Räsänen piti kristillisdemokraattien ryhmäpuheen eduskunnassa, joka keskusteli nuoria ja tulevaisuutta käsittelevää Nuoret tulevaisuuden tekijöinä-selontekoa.
Selonteossa tuodaan esiin huolestuttava havainto: nuorten tulevaisuususko on viime vuosina heikentynyt. Taustalla on nähtävissä kansainvälisiä kriisejä, epävarmuuksia sekä monia arkeen kohdistuvia paineita.
Räsänen mukaan on kuitenkin syytä pohtia myös sitä, millä tavalla aikuiset ja erityisesti poliitikot, puhuvat tulevaisuudesta.
– Jos julkinen keskustelu rakentuu jatkuvasti kriisien, uhkien ja ongelmien ympärille, voi nuoren olla vaikea nähdä edessään mahdollisuuksia parempaan huomiseen. Valtion nuorisoneuvosto on tiivistänyt asian osuvasti: perusasiat on saatava kuntoon.
– Nuorten omat tulevaisuustoiveet ovat lopulta hyvin tavallisia ja inhimillisiä. Nuoret toivovat vakautta, turvallisuutta, toimeentuloa ja mahdollisuutta opiskella. Nuoret toivovat omaa kotia ja perhettä. Näiden tavoitteiden tukeminen on hyvää tulevaisuuspolitiikkaa.
Hallitus on Räsäsen mielestä tehnyt useita toimia nuorten mahdollisuuksien vahvistamiseksi ja tulevaisuudenuskon tukemiseksi. Perusopetuksen laatua on parannettu lisäämällä äidinkielen ja matematiikan opetusta, ja työrauhaa kouluissa on vahvistettu rajoittamalla kännyköiden käyttöä oppitunneilla. Harrastamisen Suomen mallin kautta pyritään varmistamaan, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen taustasta riippumatta.
Korkeakoulutukseen pääsyä helpotetaan tarjoamalla maksuttomia opintoja avoimessa yliopistossa ja luomalla uusia väyliä tutkinto-opintoihin.
Opintotuen uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ja tukea opintojen sujuvaa etenemistä. Perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa vahvistetaan kasvattamalla huoltajakorotusta lasten lukumäärän mukaan. Tavoitteena on, ettei opiskelun ja perheen perustamisen välillä tarvitse tehdä valintaa. Samalla vähennetään lapsiperheköyhyyttä.
Yhä useampi nuori kamppailee mielenterveyden ongelmien, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemusten kanssa. Myös digitaalinen ympäristö asettaa uusia haasteita. Selonteossa nousevat esiin kiusaaminen, häirintä sekä ulkonäköpaineet. Moni nuori mies kokee jäävänsä yhteiskunnan laitamille.
– Syrjäytymisen ratkaisuina yhteisöllisyys, turvallinen kouluympäristö, kiusaamisen ehkäisy sekä toimivat mielenterveyspalvelut, esimerkiksi alle 23-vuotiaiden terapiatakuun muodossa, ovat ratkaisevan tärkeitä, Räsänen sanoo.
Hän muistuttaa, että fyysinen hyvinvointi on yhtä lailla tulevaisuuskysymys. Nuorten ylipaino on lisääntynyt huolestuttavasti.
– Liikunnallinen elämäntapa, terveellinen ruokavalio, ja päihteiden käytön ennaltaehkäisy ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin sekä ihmisten hyvinvointina että yhteiskunnan kantokykynä.
– Puolustusvoimien havainnot nuorten heikentyneestä toimintakyvystä kertovat, että nuorten terveys on myös maanpuolustuksellinen asia. Hallitus on panostanut liikunnallisen elämäntavan edistämiseen Suomi liikkeelle -ohjelmalla. Seuratuen myötä tänä kesänä 1250 nuorta pääsi urheiluseuroihin kesätöihin, Räsänen listaa.
Suomessa syntyvyys on laskenut historiallisen alhaiselle tasolle, ja yhä useampi nuori aikuinen lykkää perheen perustamista tai kokee epävarmuutta tulevaisuudestaan. Keskustelussa syntyvyyden laskusta on tunnistettava myös kulttuuriset ja arvomuutoksiin liittyvät tekijät.
– Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Vahvat perheet luovat vahvoja yhteisöjä, ja vahvat yhteisöt kestävää tulevaisuutta. Siksi odotammekin yhä hallitusohjelmaan kirjatun väestöpoliittisen selonteon valmistumista, jotta syntyvyyttä tukevia toimia voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti, Räsänen sanoo.