Suomen taloudella olisi nyt todelliset edellytykset kääntyä kasvuun: korot ovat laskeneet, inflaatio on tasoittunut ja kotitalouksien reaalitulotkin ovat olleet vihdoin nousussa. Hallitus on tehnyt määrätietoisia päätöksiä kasvun vauhdittamiseksi ja parantanut sekä kotitalouksien että yritysten toimintaympäristöä.
– Talous ei kuitenkaan voi elpyä, jos rahoitus ei välity, Östman totesi.
Östmanin mukaan asuntomarkkinat ja rakentaminen ovat olleet pitkään pysähdyksissä. Tästä kärsivät erityisesti nuoret, ensiasunnon ostajat ja lapsiperheet, eli ne, joille oma koti on turvallisuuden, vakauden ja tulevaisuuden rakentamisen perusta. Kyse ei hänen mukaansa ole yksittäisistä tapauksista, vaan rakenteellisesta ongelmasta, joka painaa taloutta laajemmin.
– Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen pitkä pysähdys näkyy erityisesti nuorten, ensiasunnon ostajien ja lapsiperheiden arjessa.
Östman muistuttaa, että hallitus on linjannut ensiasunnon ostajien rahoitusehtojen keventämisestä sekä pankkien mahdollisuudesta myöntää pidempiä laina-aikoja. Näillä toimilla halutaan hänen mukaansa parantaa suomalaisten mahdollisuuksia päästä kiinni omaan kotiin sekä käynnistää uudelleen asuntomarkkinat.
Hänen mukaansa poliittiset linjaukset eivät kuitenkaan vielä näy riittävästi pankkien toiminnassa. Asuntolainan saaminen on monille poikkeuksellisen vaikeaa, ja pankkien varovaisuus on yksi syy asuntomarkkinoiden jumittumiseen. Työmarkkinoiden epävarmuus ja tiukka luotonanto ruokkivat hänen mukaansa toisiaan ja ylläpitävät pysähtyneisyyttä.
– Poliittiset linjaukset eivät vielä näy riittävästi pankkien toiminnassa, ja asuntolainan saaminen on monille poikkeuksellisen vaikeaa.
Östmanin mukaan myös varainsiirtoveron roolia on syytä arvioida uudelleen, sillä nykyisessä markkinatilanteessa se muodostaa merkittävän lisäesteen asuntokaupan käynnistymiselle, erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.
– Varainsiirtovero muodostaa nykyisessä markkinatilanteessa merkittävän lisäesteen asuntokaupan käynnistymiselle.
Hän nostaa esiin myös yritysten rahoitusmahdollisuudet. Talous tarvitsee investointeja, mutta pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusehdot ovat Östmanin mukaan tiukentuneet kohtuuttomasti. Kun investointeja lykätään, työllisyys heikkenee ja koko talouden dynamiikka kärsii. Hänen mukaansa pk-yritysten investointeja on tuettava vahvistamalla julkisia takausjärjestelmiä ja kehittämällä riskinjakomalleja pankkien ja yhteiskunnan välillä.
– Talous tarvitsee investointeja, mutta pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusehdot ovat tiukentuneet kohtuuttomasti.
Östman muistuttaa, että vaikeassa tilanteessa on ollut myös maatalous, joka tarvitsee pitkäjänteistä rahoitusta investointien takaisinmaksun kestäessä vuosia. Liiallinen sääntely ja korkeat riskipainot vaikeuttavat hänen mukaansa rahoituksen saamista, vaikka investoinneilla vahvistetaan huoltovarmuutta, ympäristökestävyyttä ja tuotannon kannattavuutta.
Hän pitää tärkeänä tuoretta uudistusta, jossa Finnvera voi rahoittaa myös maatalouden suuria investointeja ja omistajanvaihdoksia, kun osakeyhtiömuotoinen maatalousyrittäminen tulee rahoituksen piiriin.
– Finnveran rahoituksen laajentaminen maatalouden suuriin investointeihin ja omistajanvaihdoksiin on tärkeä askel oikeaan suuntaan.
Östman korostaa, että jotta suomalainen maatalous voidaan pitää elinvoimaisena, rahoitusmallien on vastattava paremmin alan todellisuutta.
Lopuksi Östman muistuttaa, että Suomen pankkisektori on vakavarainen ja vahva, mutta tilanteessa tarvitaan tasapainoa vakauden ja kasvun välillä. Talous ei hänen mukaansa kasva, työllisyys ei vahvistu eikä suomalaisten tulevaisuudenusko palaudu, jos rahoitus ei kulje sitä tarvitseville.
– Vakavaraisuus ei saa tarkoittaa pysähtyneisyyttä. Pankkien on kannettava vastuunsa talouden elpymisestä ja vietävä poliittiset linjaukset käytäntöön.