Kai Kantolan arki täyttyy jalometalleihin erikoistuneen Metalaxis-kierrätysyrityksen toimitusjohtajan, kolmen lapsen perheenisän sekä oman pikkuyrityksen hommista melkoisen tiiviisti.
Uskovana kristittynä hän luottaa siihen, että voimia tulee ylhäältä.
– Kun pyydettiin ehdolle, niin miettimisen, pohtimisen ja keskustelujen jälkeen olin siihen valmis. Katsotaan, mitä tapahtuu! Mielenkiintoista on.
Oikea laitahyökkääjä Kai Kantola päätti jääkiekkoilijan uransa keväällä 2023 35-vuotiaana. Kroppa oli vielä hyvässä kunnossa, vaikka loukkaantumisia ja leikkauksiakin oli toki ollut.
– Paloa olisi ollut lätkään vielä. En ollut valmis lopettamaan, vaan olisin halunnut muutaman vuoden vielä jatkaa, hän kertoo.
Viimeisen kesän hän sekä treenasi että oli työmaalla. Sivusilmällä hän katseli työpaikkoja, mutta toisaalta toivoi, että liigasta tulisi sopimus, joka sopisi perheenisälle.
– Oli ollut jo aika raskasta pelata Kuopiossa, jonne oli kolmen tunnin ajomatka. Lapset itkivät ikävää.
– Puoliso Krisse oli uhrautunut puolestani. Ehkä halusin vähän näyttää, että minäkin osaan uhrautua. Enkä sitä paitsi pärjäisi jossain Sveitsin liigassa kuutta kuukautta ilman perhettä.
Kun myyntiedustajan paikka tuli työpaikkailmoituksissa vastaan, otti Kantola askelen taaksepäin ja suostui lopettamaan kiekon.
Nyt syksyllä 2026 hän on toimitusjohtajana jalometalleihin erikoistuneessa kierrätysyrityksessä.
– Emme itse käsittele metallia, vaan keräämme sen yhteistyökumppaneillemme, jotka sijaitsevat ympäri Eurooppaa.
– Piirilevyt, katalysaattorit ja autojen osat ovat hyödyttömiä romuna mutta hyödyllisiä kierrätettyinä.
Metalaxis kerää materiaalia eri puolilta ja sitä voi myös suoraan toimittaa Etu-Hankkion kadulla sijaitsevan yrityksen varastoon Tampereelle.
Kantola tuli myyntiedustajan työstä firmaan hankintapäälliköksi.
– Olin täysin uusi tyyppi alalla. Hakuehdoissa oli englannin kielen taito. Sehän on äidinkieleni.
– Laitoin hakemuksen duunitorille, ja sain soiton seuraavana päivänä.
Kantola on syntynyt suomalaistaustaiseen perheeseen Kanadan Ontariossa 1987. Perhe muutti Pohjois-Carolinan Raleighin Kaitsun ollessa seitsemänvuotias.
– Olin alkanut isonveljen jalanjäljissä pelata lätkää jo Torontossa. Luistelemaan opin kolmen-neljän vanhana.
– Isälle sanoin, että minä vielä pelaan Änärissä (NHL) ja asun jossain vaiheessa Suomessa.
– Jos NHL ei aivan toteutunutkaan, niin lätkäuralle päädyin ja lopulta Suomeenkin. Halusin saada suomalaisen vaimon ja minua siunattiin niin, että tapasin tulevan puolisoni Kristiinan 2012.
Jääkiekkoilijana hän näki urheilumaailman hyvät ja huonot puolet.
– Silloin, kun pystyy jahtaamaan omaa unelmaa, se ei tunnu raskaalta. Toiveet ruokkivat motivaatiota.
Silloin, kun pystyy jahtaamaan omaa unelmaa, se ei tunnu raskaalta. Toiveet ruokkivat motivaatiota.
– Mutta paikasta toiseen muuttaminen, sopimusten epävarmuus ja oman joukkueen menestyspaineet ovat miinuspuolia.
– Kaiken aikaa minulla kuitenkin oli se usko, että Jumala on kanssani. Jollain tavalla saavutan unelmani.
Hän on pelannut Yhdysvaltain lisäksi useassa suomalaisessa liigajoukkueessa, pisimpään Tampereen Ilveksessä. Yhden kauden hän pelasi Itävallan Linzissä.
Suomesta on tullut kotimaa.
– Eihän tämä kylmä ja pimeä ole suosikkini. Mutta järvet ovat ihanat. Enkä toisaalta haluaisi olla paikassa, jossa on 40 lämmintä ja kostea ilmasto.
– Olen siunattu, kun olen päässyt näkemään niin erilaisia paikkoja. Kaikissa paikoissa viihtyy.
Hän päätti jo uransa aikana puolisonsa kanssa, että jollei ihmettä tapahdu, perhe haluaa elää Suomessa.
– Kolmen lapsemme kannalta tämä on mahtava paikka.
Politiikka astui yllättäen Kantolan elämään uudelta kantilta.
– Olen sitä mieltä, että kunnon kansalaisen pitääkin seurata politiikkaa. Olen aina ollut siitä kiinnostunut, mutta ei minulla ollut tavoitteita olla itse mukana.
Olen sitä mieltä, että kunnon kansalaisen pitääkin seurata politiikkaa.
Naapuri kysäisi Kantolalta, voisiko hän kenties lähteä ehdolle.
– Sivulauseessa mainitsin, että olen kyllä kiinnostunut.
Soitto tuli elokuun viimeisenä perjantaina Kristillisdemokraattien 2. varapuheenjohtajalta Sirpa Pursiainen-Hautalalta, joka on myös Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä Pirkanmaan aluevaltuutettu.
– Politiikka on aina ollut keskustelunaiheena perheessä. Mietityttää, mihin olemme menossa, millainen on tulevaisuutemme ja mihin asioihin pitäisi vaikuttaa.
– Vaimo meni vähän shokkiin, Kantola tunnustaa.
He päättivät miettiä rauhassa, mitä ehdokkuus merkitsisi. Mitä enemmän viikonlopun mittaan juteltiin ja pohdittiin, sitä varmempi päätös syntyi.
– Tuli kokonaiskuva, että tämä kannattaa tehdä. Niinpä päätin lähteä ehdolle.
– Ajattelen, että tämä voi viedä mihin vain. Jos sydämessään on valmis auttamaan ja palvelemaan, oikeat asiat tapahtuvat.
Ilmeisesti Kantola uskaltaa lähteä uusiin haasteisiin. Jääkiekon seuraajat tuntevat hänet nimeltä jo ennestään.
– Olen vähän sellainen, että elämä ja Jumala saavat viedä!
– Uskon voivani auttaa nuoria. Tapahtukoon minulle mikä on Herran tahto. Ainakin haluan yrittää ehdokkaana.