– Yksikään nuori ei saa jäädä yksin, eikä kenenkään tule kokea olevansa yhteiskunnalle tarpeeton, totesi kansanedustaja Sari Tanus välikysymyskeskustelussa pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.
Tanus muistutti, että hallitus on käynnistänyt useita toimia nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Nuorten työllistämisseteli madaltaa työnantajien kynnystä palkata nuoria ja tarjoaa ensimmäisiä työkokemuksia. Lisäksi hallitus toteuttaa pilottihankkeita kaupungeissa, joissa nuorisotyöttömyys on korkea.
Työurat ja osaaminen rakentuvat vaiheittain. Siksi uran alkuvaiheen työpaikat, harjoittelupaikat sekä vapaaehtoistoiminnassa, järjestötyössä ja harrastuksissa syntyvä osaaminen ovat tärkeitä nuorten siirtymässä työelämään.
– Siksi haluamme panostaa koulutukseen, saavutettaviin harrastuksiin ja niihin polkuihin, joiden kautta jokainen nuori voi kokea merkityksellisyyttä sekä kiinnittyä yhteiskuntaan, Tanus sanoi.
Työelämän muuttuessa on huolehdittava siitä, että nuorille säilyy riittävästi ensimmäisiä työelämämahdollisuuksia ja että koulutus antaa valmiuksia myös uusiin tehtäviin. Tanus muistutti myös kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten ja järjestöjen roolista nuorten työmahdollisuuksien lisäämisessä.
– On huolehdittava, että jatkossakin on riittävästi työelämän alkupään tehtäviä ja että koulutusjärjestelmä antaa riittävästi valmiuksia myös uusiin tehtäviin, Tanus totesi ja kannusti yrityksiä ja organisaatioita tarjoamaan nuorille työmahdollisuuksia.
– Kesää on vielä jäljellä, vielä voi palkata nuoren kesätöihin. Taloudessa on monia myönteisiä merkkejä. Toivon, että yritykset ja organisaatiot, joiden tilanne on jo parantunut, harkitsevat vielä yhden nuoren palkkaamista edes kesäksi tai harjoitteluun.
Perheiden varhainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeä osa nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuususkon vahvistamista.
– Hyvinvointialueiden on tärkeää panostaa toimiviin ja tavoittaviin matalan kynnyksen palveluihin silloinkin, kun ne eivät ole lakisääteisiä. Varhainen tuki säästää sekä perheiden että yhteiskunnan voimavaroja ja maksaa itsensä takaisin.
– Jokainen sukupolvi kohtaa omat haasteensa, mutta tarve tulla nähdyksi ja kannustetuksi on sama. Siksi tärkeää on, miten me aikuisina ja yhteiskuntana kuljemme nuorten rinnalla: rohkaisemme epävarmuudessa, tuemme kaatuessa ja vahvistamme uskoa siihen, että vaikeuksista voi selvitä, Tanus muistutti lopuksi.
Alla puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
Opposition välikysymys tuo esiin huolen, jonka me kristillisdemokraatit jaamme: liian moni nuori kamppailee epävarmuuden, työttömyyden ja heikentyneen tulevaisuususkon kanssa. Yksikään nuori ei saa jäädä yksin, eikä kenenkään tule kokea olevansa yhteiskunnalle tarpeeton.
Nuorisotyöttömyyden kasvu on tapahtunut aikana, jolloin Suomen ja koko Euroopan talous on kärsinyt heikosta kasvusta, vähäisistä investoinneista ja epävarmasta kansainvälisestä tilanteesta. Tämän kaltaisessa tilanteessa vaikutukset näkyvät valitettavasti juuri nuorten työllisyydessä. Hallitus ei voi määrätä maailmantalouden suuntaa, mutta voi vahvistaa kasvun ja työllisyyden edellytyksiä ja näin on myös tehty.
Hallitus on pyrkinyt vahvistamaan työllisyyttä muun muassa joustavoittamalla työmarkkinoita, tukemalla yritysten mahdollisuuksia työllistää ja parantamalla työnteon kannustimia. Nuorten asemaan työmarkkinoilla on kiinnitetty erityistä huomiota, ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on käynnistetty useita toimia. Keskeinen väline on nuorten työllistämisseteli, joka madaltaa työnantajien kynnystä palkata nuoria ja tarjoaa heille ensimmäisiä työkokemuksia. Sen kriteereitä uudistetaan parhaillaan käytön lisäämiseksi. Hallitus toteuttaa myös pilottihankkeita nuorten työttömyyden vähentämiseksi kaupungeissa, joissa nuorisotyöttömyys on korkea.
