Jonkinlainen ihme on se, että kokenut meppi ja nykyinen kaupunginvaltuutettu, filosofian tohtori Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt on KD:n eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla. Hänet on juuri nimetty.
– Aluksi en halunnut ajatellakaan. Sitten suostuin – useiden pyyntöjen jälkeen. On minulla vastaava kokemus myös vuodelta 1999. Ensimmäisissä eurovaaleissani kieltäydyin kolmasti, ennen kuin lähdin.
Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt on tunnettu vaikuttaja. Hän toimi kolme kautta Euroopan parlamentissa, ensin KD:n, sitten Kokoomuksen mandaatilla. Vuodesta 2014 hän oli kaksi seuraavaa kautta varameppinä, ja nousi vielä kesällä 2024 varapaikalta parlamenttiin muutamaksi kuukaudeksi. Hänellä on vilkkaasti seurattu kotisivu korhola.com, jossa hän kuvailee olevansa Sopivan hankala nainen. Hänen bloginsa sekä podcastinsä ovat suosittuja.
Eurovaaleissa 2024 hän oli Kristillisdemokraattien ehdokas Euroopan parlamenttiin, mutta saavuttamastaan huikeasta yli 45 000 äänen potista huolimatta kokonaisäänimäärä ei riittänyt paikkaan.
– En ole kauhean puoluepoliittinen ihminen, mutta haluan kyllä, että kristityt vaikuttaisivat laajalla rintamalla, hän toteaa.
En ole kauhean puoluepoliittinen ihminen, mutta haluan kyllä, että kristityt vaikuttaisivat laajalla rintamalla.
Hän selittää tykkäävänsä nykyisestä elämästä. Voisi keskittyä isoäitiyteen, nauttia hitaista aamuista ja annostellusta vaikuttamisesta, kuten hän itse sanoo. Politiikka ei siis ole pakkorako.
Hän kuvailee itseään ristiinpölyttäjäksi.
Biologiassa ristipölyttäjä tarkoittaa wikimedian luonnehdinnan mukaan eliötä (kuten hyönteistä, lintua tai lepakkoa), joka kuljettaa siitepölyä kukkivasta kasvista toiseen. Tämä edistää kasvien välistä ristipölytystä, mikä lisää kasvipopulaation geneettistä monimuotoisuutta verrattuna itsepölytykseen.
– Minulla tämä tarkoittaa podcasteja, hallitustöitä eri tahoilla ja vapautta päättää omasta aikataulusta.
– Mutta taivuin ehdolle lähtemiseen. Sari Essayah ja Peter Östman jaksoivat pyydellä, Korhola-Dunderfelt sanoo tarkoittaen Kristillisdemokraattien puheenjohtajaa ja eduskuntaryhmän puheenjohtajaa.
– Meillä oli Sarin kanssa täysin rikkumaton yhteistyö yhteisellä meppikaudellamme 2009–2014. Olimme samassa EPP-ryhmässä, vaikkakin eri puolueista tuolloin, Korhola-Dunderfelt kiittää.
Nuori Eija-Riitta opiskeli aikoinaan Wienissä. Hän mieltyi jo nuorena aikuisena eurooppalaisten kansanpuolueiden historiaan.
–Huomasin kristillisdemokraattisen EPP-perheen ratkaisevan merkityksen sotien jälkeiselle Euroopalle. Olen siitä lähtien määritellyt itseni eurooppalaiseksi kristillisdemokraatiksi. Tätä arvomaailmaa edustin myös Kokoomuksessa ollessani.
Korhola-Dunderfelt muistuttaa, ettei kristillisdemokratia tarkoita uskonnon tai uskonnollisuuden tuomista politiikkaan.
– Kyse on julkilausutusta ihmiskuvasta. Tunnustamme ääneen, millainen ihmiskuva on ajattelumme taustalla ja miten se ohjaa poliittista ajattelua. Ajattelemme esimerkiksi, että ihminen on arvokas lähtökohtaisesti, riippumatta siitä, onko hän terve tai sairas, rikas vai köyhä, suuri tai pieni, sikiö vai vanhus. Toisekseen se tarkoittaa realistista ihmiskuvaa: ihminen on yhtä aikaa sekä hyvä että paha, jokaisessa on potentiaalia molempiin. Siksi haluamme ottaa etäisyyttä polarisoivaan ja kärjistävään identiteettipolitiikkaan.
