Epidemioista seitsemän todettiin ravintoloissa, yksi henkilöstöravintolassa ja kaksi aiheutui myymälöistä ostetuista elintarvikkeista.
Helsingissä selvitettiin vuonna 2015 yhteensä 331 ruokamyrkytysepäilyä, joista suurin osa oli yksittäisiä tapauksia. Ilmoituksista 43 prosenttia tuli sähköisellä lomakkeella, joka otettiin käyttöön vuonna 2015. Suurimmassa osassa yksittäisistä epäilyistä ei aiheuttajaa saatu selville tai sairastumisen ei voitu osoittaa liittyneen ruokailuun.
Vuoden suurimmassa epidemiassa 55 henkilöä sairastui noroviruksen aiheuttamaan ruokamyrkytykseen ruokailtuaan henkilöstöravintolassa.
Vuoden 2015 merkittävimmän epidemian aiheutti salmonella. 45 henkilöä sairastui Salmonella Newport -bakteerin aiheuttamaan epidemiaan syötyään myymälässä valmistettua kasviperäistä vanukasta. Vuoden suurimmassa epidemiassa 55 henkilöä sairastui noroviruksen aiheuttamaan ruokamyrkytykseen ruokailtuaan henkilöstöravintolassa. Epidemian syntyyn vaikutti luultavasti oireettoman norovirusta kantaneen henkilön osallistuminen keittiötyöskentelyyn.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åbergin mukaan hyvä työskentelyhygienia, kylmäketju ja valmistusprosessien hallinta ovat keskeisiä ruokamyrkytysten ehkäisyssä.
Ravintoloissa sattuneissa epidemioissa sairastuneita oli yleensä yksi tai enintään kaksi. Mahdollisia syitä ruokamyrkytykseen olivat epäkohdat ravintolan toiminnassa kuten ruokien riittämätön jäähdytys. Epäkohtien korjaaminen varmistettiin uusintatarkastuksella ja yhdessä tapauksessa edettiin hallinnollisiin pakkokeinoihin. Osassa tapauksia ruokamyrkytyksen aiheuttaja jäi epäselväksi.
Ruokamyrkytysepidemioiden selvittämistä varten toimii Helsingissä ympäristökeskuksen ja sosiaali- ja terveysviraston epidemiologisen toiminnan muodostama selvitystyöryhmä. Selvitysten tavoitteena on löytää epidemian syy sekä saada käsitys epidemian laajuudesta ja merkityksestä, jotta voitaisiin estää sen laajeneminen sekä hyödyntää selvityksessä saatu tieto valvonnassa ja ennaltaehkäisyssä.
Epidemioiden epäily- ja selvitysilmoitukset tehdään valtakunnalliseen Eviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen RYMY-tietojärjestelmään. Ruokamyrkytysepidemioiden selvittämiseen kuuluu muun muassa tarkastus- ja näytteenottokäyntejä elintarvikehuoneistoihin, elintarvike- ja potilasnäytteiden ottoa, epidemiologinen tutkimusta sekä viestintää.