Pitämässään KD:n ryhmäpuheessa maaseutupoliittisesta selonteosta 11.3. Tanus muistutti, että edelleen yli puolet suomalaisista elää maaseudulla vähintään osa-aikaisesti. On tärkeää, että maaseudun elinvoimaa vahvistetaan konkreettisilla toimilla. Esimerkiksi kattava kouluverkko on keskeinen tekijä maaseudun elinvoimassa.
– Kyläkoulu on monilla alueilla viimeinen julkinen palvelu. Kun koulu katoaa, katoavat usein myös alueen lapsiperheet.
Mahdollisuuksia maaseudun vahvistamiseen tarjoavat myös etätyö ja kaksoiskuntalaisuuden kehittäminen.
– Nopeammat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat yhä useammalle työn tekemisen muuallakin kuin yrityksen tai viraston tiloissa kaupungeissa. Tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää nykyistä paremmin.
– Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen ryhmä (HARVA) on nostanut esiin useita ratkaisumalleja, joiden avulla olisi mahdollista saada nuoria muuttamaa maaseudulle. Yksi konkreettinen hanke on opintolainahyvityskokeilu. Kokeiluun on osoitettu jo nyt suurta kiinnostusta ja hankkeesta toivotaan saatavan vetoapua ikääntyvillä, harvaan asutuilla alueilla, HARVAn puheenjohtajana toimiva Tanus totesi puheessaan.
Hän nosti esiin myös maaseudun rahoitushaasteet. Monien kiinteistöjen vakuusarvo ei riitä korjauslainojen saamiseen, mikä vaikeuttaa sekä asumista että yritystoimintaa.
– Suomalainen maaseutu tarvitsee toimivan rahoitussektorin. Ilman rahaa ja investointeja alueet kuihtuvat.
Tanuksen muistutti, että maaseudun elinvoiman turvaaminen on tärkeää myös koko Suomen huoltovarmuudelle.
– Emme voi ulkoistaa ruoantuotantoamme emmekä huoltovarmuuttamme.
***KD:n ryhmäpuheenvuoro Maaseutupoliittisen selonteon lähetekeskustelussa 11.3.2026
Arvoisa puhemies,
alkuun haluan kiittää Maaseutupoliittisen selonteon tekijöitä erittäin laajasta ja kattavasta selonteosta. Selonteko antaa hyvän kokonaiskuvan suomalaisen maaseudun tilanteesta, haasteista ja mahdollisuuksista. Edelleen yli puolet suomalaisista elää maaseudulla vähintään osa-aikaisesti.
Harvaanasuttujen alueiden parlamentaarisen ryhmän puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen siihen, että nyt valmistuneesta selonteosta löytyy monia konkreettisia ratkaisumalleja harvaan asutun maaseudun haasteisiin.
Eduskunta edellytti jo vuonna 2009 toisen maaseutupoliittisen selonteon yhteydessä hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, joilla maaseutuvaikutusten arviointia tehtäisiin ennakkotoimena kaikessa kansallisessa päätöksenteossa, jolla on alueellisia vaikutuksia.
Suosituksessa korostettiin maaseutututkimuksen ja -opetuksen vahvistamista. Elävän maaseudun kehittämiseen tarvitaan tutkittua tietoa, mutta ennen kaikkea siihen tarvitaan vahvaa tahtoa ja ymmärrystä maaseudun merkityksestä koko Suomen tulevaisuuden kannalta.
Väestön muuttamista kaupunkeihin ja taajamiin pidetään usein annettuna tekijänä ja aikaan kuuluvana ilmiönä. Ulkoistamme vastuun pois itseltämme, ajatellen ettei ilmiölle ole mitään tehtävissä. Näin ei suinkaan ole. Voimme itse ja vain itse vaikuttaa siihen, millainen suomalaisen maaseudun tulevaisuus on.
Maaseutuun liittyvissä kysymyksissä on usein kyse arvovalinnoista. Esimerkiksi maaseudun kattava kouluverkko on lasten hyvinvointia ja maaseudun elinvoimaa vahvistavaa tekijä. Kun kunnassa haetaan nopeita säästöjä kyläkouluja lopettamalla ja kouluverkkoa supistamalla, unohdetaan helposti laajemmat vaikutukset, joita kyläkoulun lopettaminen alueelle aiheuttaa. Kyläkoulu on saattanut olla alueen ainoa julkinen palvelu. Koulun myötä katoavat monesti myös kylän viimeisetkin lapsiperheet.
Nuorten Akatemia toteutti ministeriön toimeksiantona maaseutualueiden lasten ja nuorten kuulemisen osana osallistavaa prosessia. Suurin osa maaseutualeiden lapsista ja nuorista haluaa myös tulevaisuudessa asua maaseudulla.
Kun puhumme maaseudun yrityksistä, puhumme yli kolmasosasta suomalaisista yrityksistä, vaikka maatilayrityksiä ei edes laskettaisi mukaan. Ellemme ota tosissamme maaseutualueen väestökehitystä ja tartu tässä selonteossa esitettyihin ongelmiin, maaseutualueet voivat seuraavan 15 vuoden kuluessa menettää yli 130 000 työikäistä ja yli 40 000 työpaikkaa.
Maaseudun tulee jatkossakin olla osa elävää suomalaista yhteiskuntaa. Ei vain silloin tällöin auki oleva kotiseutumuseo. Maaseudulla tarvitaan kauppoja, liikenneyhteyksiä, tietoverkkoja, palveluja ja tietysti työpaikkoja. Suomalaisen maatalouden elämisen edellytykset tulee turvata. Metsäteollisuuden työpaikat tulee säilyttää Suomessa, maassa, jonka vauraus rakennettiin puusta. Myös huoltovarmuus ja ruokaturva edellyttää elävää maaseutua. Emme voi ulkoistaa ruuantuotantoamme, emmekä huoltovarmuuttamme.
Korona-aikana tapahtunut etätyömahdollisuuksien kehittyminen loi monille edellytykset muuttaa maaseudulle. Nopeammat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat yhä useammalle työn tekemisen muuallakin kuin yrityksen tai viraston tiloissa kaupungeissa. Tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Ratkaisuna voisi olla kaksoiskuntalaisuuden voimakkaampi edistäminen, mikä mahdollistaisi yhä useammalle asumisen osa-aikaisesti harvaan asutuilla alueilla.
Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen ryhmä on nostanut esiin useita ratkaisumalleja, joiden avulla olisi mahdollista saada nuoria muuttamaa maaseudulle. Yksi konkreettinen hanke on opintolainahyvityskokeilu. Kokeiluun on osoitettu jo nyt suurta kiinnostusta ja hankkeesta toivotaan saatavan vetoapua ikääntyvillä, harvaan asutuilla alueilla.
Arvoisa puhemies,
maaseudun ongelmiin ja haasteisiin tulee tarttua nyt. Ympäri Suomen, kymmenettuhannet talot rapistuvat ja menettävät arvoaan. Ihmiset eivät pysty korjaamaan ja kunnostamaan kiinteistöjään koska talojen vakuusarvot eivät ole riittäviä korjauslainojen saamiseksi. Pankkien kiristynyt lainapolitiikka haittaa myös maatiloja ja alueiden yritystoimintaa. Suomalainen maaseutu tarvitsee toimivan rahoitussektorin. Ilman rahaa ja investointeja alueet kuihtuvat ja kuolevat.
Ihmisillä tulee olla oikeus rakentaa elämäänsä kaikkialla Suomessa, myös maaseudulla.