Kotihoidon tuki säilytettävä, synnytysten sairaalamaksut poistettava
Kristillisdemokraatit puolustavat perheiden oikeutta valita lapselleen ja elämäntilanteeseensa sopivimman hoitomuodon. Kotihoidon tuki on säilytettävä ja sitä on kehitettävä nykyistä joustavammaksi. Yhteiskunnan tehtävä ei ole sanella, miten pientä lasta tulee hoitaa, vaan tukea tasapuolisesti erilaisia hoitoratkaisuja ja turvata perheiden päätösvalta. Olisi ristiriitaista kaventaa perheiden valinnanmahdollisuuksia aikana, jolloin Suomi kamppailee historiallisen alhaisen syntyvyyden kanssa. Perhepolitiikkaa ei tule alistaa yksinomaan työmarkkinoiden tai talouspolitiikan tavoitteille. Mahdollisuutta isän ja äidin samanaikaisesti pidettävien vanhempainrahapäivien määrää tulee lisätä, sillä niitä on nykyisin vain 18 arkipäivää.
KD on hallituksessa puolustanut määrätietoisesti perheiden hyvinvointia ja toimeentuloa. Seuraavalla hallituskaudella lapsiin ja perheisiin on panostettava entistä enemmän. KD esittää nykyisen erillisverotuksen rinnalle vapaaehtoista, lapsiluvun mukaan porrastettua perheverotusta. Uudistus parantaisi erityisesti monilapsisten perheiden ja niiden perheiden toimeentuloa, joissa toinen vanhemmista ansaitsee selvästi toista vähemmän.
Lapsiperheiden kotipalvelua on saatava matalalla kynnyksellä ennen kuin arjen ongelmat kasvavat kriiseiksi. Lisäksi KD haluaa synnytykset ja niihin liittyvät seurantakäynnit maksuttomiksi. Pitkäjänteinen perhepolitiikka vahvistaa perheiden luottamusta tulevaisuuteen ja mahdollistaa lapsihaaveiden toteutumisen.
Työttömyysturvan ja toimeentulotuen suojaosien palauttamiselle ja kehittämiselle tukea
Kristillisdemokraatit ovat valmiita tukemaan työttömyysturvan ja toimeentulotuen suojaosien palauttamista ja niiden kehittämistä osana toimivampaa sosiaaliturvaa.
Tällä hallituskaudella toimeentulotuen ja työttömyysturvan suojaosat poistettiin ja tavoitteena oli vahvistaa työnteon kannustimia ja edistää työllisyyttä. Tutkimusnäyttö on kuitenkin osoittanut, että poistamisesta ei ole saatu näyttöä merkittävistä kokoaikaista työllisyyttä lisäävistä vaikutuksista. Tämä antaa aihetta arvioida asiaa uudelleen.
Poliittisia päätöksiä on arvioitava rehellisesti niiden vaikutusten perusteella. Kaikki eivät siirry työttömyydestä suoraan kokoaikatyöhön. Monelle paluu työelämään alkaa muutamasta työtunnista, keikkatyöstä tai lyhyestä työsuhteesta. Järjestelmän pitäisi kannustaa ihmistä tarttumaan myös pieniin työmahdollisuuksiin. Samalla on huolehdittava siitä, että sosiaaliturvan kokonaisuus kannustaa etenemään kohti kokoaikaista työllisyyttä.
Tavoitteemme on selkeä: jokaisen otetun työaskeleen tulee parantaa ihmisen toimeentuloa ja vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan päästä pysyvästi työelämään. Siksi KD kannattaa mallia, jossa suojaosa tukee työn vastaanottamista erityisesti osa-aikaisissa ja lyhyissä työsuhteissa samalla varmistaen, että kokoaikatyöhön siirtyminen on aina taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Suojaosien kohdennettua käyttöä tulee myös selvittää osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esittää selvitystä varautumisobligaatioiden käyttöönotosta
Suomen puolustusmenot ovat kasvaneet huomattavasti ja ovat tänä vuonna noin kuusi ja puoli miljardia. Puolustusvoimilla on myös merkittävät tilausvaltuudet. Lisäksi käynnissä on sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviä infrahankkeita ja muuta varautumista. Sotilaallinen konflikti tai kyberisku lähialueella on riski, johon on nykyisessä maailmantilanteessa varauduttava. Lisäksi Suomea sitovat Naton velvoitteet.
Joissain maissa puolustushankintoja rahoitetaan tänäänkin puolustuslainoilla ja näin myös Suomessa toimittiin sotien aikaan. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esittää selvitystä matalakorkoisten ”varautumisobligaatioiden” käyttöönotosta turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien investointien rahoittamiseksi. Kiinnostusta obligaatioihin voisi lisätä, jos ne voisi kohdentaa esimerkiksi alueellisesti tiettyihin investointeihin ja siten tukea paikallista elinvoimaa. Ensimmäiseksi olisi syytä selvittää, olisiko kansalaisilla ja yrityksillä kysyntää tällaisille sijoituksille.
Yksityishenkilöiden pankkitileillä on tälläkin hetkellä pitkälti yli 100 miljardia euroa. Jos tästä pienikin osa saataisiin kohdennettua obligaatioihin, tästä olisi hyötyä sekä säästäjille, että valtiolle tämänhetkisiä markkinakorkoja edullisemman lainanhankinnan muodossa.