Vaalikampanjassa valmiiksi tunnetulla ehdokkaalla on hieman erilainen lähtökohta tuntemattomaan verrattuna. Helsingin kaupunginvaltuutetuksi Korhola-Dunderfelt nousi vasta viime vuoden huhtikuussa. Silloin hän kampanjoi vielä Korholana. Avioliitto ja uusi kaksoisnimi Korhola-Dunderfelt ovat kevätkesältä 2025.
Kansanedustajana hän ei ole vielä toiminut.
– Olen ymmärtänyt, että aloitin politiikan väärästä päästä. Se kävi ihan vahingossa. Pääsin suhteellisen tuntemattomana ja uutena mepiksi 1999.
– Kun valtuustotyöskentely alkoi, minulla oli ensin ajatus, kuinkahan paljon se harmittaa, kun joudutaan panemaan toimeen Brysselissä tehtyjä monia tosi kurjia päätöksiä.
Pieni yllätys on ollut se, että valtuusto onkin ollut ”kauhean kiinnostava oppimisen paikka”.
– Tarkastuslautakunnassa saa hyvän ikkunan kuntapolitiikkaan. On hieno järjestelmä, että päätösten toimeenpanoa ja järkevyyttä valvotaan.
Korhola-Dunderfelt on jo kaupunginvaltuutettuna päässyt keskittymään yleispolitiikkaan. Sama jatkuisi Arkadianmäellä, jos hän sinne päätyy.
– Euroopan parlamentissa oli tärkeää erikoistua, olla ekspertti tietyillä aloilla. Minulle valikoituivat ympäristö, energia ja sisämarkkinat.
Politiikan ja elämän tuomalla pitkällä kokemuksella Korhola-Dunderfelt toteaa lakonisesti, ettei hänen ole pakko voittaa missään vaaleissa.
– Osaan hävitä, mutta osaan myös voittaa sekoamatta siitä.
– Haluan olla käytettävissä. Tännehän on tultu kulumaan, hän sanoittaa omintakeiseen tyyliinsä.
– Ehkä juuri minunlaisellani riippumattomalle ja hyvällä poliittisella muistilla varustetulle saattaa olla käyttöä.
Politiikan ja elämän tuomalla pitkällä kokemuksella Korhola-Dunderfelt toteaa lakonisesti, ettei hänen ole pakko voittaa missään vaaleissa.
Aloittaessaan politiikassa 1999 Korhola oli koululaisten äiti.
– Nyt olen kouluikäisten lasten isoäiti. Englantilainen filosofi Francis Bacon sanoi aikoinaan satoja vuosia sitten, että se, jolla on lapsia, on antanut kohtalolle panttivankeja. Minä olen jatkanut ajatelmaa: se jolla on lapsenlapsia, on antanut tulevaisuudelle panttivankeja.
– Minulla on jotain järjettömän rakasta tulevaisuuden verhon takana. Haluan tehdä voitavani, että he saisivat elää Suomessa, jossa on rauha, ihmisoikeudet, hyvinvointi ja terveet arvot.
Nuoruuden aate elää vahvana.
– Pidän edelleen tärkeänä arvopohjana Euroopalle tuota yhteiskunnallista merkitystä, joka kristillisdemokraateilla oli sodan jälkeiselle Euroopalle. Sen varaan Eurooppa nousi.
– Menetämme paljon, jos luovumme siitä ihmiskuvasta, joka tämän taustalla on.
– Haluan tuoda rauhallisempaa poliittista kulttuuria ja ottaa etäisyyttä kärjistävään identiteettipolitiikkaan, joka on raskasta. Jotain on tehtävä tälle alati jatkuvalle polarisaatiolle.
Tutustu!
Lue lisää Eija-Riitta Korhola-Dunderfeltistä: korhola.com
