– Nuorten omat tulevaisuustoiveet ovat lopulta hyvin tavallisia ja inhimillisiä. Nuoret toivovat vakautta, turvallisuutta, toimeentuloa ja mahdollisuutta opiskella. Nuoret toivovat myös omaa kotia ja perhettä. Näiden tavoitteiden tukeminen on hyvää tulevaisuuspolitiikkaa.
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitänyt Räsänen nosti esiin huolen syntyvyyden historiallisesta laskusta ja siitä, että yhä useampi nuori aikuinen lykkää perheen perustamista. Syntyvyyden laskusta keskusteltaessa on tunnistettava myös kulttuuriset muutokset ja arvomuutoksiin liittyvät tekijät.
Nuorisobarometrin mukaan aiempaa harvempi hahmottaa omaa tulevaisuuttaan perheen perustamisen kautta.
Räsänen korosti, että vaikka poliittiset päätökset eivät yksin ratkaise syntyvyyden laskua, ne voivat vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen ja tukea perheiden arkea. Hän muistutti hallituksen toteuttamista lapsiperheitä tukevista toimista.
– Poliittiset päätökset eivät yksinään ratkaise syntyvyyden laskua. Niillä voidaan kuitenkin vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen ja tehdä Suomesta perhemyönteisempi. Lapsilisien korotukset, työtulovähennyksen lapsikorotuksen palauttaminen, opintotuen huoltajakorotus ja äitiyspakkauksen arvon nostaminen ovat askelia oikeaan suuntaan. Kristillisdemokraatit myös puolustavat kotihoidon tukea.
***Puhe kokonaisuudessaan:
Valtioneuvoston selonteko 7/2026 vp Nuoret tulevaisuuden tekijöinä
Arvoisa puhemies,
selonteossa tuodaan esiin huolestuttava havainto: nuorten tulevaisuususko on viime vuosina heikentynyt. Taustalla on nähtävissä kansainvälisiä kriisejä, epävarmuuksia sekä monia arkeen kohdistuvia paineita. Samalla on kuitenkin syytä pohtia myös sitä, millä tavalla me aikuiset ja erityisesti poliitikot, puhumme tulevaisuudesta. Jos julkinen keskustelu rakentuu jatkuvasti kriisien, uhkien ja ongelmien ympärille, voi nuoren olla vaikea nähdä edessään mahdollisuuksia parempaan huomiseen. Valtion nuorisoneuvosto on tiivistänyt asian osuvasti: perusasiat on saatava kuntoon. Nuorten omat tulevaisuustoiveet ovat lopulta hyvin tavallisia ja inhimillisiä. Nuoret toivovat vakautta, turvallisuutta, toimeentuloa ja mahdollisuutta opiskella. Nuoret toivovat omaa kotia ja perhettä. Näiden tavoitteiden tukeminen on hyvää tulevaisuuspolitiikkaa.
Hallitus on tehnyt useita toimia nuorten mahdollisuuksien vahvistamiseksi ja tulevaisuudenuskon tukemiseksi. Perusopetuksen laatua on parannettu lisäämällä äidinkielen ja matematiikan opetusta, ja työrauhaa kouluissa on vahvistettu rajoittamalla kännyköiden käyttöä oppitunneilla. Harrastamisen Suomen mallin kautta pyritään varmistamaan, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen taustasta riippumatta.
Korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan tarjoamalla maksuttomia opintoja avoimessa yliopistossa ja luomalla uusia väyliä tutkinto-opintoihin. Opintotuen uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ja tukea opintojen sujuvaa etenemistä. Perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa vahvistetaan kasvattamalla huoltajakorotusta lasten lukumäärän mukaan. Tavoitteena on, ettei opiskelun ja perheen perustamisen välillä tarvitse tehdä valintaa. Samalla vähennetään lapsiperheköyhyyttä.
Yhä useampi nuori kamppailee mielenterveyden ongelmien, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemusten kanssa. Myös digitaalinen ympäristö asettaa uusia haasteita. Selonteossa nousevat esiin kiusaaminen, häirintä sekä ulkonäköpaineet. Moni nuori mies kokee jäävänsä yhteiskunnan laitamille. Syrjäytymisen ratkaisuina yhteisöllisyys, turvallinen kouluympäristö, kiusaamisen ehkäisy sekä toimivat mielenterveyspalvelut, esimerkiksi alle 23-vuotiaiden terapiatakuun muodossa, ovat ratkaisevan tärkeitä.
Fyysinen hyvinvointi on yhtä lailla tulevaisuuskysymys. Nuorten ylipaino on lisääntynyt huolestuttavasti. Liikunnallinen elämäntapa, terveellinen ruokavalio, ja päihteiden käytön ennaltaehkäisy ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin sekä ihmisten hyvinvointina että yhteiskunnan kantokykynä. Puolustusvoimien havainnot nuorten heikentyneestä toimintakyvystä kertovat, että nuorten terveys on myös maanpuolustuksellinen asia. Hallitus on panostanut liikunnallisen elämäntavan edistämiseen Suomi liikkeelle -ohjelmalla. Seuratuen myötä tänä kesänä 1250 nuorta pääsi urheiluseuroihin kesätöihin.
Suomessa syntyvyys on laskenut historiallisen alhaiselle tasolle, ja yhä useampi nuori aikuinen lykkää perheen perustamista tai kokee epävarmuutta tulevaisuudestaan. Keskustelussa syntyvyyden laskusta on tunnistettava myös kulttuuriset ja arvomuutoksiin liittyvät tekijät. Nuorisobarometrin mukaan aiempaa harvempi hahmottaa omaa tulevaisuuttaan perheen perustamisen kautta.
Poliittiset päätökset eivät yksinään ratkaise syntyvyyden laskua. Niillä voidaan kuitenkin vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen ja tehdä Suomesta perhemyönteisempi. Lapsilisien korotukset, työtulovähennyksen lapsikorotuksen palauttaminen, opintotuen huoltajakorotus ja äitiyspakkauksen arvon nostaminen ovat askelia oikeaan suuntaan. Kristillisdemokraatit puolustavat johdonmukaisesti myös kotihoidon tukea, jonka alasajoa Kokoomus, Sosiaalidemokraatit ja Vihreät ovat esittäneet. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Vahvat perheet luovat vahvoja yhteisöjä, ja vahvat yhteisöt kestävää tulevaisuutta. Siksi odotammekin yhä hallitusohjelmaan kirjatun väestöpoliittisen selonteon valmistumista, jotta syntyvyyttä tukevia toimia voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti.
Tulevaisuus ei synny itsestään. Tulevaisuus rakentuu koulutuksesta, työstä, turvallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja ennen kaikkea perheistä. Nuoret tarvitsevat realistisen kuvan maailman haasteista, mutta he tarvitsevat myös syitä uskoa siihen, että tulevaisuus voi olla nykyhetkeä parempi.
Suomella on kaikki edellytykset tarjota nuorille parempaa huomista. Meillä on vakaa yhteiskunta, hyvä koulutusjärjestelmä sekä vahvoja perinteisiä ja kristillisiä arvoja, joissa korostuvat perhemyönteisyys, lähimmäisyys ja ahkeruus. Näistä on pidettävä kiinni nyt ja tulevaisuudessa.