä niitä, jotka eivät siihen pysty.
Sen sijaan ei voi kuin ihmetellä sitä keskustelua, mitä menneellä viikolla käytiin eduskunnassa työttömyyden ja työn vastaanottamisen kannusteiden ympärillä. Meille kristillisdemokraateille on aina ollut selvää, että silloin kun ihminen kykenee, hänen tulee osallistua, yrittää ja kantaa vastuuta omasta ja läheistensä elämästä. Toisaalta yhteiskunnan turvaverkon on oltava tarvittaessa vahvimmillaan silloin kun ihminen on heikoimmillaan: lapsuudessa, vanhuudessa, sairaudessa tai elämän kriiseissä. Me emme hyväksy ideologista työttömyyttä. Kestävä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu järjestelmälle, jossa työn tekeminen kannattaa, yrittäminen palkitaan ja turvaverkko toimii. Hyvinvointiyhteiskunta on sukupolvien välinen sopimus. Se säilyy vain, jos yhdistämme taloudellisen kestävyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä ihmisten oman vastuun opiskella, tehdä työtä, huolehtia itsestään ja läheisistään.
***
Lähi-Idän tilanne on eskaloitunut viime viikkoina ja sen vaikutukset ovat ulottuneet myös maahamme. Hormuzinsalmen kautta kulkee niin öljyä kuin lannoitteita ja lannoitteiden raaka-aineita. Molempien saatavuusongelmat ja hinnannousut ehdittiin jo nähdä ennen tulitaukoa.
Kohonneet energianhinnat ovat meillä Suomessa, mutta myös EU:ssa herättäneet paljon huolta ja keskustelua. On hyvä huomata, että suurimmassa pulassa ovat ne, jotka ovat rakentaneet energiasektorinsa fossiilisten raaka-aineiden varaan. Suomi on hyvällä tiellä, mutta meidän on tehtävä enemmän. Tarvitsemme hajautettua energiantuotantoa ja paikallisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Biokaasutuotannon vahvistaminen on tässä aivan keskeistä.
Lannoitteiden osalta tilanne on globaalisti herkkä. Suomi ei ole ensimmäisenä tulilinjalla, mutta maailmalla ruokaturvatilanne voi heilahtaa nopeastikin, ja sellainen varmasti iskisi laineita myös pohjoiseen Eurooppaan, niin markkinoiden kuin maahanmuuton kautta. Suomella on edelleen 9 kk edestä viljan varmuusvarastoja. Myös viljelijöidemme varautumisajattelu on ihan toista maata kuin jossain muualla.Suomessa ajatellaan lähtökohtaisesti pidemmälle kuin huomiseen päivään, ja se näkyy myös tuotantopanosten hankinnoissa, joita ennakoidaan. Siitä huolimatta Suomessakin viljelijät pohtivat kevätkylvöjään tarkkaan, sillä tuotantokustannukset ovat nousseet nyt nopeasti. Meidän on pystyttävä antamaan kehysriihestä se viesti, että edelleen kannattaa kylvää ja aikanaan korjata satoa.
Maatalouden kriittisten tuotantopanosten osalta varautumista pitää vahvistaa, jotta Suomella säilyy riittävä omavaraisuus myös mahdollisesti pitkittyvässä kriisissä. Erityisen tärkeitä ovat kotimainen kasvivalkuainen, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet. Meidän on rakennettava maataloutemme järjestelmälle, jossa kriittiset tuotannontekijät ovat omissa käsissä. Suomi on varautumisen ja luonnonvarojen suurvalta, ja jos jollakin maalla on tähän eväitä, niin meillä.
Edistämällä biokiertotalouden ratkaisuja Suomi parantaa omavaraisuutta ja nostaa jalostusastetta. Kun kotimaiset arvoketjut vahvistuvat, syntyy työtä, investointeja ja osaamista, joka kantaa myös vientimarkkinoille. Edelläkävijyys kiertotaloudessa on suomalainen kilpailuetu. Kun rakennamme paikallisista vahvuuksista – uusiutuvista luonnonvaroista, osaamisesta, yhdessä tekemisestä – syntyy kestävää kasvua, joka kantaa kriisienkin keskellä. Pidetään siis Suomi omissa käsissä.
Kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen on ollut hallituksen keskeinen tavoite, eikä ruokaa tuottavaan maatalouteen ole vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kohdistettu leikkauksia. Vuoden 2024 tutkimuksen mukaan Suomi onkin ruokaturvalla mitattuna maailman ykkönen.
Monet ponnistelut kotimaisen ruoantuotannon hyväksi alkavat tuottaa tulosta. Viime vuonna maatalouden tuotantorakennusten rakennusinvestoinnit lähtivät selkeään kasvuun. Tasevarauksen nosto ja nuorten aloitustukien sekä takausten korottaminen ovat varmasti osaltaan auttaneet kiristyneen pankkiluototuksen keskellä. Toukokuussa avautuva mahdollisuus hakea maa- ja metsätalouteen myös Finnveran tukea tulee sekin helpottamaan investointeja.
Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2025 nuoren viljelijän aloitustuen sai 356 uutta maatalousyrittäjää ja 7 porotalouden elinkeinonharjoittajaa. Uskon, että vauhti kasvaa entisestään nuorille suunnatun peltojen korvauskelpoisuuden myötä. Jokainen nuori yrittäjä on uusi ruokaturvan tulevaisuuden tekijä, ja siksi heti hallituskauden alussa ainut tällä kaudella EU:lta tullut kriisituki suunnattiin sekin nuorille.
Kansallinen ruokastrategia ja ruoka-alan kasvuohjelma, hankinta- sekä kilpailu- ja elintarvikemarkkinalain uudistukset ovat konkreettisia keinoja vastata maatalouden ja ruoka-alan kannattavuuden sekä kestävyyden kysymyksiin.
Itseasiassa tuottajahinnat ovat naudanlihassa nyt parhaimmat koko EU-jäsenyytemme aikana, vaikka jäljessä vielä muuhun Eurooppaan ollaankin.
Takamatkan kirimiseksi elintarvikemarkkinalain uudistusta tarvitaan ja se on nyt parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa elintarvikeketjun heikommassa asemassa olevien toimijoiden asemaa sekä parantaa markkinoiden toimivuutta. Nyt katseet kääntyvät teollisuuteen – nousevien kustannusten aika on huono hetki tiputtaa tuottajahintoja kuten maitopuolella on nyt valitettavasti tehty.
Alulle saatu ruoka-alan kasvuohjelma tähtää puolestaan laaja-alaisesti osaamisen vahvistamiseen ja vientivalmiuksien parantamiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2031 mennessä ruokavientimme on kaksinkertaistunut. Tällä viikolla saimme tähän liittyviä hyviä uutisia Etelä-Korean markkinoiden avautumisesta siipikarjatuotteille. Tämän hallituskauden aikana viennin määrä on kasvanut 18 % ja viennin arvo 7 %. Tämä kertoo siitä, että viemme edelleen liikaa elintarvikkeiden raaka-aineita, kun pitäisi viedä katteeltaan parempia lopputuotteita. Kasvu ja parempi tulevaisuus on tässäkin asiassa omissa käsissä.
***
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolella on riittänyt kiireitä. Suomen alueelle tippuneet droonit ovat olleet ukrainalaisia, eikä niitä missään nimessä ole osoitettu Suomea vastaan. Suomessa ei edelleenkään ole suoraa sotilaallista uhkaa, mutta toki sota on tullut uudella tavalla Suomen rajojen lähelle.
Ukraina keskittyy sodankäynnissään Venäjän energiainfran kannalta kriittisten kohteiden tuhoamiseen ja Suomenlahden pohjukassa oleva öljysatama on yksi näistä kohteista, joihin droonihyökkäyksiä tehdään.
Viranomaisten valvontaa on tehostettu harhautuneiden droonien vuoksi. Puolustusvoimien ja Rajavartioston valmiuksia vahvistettiin hetkeksi ja merivoimat on käyneet omat harjoituksensa droonien torjuntaan liittyen tällä viikolla. Tavoitteena on torjua harhautuneet droonit jo Suomen merialueella. Puutteet viranomaisten välisen tiedonkulun osalta on myös pikaisesti korjattu. Joka tapauksessa nyt ollaan rauhanajan oloissa eikä Suomella ole käytössä sota-ajan järjestelyjä ilmapuolustuksessa, eikä niitä nyt tarvitakaan.
