Kokkolassa tänään (7.9.) puhunut Östman muistutti, että Kristillisdemokraattien joulukuussa 2025 esittämässä mallissa perhe voisi valita nykyisen erillisverotuksen sijaan puolisoiden yhteisverotuksen. Mitä enemmän alaikäisiä lapsia perheessä on, sitä laajemmin mallia sovellettaisiin. Täysimääräinen yhteisverotus koskisi vähintään kolmilapsisia perheitä. Jatkovalmistelussa on huolehdittava myös yhden vanhemman perheiden oikeudenmukaisesta kohtelusta ja työnteon kannustimista.
– Lapsiperheiden ei pitäisi olla verotuksen häviäjiä vaan sen voittajia. Lasten kasvattaminen merkitsee perheille huomattavaa taloudellista vastuuta, ja tämän pitäisi näkyä nykyistä vahvemmin myös verotuksessa, Östman korosti.
Suomen kokonaishedelmällisyysluku nousi vuonna 2025 hieman, 1,30 lapseen naista kohden, mutta on yhä historiallisen matala. Erityisen huolestuttavaa on, että moni suomalainen pariskunta saa vähemmän lapsia kuin itse toivoisi. Hyvällä perhepolitiikalla voidaan purkaa niitä esteitä, joiden vuoksi lapsitoiveet eivät toteudu.
Kristillisdemokraatit on puolustanut esimerkiksi kotihoidontuen säilyttämistä koko hallituskauden ajan. Nykyisten tukien turvaaminen ei Östmanin mielestä kuitenkaan yksin riitä.
– Tarvitsemme veroratkaisujen rinnalle parempia mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä, joustavia työaikoja ja osa-aikatyötä sekä työelämää, jossa vanhemmuuden vastuu voi jakautua tasaisemmin, hän sanoo.
Myös nuorten mahdollisuuksia perustaa perhe on vahvistettava. Vakaa toimeentulo, työpaikka, kohtuuhintainen asuminen ja luottamus tulevaisuuteen vaikuttavat ratkaisevasti siihen, uskalletaanko lapsitoiveita toteuttaa. Nuorilla pitää myös olla asiallista tietoa siitä, miten ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen ilman syyllistämistä.
Östman huomautti, että muualla Euroopassa on haettu ratkaisuja myös verotuksesta. Esimerkiksi Unkari on vahvistanut lapsiperheiden asemaa huomattavilla verohelpotuksilla. Yksittäinen veroratkaisu ei kuitenkaan riitä, vaan Suomen on rakennettava kokonaisuus, jossa taloudellinen turvallisuus, työelämän joustot ja perhemyönteinen yhteiskunta tukevat toisiaan.
Maahanmuutto voi osaltaan vahvistaa työvoimaa ja väestökehitystä, mutta se ei yksin ratkaise pitkän aikavälin väestörakenteen ongelmia. Siksi meidän on ennen kaikkea tehtävä Suomesta maa, jossa mahdollisimman moni voi toteuttaa oman lapsitoiveensa.
Suomen tarvitaan Östmanin mukaan myös kulttuurista muutosta. Lasten pitää saada näkyä ja kuulua yhteiskunnassa. Vauvojen itku ei ole häiriötekijä, vaan merkki siitä, että Suomella on tulevaisuus.
– Jokainen lapsi on arvokas. Suomen on tehtävä määrätietoisia päätöksiä, jotka lisäävät perheiden turvallisuutta ja tulevaisuudenuskoa. Siksi lapsiperheistä on tehtävä verotuksen voittajia, Östman painotti.