Laaja suomalainen seurantatutkimus osoittaa, että keski-iässä reipasta vapaa-ajan liikuntaa harrastaneiden muisti toimii vanhana paremmin kuin vähemmän liikkuneiden.
Suomalainen 25 vuoden seurantatutkimus osoittaa, että keski-iän ripeä liikunta on yhteydessä parempaan kognitioon eli muistiin ja muuhun tiedonkäsittelyyn vanhemmalla iällä. Tutkimuksessa oli mukana 3 050 kaksosta suomalaisesta kaksostutkimusaineistosta.
Ripeä liikunta oli määritelty tässä tutkimuksessa liikunnaksi, joka vastaa rasittavuudeltaan vähintään kävelyn ja juoksun yhdistelmää
Tulos oli riippumaton keski-iän verenpainetaudista, tupakoinnista, koulutustasosta, sukupuolesta, liikalihavuudesta ja alkoholin liikakäytöstä.
– Tämä viittaa siihen, että liikunnan suojaava vaikutus ei perustu vain verisuonitautien riskitekijöiden vähentämiseen, vaan liikunta suojaa aivoja muillakin mekanismeilla, tutkija Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta arvioi.
Liikunnan ja kognition yhteyttä tutkittiin ensin yksilöanalyyseissä. Sen jälkeen parittaisissa analyyseissa verrattiin aktiivisesti liikkuvan kaksosen ja hänen liikuntaa harrastamattoman kaksossisaruksensa kognitiota vanhalla iällä. Kaksosten parittaisessa vertailussa tulokset olivat samansuuntaiset kuin yksilöanalyyseissa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että jo melko vähäinen liikunta auttoi ehkäisemään dementiaa eikä liikunnan määrällinen lisääminen keski-iässä enää tehostanut suojavaikutusta. Kaikkein vähiten liikkuvilla oli selvästi muita suurempi dementiariski.
– Aiemmissa tutkimuksissa on jo havaittu liikunnan lisäävän aivojen kasvutekijöitä ja parantavan aivojen plastisuutta eläinmalleissa.Nyt tämä tutkimus osoittaa, että ripeää vapaa-ajan liikuntaa keski-iässä harrastaneiden muisti toimii myöhemmällä iällä paremmin kuin niiden, jotka ovat harrastaneet liikuntaa vähiten, professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta sanoo.