– Kuulosti siltä, että täällä oli koolla yksi suuri maaseutupuolue, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah iloitsi eduskunnan vastaanotosta maaseutupoliittiselle ohjelmalle.
Hän esitteli hallituksen maaseutupoliittisen selonteon tänään (11.3.) eduskunnassa. Selonteossa esitetään vuoteen 2040 ulottuva maaseutuvisio sekä viisi siihen suuntaavaa poikkihallinnollista tavoitetta ja 23 suositusta. Selonteko on Essayahin mukaan valmisteltu sidosryhmiä laajasti osallistaen ja kansalaisia kuunnellen.
Kansanedustajien puheenvuoroja kuunnellut Essayah oli iloinen, että niissä nostettiin esille maaseudun mahdollisuuksia.
Essayah viittasi puheenvuorossaan niin ikään tällä viikolla eduskunnan käsittelyyn tulevaan elintarvikemarkkinalakiin. Hän muistutti, että lakiudistuksen merkitys on todella tärkeä ja kertoi luottavansa siihen, että kaikki ryhmät tulevat vahvasti seisomaan elintarvikemarkkinalain takana ja myöskin edesauttavat, että se saadaan nopeasti käsittelyyn.
– Me kaikki tiedämme kyllä haasteet, mutta myöskin sen valtavan potentiaalin, mikä maaseudulla on. Maaseudun elinvoiman kannalta maatalouden kannattavuus on aivan ydinasioita ja kannattavuuden ytimessä on se, että pystymme parantamaan maataloudelle tulevaa rahavirtaa.
Väestökehitys on keskeinen haaste maaseudulla. Mikäli nykyinen väestökehitys jatkuu, voi työikäisten määrä vähentyä maaseuduilla yli 135 000:lla tulevan vuosikymmenen aikana. Huoltosuhde kiristyy etenkin ydinmaaseudulla ja maaseudun paikalliskeskuksissa. Harvaan asutulla maaseudulla eletään jo monin paikoin ikääntyvän väestön aikaa.
– Samalla merkittävä määrä suomalaisista haluaisi asua maaseutumaisemmassa ympäristössä, nuoret myös harvaan asutuilla alueilla. Nämä ovat luonnonvaratiheimpiä alueita Suomessa. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen bio- ja kiertotalouden tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti edellyttää uusia arvoketjuja, uutta osaamista ja uusia yrityksiä ja onnistuneita omistajavaihdoksia näillä alueilla. Ja kaikki tämä edellyttää, että alueilla on hyviä asumisen ja elämisen edellytyksiä, Essayah arvioi nykytilannetta.
Selonteko sanoittaa senkin, mitä tarkoittaa Suomelle, jos maaseudun väestökehitys jatkaa toteutuneen kaltaisena.
– Elävät ja kestävästi elinvoimaiset maaseutualueet, kestävä ruokajärjestelmä ja kannattava maatalous luovat symbioosin. Ilman yhtä ei ole toista. Maaseutumaisten alueiden erityispiirteet ja -kysymykset ovat koko Suomen asia, Essayah muistuttaa.
Digitaalisen siirtymän osalta Essayah totesi, että vaikka 5G- verkko kattaa nimellisesti valtaosan kotitalouksista, todelliset yhteysnopeudet ja kiinteän laajakaistan saatavuus jäävät maaseudulla heikoksi.
– Huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus on maaseuduilla merkittävästi heikompaa kuin kaupunkialueilla. Tämä rajoittaa yritystoimintaa, etätyötä ja julkisiin palveluihin pääsyä, Essayah sanoo.
– Kymmeniä tuhansia kotitalouksia on nopeiden mobiiliyhteyksien ulkopuolella. Huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus on maaseudulla merkittävästi heikompaa kuin kaupunkialueella. Tämä rajoittaa yritystoimintaa, etätyötä ja myöskin julkisiin palveluihin pääsyä, Essayah sanoo.
Suomi on kuitenkin eurooppalaisessa verrannossa hyvin maaseutumainen maa: 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua. Maaseudulla asuu vakituisesti yli 1/4 väestöstä ja osa-aikaisesti yli puolet. Yrityksistä 40 prosenttia sijaitsee maaseudulla.
– Maaseudulla ihmiset luovat työpaikkansa ja kehittävät yritystoimintaa. Yrittäjyys on suhteellisesti yleisempää ja monialaista. Haasteena ovat rahoituksen saatavuus, TKI-panosten ja julkisten hankintojen alhainen osuus, Essayah sanoo.
Maaseudulla onkin hänen mukaansa sopeuduttu harvaan ja harvenevaan palveluverkkoon ja siihen, että hoidetaan asiat itse yhteisölähtöisesti. Välttämättömyyspalvelut kuten päivittäistavarakauppa, posti-, pankki- ja apteekkipalvelut harvenevat. Kulkemisen ja digitaalisen asioinnin reunaehdot ovat toiset kuin kaupungissa.
Varhaiskasvatus-, peruskoulu- ja koulutuspalveluiden saavutettavuus sekä huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus ovat maaseudun elinvoiman kannalta keskeisiä kysymyksiä. Niillä on merkitystä, kun nuoret pohtivat esimerkiksi ruoka-alan ja maatalousalan tulevaisuutta.
– Sillä on väliä, millä tavalla muutoksissa osataan osallistaa ja kuunnella maaseudun ja saariston ihmisten, yhteisöjen ja yrittäjien ääniä. Miten muutoksia hoidetaan, näkyy ihmisten luottamuksessa ja osallisuudessa, Essayah toteaa.