Tällä viikolla Iran ja Yhdysvallat pääsivät sopuun tulitauosta ja sen seurauksena öljyn hinta lähti roimaan laskuun ja osakekauppa virkistyi heti. Hormuzinsalmen läpi toivottavasti päästään pian kulkemaan turvallisesti.
Rauhanneuvotteluissa toivottavasti päästään hyvään lopputulokseen ja tilanne Lähi-idässä voisi rauhoittua. Talouskasvun käynnistymiseksi tarvittaisiin nyt kipeästi hyviä uutisia.
Me kristillisdemokraatit olemme huolissamme Iranin kansan tilanteesta ja toivomme, että rauhanneuvotteluiden seurauksena Iranin hallinnon suhteen saadaan ratkaisuja, jotka turvaavat iranilaisten ihmisoikeuksia ja uskonnon- ja sananvapautta.
Näitä kysymyksiä käsitellään myös Ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon tehtävässä ajankohtaisselonteossa, joka annettiin tällä viikolla eduskunnan käsittelyyn.
***
Hyvä puoluehallituksen väki,
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on tänään tasan vuosi aikaa. Seuraavat 365 päivää ovat meille puolueena ja sen edustajina erityisen tärkeät. Kuluva hallituskausi on ollut vuoden 2023 vaaleissa saadun luottamuksen ja vastuun suoraselkäistä kantamista. Suomen talous- ja työllisyystilanne sekä jatkuva maailmanpolitiikan epävakaus ja kriisit toisensa jälkeen eivät ole tehneet kotimaan päätöksenteosta vaivatonta.
Olemme vuosien ajan ja toistuvasti alleviivanneet Suomen heikkoa taloustilannetta ja suunnanmuutoksen tarvetta kestävän talouspolitiikan tielle. Tämä kausi on ollut askel siihen suuntaan, mutta työn on jatkuttava yhtä jämäkästi jatkossakin. Sopimus velkajarrusta osoittaa, että nyt myös suurin osa oppositiosta tunnistaa tilannekuvan maamme taloudesta. Parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Hyvä, että hekin ovat viimein heränneet ruususen unestaan todellisuuteen, jonka me olemme tuoneet esille jo vuosia sitten ja jonka eteen olemme tällä kaudella työskennelleet. Toki opposition keinovalikoima ontuu yhä edelleen, kuten on tyypillistä ollut.
Sopeutustarve, 8–11 miljardia, varmistaa joka tapauksessa sen, ettei ensi kaudestakaan tule helppo. Kristillisdemokraatit ovat kuitenkin aina olleet valmiit kantamaan vastuuta. Silloinkin, kun muita jo hirvittää.
Suomi tarvitsee vastuunkantajia ja järjen ääntä jatkamaan maamme suunnanmuutosta. Toivoa paremmasta on, mutta emme pääse päämääräämme ilman tunnollista työntekoa ja viisaita päätöksiä ja päättäjiä. Haluamme olla jatkossakin mukana rakentamassa taloudellisesti tervehtyvää Suomea. Tiukkojen talouden raamien sisällä on myös kyettävä pitämään huolta lapsista, perheistä, iäkkäistä ja heikoimmassa asemassa olevista. Kristillisdemokraattinen arvopohja ja sillä seisovat päätöksentekijät tuovat päätöksiin mukaan sekä pään että sydämen viisautta, joita molempia erityisesti näinä aikoina tarvitaan.
Olenkin iloinnut siitä, miten piireissä on kevään mittaan nimetty ehdokkaita ensi kevään vaaleihin ja aloitettu muutenkin työ kohti kevään 2027 eduskuntavaalivoittoa. Työtä tulevan vaalivoiton eteen jatkamme myös tänään kokouksessamme ja sen jälkeen piireissämme varmuudella siitä, että kristillisdemokraattien tarjoamaa viisautta, lämmintä sydäntä ja järjen ääntä tarvitaan päätöksenteossamme jatkossakin.