Joensuun kirjaston Muikku-saliin kokoontui lauantaina 21. maaliskuuta väkeä niin Pohjois-Karjalasta, Savonlinnasta kuin Ylä-Savostakin.
Joensuun Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Piia Siponen juonsi tilaisuutta. Tervetulleiksi saivat kokea itsensä niin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja Itäisen Suomen erityisedustaja, kauppaneuvos Harri Broman kuin yleisökin. Siponen totesi, ettei päivän kysymys ole ainoastaan tilaisuuden otsikko, vaan monien mielessä ja puheissa Itä-Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vastasi heti oman puheenvuoronsa aluksi tilaisuuden kysymykseen ja aiheeseen kielteisesti.
– Itä-Suomea ei ole unohdettu, Essayah vakuutti.
– Nykyinen hallitus on satsannut Itäiseen Suomeen noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin edeltäjänsä. Nämä luvut voi kuka hyvänsä tarkastaa valtion budjettikirjoista, ministeri muistutti.
Nykyinen hallitus on satsannut Itäiseen Suomeen noin 300 miljoonaa euroa enemmän kuin edeltäjänsä. Nämä luvut voi kuka hyvänsä tarkastaa valtion budjettikirjoista.
Essayah esitteli lukuisia panostuksia, joita hallitus on tehnyt Itäiseen Suomeen yhteensä 576 miljoonan euron edestä.
– Esimerkkeinä ovat useat liikennehankkeet, kuten Vt5 Leppävirta-Kuopio, Karjalan ja Savon ratojen kunnostukset, Lieksanjoen sillan uusiminen sekä Vt 23 Karvion kanavan seudun korjaukseen, Essayah luetteli.
– Koulutukseen ja osaamiseen on rahoitusta lisätty esimerkiksi Itä-Suomen ja LUT-yliopistojen tohtorikoulutuspaikkoihin, samoin kuin lääkärikoulutuksen aloituspaikkoihin. Maa- ja metsätalouden saralla hallitus asetti tavoitteeksi 250 sukupolvenvaihdosta vuodessa.
Essayah kertoi, että viime vuonna sukupolvenvaihdoksia toteutui 350. Itä-Suomen viljelijöiden korvauskelvottomat pellot saatettiin lähes kaikki korvauskelpoisuuden piirin, mikä on nimenomaan helpottanut aloittavien viljelijöiden tilannetta.
Maa- ja metsätalouden saralla hallitus asetti tavoitteeksi 250 sukupolvenvaihdosta vuodessa. Ministeri Essayah kertoi, että viime vuonna sukupolvenvaihdoksia toteutui 350.
– Vahva maatalous ja omavaraisuus elintarviketuotannossa ovat varautumisen kannalta erityisen tärkeitä, ministeri muistutti.
Hänellä oli luettelossaan vielä lisää hyviä uutisia.
– Energia- ja kaivosalalla outokumpulainen GTK Mintecin koetehdaskokonaisuus sai rahoituksen, jonka turvin se saatettiin valmiiksi. Biokaasulaitoksen rakentamista Vieremällä ja kantaverkon rakentamista on edistetty välille Huutokoski-Kontiolahti.
Kantaverkon ulottaminen Pohjois-Karjalaan on ollut vuosia muun muassa maakuntaliiton tavoitteissa.
– Hallitus ei ole unohtanut myöskään kulttuuria tai matkailun ja harrastamisen tukemista, Essayah jatkoi.
Omassa esityksessään Itäisen Suomen erityisedustaja Harri Boman kertoi toimeksiannostaan: määräaikaisen erityistalousaluekokeilumallikonseptin laatiminen sisältäen Invest in toiminnan tukemisen ja kantaverkkoasiat.
– Matkailuun pitää kehittää laaja-alainen yhteistoimintamalli niin, että se olisi sovellettavissa kaikissa maakunnissa. Saavutettavuudessa painopisteenä on lentoliikenne, mutta tärkeitä ovat myös tie- ja rataverkosto sekä digitaalinen saavutettavuus.
Bromanin mukaan erityistalousalueet ovat maailmalla tavallisia.
– EU:ssa 18 – 19 valtiota hyödyntää erityistalousalueita. Niiden tavoitteena on edistää alueen elinvoimaa tuomalla sinne investointeja ja sitä kautta työpaikkoja.
Tutustuessaan erityistalousalueisiin maailmalla Broman kertoi havainneensa erityistalousalueiden tarvitsevan toteutuakseen kolme asiaa. Ensiksikin ammattitaitoista, osaavaa työvoimareserviä, riittävän korkeatasoista tutkimusta, sekä yliopisto- että ammattikorkeakoulutasolla, jonka pitää olla hyödynnettävissä. Toisena edellytyksenä on saavutettavuus. Alueelle on päästävä lentämällä tai rautateitse, digiyhteydet ja sähkönsaatavuus kuuluvat saavutettavuuteen. Kolmantena edellytyksenä ovat verohelpotukset, jotka yleisimmin ovat yhteisöveron määräaikainen alennus ja kiinteistöverohelpotukset.
– Erityistalousalueilla valtio ei syötä etukäteisrahoitusta yrityksille jaettavaksi, vaan verohelpotukset tulevat kysymykseen vasta sitten, kun yritykset tuottavat voittoa, Broman totesi.
Broman esittää raportissaan erityistalousalueiden kokeilukohteiksi Imatran seutua ja Kajaanin datakeskusaluetta.
– Uskon, että erityistalousalueet toimisivat Suomessa yhtä hyvin kuin muuallakin maailmassa. Niiden liikkeelle lähtö kahdesta kokeilualueesta on vasta alkua. Raportissa on esitetty kaikkiaan 14 erityistalousaluetta Itäisen Suomen maakuntiin. Tällaisella määrällä erityistalousalueita olisi merkittävä rooli Itäisen Suomen elinvoiman vahvistamisessa.
EU-lainsäädännön mukaan erityistalousalueita voidaan Suomessa perustaa vain itäiseen ja pohjoiseen Suomeen.
Ministeri Essayah’n ja Itäisen Suomen erityisedustaja Bromanin esitysten jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheen tiimoilta. Keskustelu muodostui vilkkaaksi. Yleisö oli erityisen tyytyväistä ja toivoi esitysten ja keskustelun sisällön leviävän median kautta myös suuren yleisön tietoon.
