Östman muistutti eduskunnassa käydyssä keskustelussa, että digitalisaation onnistumista ei voida mitata vain uusilla palveluilla ja teknologialla. Ratkaisevaa on, pärjäävätkö myös ne ihmiset, joille digitaalinen asiointi on vaikeaa.
– Huolestunut iäkäs kansalainen soitti avustajalleni tällä viikolla ja kertoi, ettei osannut itse etsiä internetistä palvelua, jolla olisi saanut asiaansa eteenpäin. Hän soitti saadakseen apua ja onnistuikin saamaan neuvoa. Moni kuitenkin jää ilman tukea, Östman kertoi.
Samaan aikaan digisyrjäytymisen kanssa digihuijaukset ovat lisääntyneet ja muuttuneet entistä vaikeammin tunnistettaviksi. Rikolliset esiintyvät luotettujen tahojen nimissä ja pyrkivät saamaan ihmiset luovuttamaan tunnuksiaan tai siirtämään rahaa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat Östmanin mukaan monet ikääntyneet, joille muuttuva digitaalinen ympäristö on usein haastava.
– Digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia ja turvallisia, mutta samalla on turvattava myös muut asiointitavat niille, jotka eivät niitä pysty hyödyntämään.
Erilaiset etäpalvelut, digitaaliset ratkaisut ja liikkuvat palvelut voivat toki parantaa palvelujen saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Teknologian on kuitenkin palveltava ihmistä, ei päinvastoin, Östman muistuttaa.
– Emme halua Suomea, jossa osa väestöstä tippuu kehityksen kelkasta. Selonteossa mainitaan saavutettavuuden tärkeys digitaalisissa ratkaisuissa. Rinnalle tarvitaan myös vaihtoehtoja.
– Tekoäly on oiva renki, mutta huono isäntä. Se tarjoaa suuria mahdollisuuksia tuottavuuteen, uusiin palveluihin ja innovaatioihin, mutta samalla tarvitsemme vastuullista sääntelyä, tietoturvaa ja teknologiayritysten vastuuta. Emme saa olla sinisilmäisiä nopeasti muuttuvan tekoälykehityksen keskellä; siitä kertovat tämänkin päivän uutiset. Vastuun on säilyttävä ihmisellä.
Tekoälylukutaidosta ja digitaidoista on tulossa yhä keskeisempiä kansalaistaitoja, mutta Suomi tarvitsee myös korkeatasoista tutkimusta, teknologiaosaamista ja osaavaa työvoimaa. Digimurroksessa menestyminen edellyttää teknologian, datan, koulutuksen ja innovaatioiden yhdistämistä. Selonteossa tekoälylukutaito nostetaan kansalaisen perustaidoksi ja osaamisen kehittäminen keskeiseksi edellytykseksi tulevaisuuden tarpeisiin vastaamisessa.
Digitalisaatio on myös isosti turvallisuuskysymys. Geopoliittisten jännitteiden, kyberuhkien ja hybridivaikuttamisen kasvu korostaa kriittisen infrastruktuurin, tietoturvan ja digitaalisen suvereniteetin merkitystä. Suomen ja koko Euroopan on vähennettävä kriittisiä riippuvuuksiaan ja vahvistettava omaa osaamistaan ja toimintakykyään.
– Turvallisten ja toimintavarmojen yhteyksien rinnalla tarvitsemme laadukasta, turvallisesti hyödynnettävää dataa ja yhteensopivia järjestelmiä. Julkisen hallinnon ja yritysten järjestelmät eivät saa muodostaa toisistaan irrallisia saarekkeita. Tekoäly ja automaatio vähentävät hallinnollista työtä ja vapauttavat ihmisten aikaa tehtäviin, joissa tarvitaan harkintaa, vuorovaikutusta ja ihmisen kohtaamista.
Samalla disinformaation ja polarisaation vahvistuminen haastavat yhteiskunnan luottamusta. Siksi tarvitaan vahvoja digitaitoja, kriittistä media- ja informaatiolukutaitoa sekä tietoturvaosaamista eri ikäluokille.
– Digitaalisen ympäristön on tuettava lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista. Kristillisdemokraatit ovat vaatineet rajoja mobiililaitteiden käytölle kouluissa, ja viime vuonna voimaan tulleet perusopetuslain muutokset ovat olleet oikea ja myönteiseksi koettu askel, Östman kertoo.