Hallitus on vahvistanut koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä. Samalla on kuitenkin todettava, että harjoittelupaikkojen saatavuudessa on tällä hetkellä ongelmia. Tähän on puututtava määrätietoisesti, myös lisärahoituksella. Monilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, harjoittelu on pakollinen ja olennainen osa koulutusta.
Työurat ja osaaminen rakentuvat vaiheittain. Harva siirtyy suoraan vaativiin asiantuntijatehtäviin, vaan uran alkuvaiheen työpaikat ovat välttämätön osa kehitystä. On tärkeää, että sekä nuoret että yhteiskunta arvostavat monenlaisia tehtäviä. On myös tunnistettava, että osaamista syntyy muuallakin kuin palkkatyössä: vapaaehtoistoiminta, järjestötyö ja harrastukset kehittävät työelämässä tarvittavia taitoja, kuten vastuunkantoa, yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta. Näiden taitojen parempi tunnistaminen edistää nuorten siirtymää työelämään.
Tulevaisuususko rakentuu mahdollisuuksista osallistua, oppia ja kasvaa. Siksi haluamme panostaa koulutukseen, saavutettaviin harrastuksiin ja niihin polkuihin, joiden kautta jokainen nuori voi kokea merkityksellisyyttä sekä kiinnittyä yhteiskuntaan.
Työelämä on murroksessa, ja meidän on reagoitava teknologian muutoksiin. Tekoäly ja automaatio lisäävät tuottavuutta, mutta voivat vähentää nuorille tyypillisiä ensimmäisiä työpaikkoja. On huolehdittava, että jatkossakin on riittävästi työelämän alkupään tehtäviä ja että koulutusjärjestelmä antaa riittävästi valmiuksia myös uusiin tehtäviin.
Nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuususkon edistäminen edellyttää myös perheiden hyvinvointiin panostamista. KD:lle perheiden arjen turvaaminen on politiikan keskiössä. Perheen hyvinvointi tukee suoraan nuoren tulevaisuususkoa ja mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä. Matalan kynnyksen palvelujen on oltava saavutettavissa koko maassa, ja perheitä on autettava ajoissa. Hyvinvointialueiden on tärkeää panostaa toimiviin ja tavoittaviin matalan kynnyksen palveluihin silloinkin, kun ne eivät ole lakisääteisiä. Varhainen tuki säästää sekä perheiden että yhteiskunnan voimavaroja ja maksaa itsensä takaisin.
Oppositiosta esitetään useita kannatettavia toimia nuorten työllistymisen parantamiseksi. Esimerkiksi kesätyö- ja harjoittelupaikkojen lisääminen sekä yhteistyön vahvistaminen kuntien, yritysten ja järjestöjen välillä. Haluan kuitenkin muistuttaa välikysymyksen jättäneitä keskustalaisia, että monella teistä on mahdollisuus päättää näistä asioista jo nyt kunnissa ja hyvinvointialueilla, eikä toimiin ryhtymisessä tarvitse odottaa ensi kevään eduskuntavaalien tulosta. Käyttäkää annettua valtaa ja lisätkää nuorille suunnattuja työmahdollisuuksia.
Kesää on vielä jäljellä, vielä voi palkata nuoren kesätöihin. Taloudessa on monia myönteisiä merkkejä. Toivon, että yritykset ja organisaatiot, joiden tilanne on jo parantunut, harkitsevat vielä yhden nuoren palkkaamista edes kesäksi tai harjoitteluun. Moni motivoitunut nuori etsii yhä mahdollisuutta tarttua töihin.
Nuoruuteen kuuluu oman suunnan etsiminen. Pohdinta siitä, mitä opiskelee, missä on hyvä ja mikä kiinnostaa. Se on usein myös epävarmuuden sävyttämä vaihe, johon liittyvät tunteet ovat osa kasvua ja oman paikan löytämistä. Jokainen sukupolvi kohtaa omat haasteensa, mutta tarve tulla nähdyksi ja kannustetuksi on sama. Siksi tärkeää on, miten me aikuisina ja yhteiskuntana kuljemme nuorten rinnalla: rohkaisemme epävarmuudessa, tuemme kaatuessa ja vahvistamme uskoa siihen, että vaikeuksista voi selvitä.