KD-Kompassin tämän viikon vieras on vantaalainen luokanopettaja Loviisa Kaartokallio, joka toimii sekä Vantaan kaupungin että Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuustoissa.
Kaartokallio kertoo, että työskentely sekä kaupunginvaltuutettuna että aluevaltuutettuna tukevat toisiaan.
– Siitä piirtyy hyvin kokonaiskuva. Työ on tosi mielenkiintoista ja se antaa myös omaan työskentelyyn todella hyvän näkökulman lasten ja nuorten hyvinvointiin, luokanopettajana työskentelevä Kaartokallio kertoo.
Hyvinvointi on polarisoitunut, Kaartokallio sanoo
Yhteiskunnan muutokset näkyvät myös koulumaailmassa. Hyvinvointi on polarisoitunut.
– On hyvinvoivia perheitä, lapsia ja nuoria, mutta myös niitä, joilla menee entistä heikommin.
Muutos näkyy Kaartokallion mukaan myös resursseissa. Ryhmät ovat suuremmat ja niissä näkyy inkluusion vahva painotus.
– Normaalissa yleisopetuksessa on lapsia, joilla on suuria tuen tarpeita tunne-elämän puolella, vuorovaikutustaidoissa ja oppimisessa. Opettajan työnkuvaan on tullut paljon uudenlaista kirjaamista eli meille on tullut tehtäviä, jotka ovat olleet ennen vaikka erityisluokanopettajalla.
– Yksilökeskeisyys, lasten sinnikkyyden muuttuminen, oman toiminnan ohjaamisen haasteet ja lapset myös liikkuvat vähemmän. Perinteisissä kädentaidoissa näkyy harjaantumattomuutta, Kaartokallio kertoo muutoksista, jotka näkyvät kouluissa, kun perustaitoja harjoitellaan.
Päättäjänä hän toivoo, että poliittisia päätöksiä tehtäisiin nimenomaan lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin avulla.
– Kun ajattelee vaikkapa neuvolatoimintaa, niin sen sijaan, että mitataan ainoastaan painoa ja pituutta, pitää ottaa toisenlainen kontakti perheisiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Kristillisdemokraatit ovat politiikassaan lähteneet siitä, että perheitä pystytään tukemaan verotuksen avulla.
– Pidän ajatuksesta, että kristillisdemokraateissa esimerkiksi isovanhemmat otetaan mukaan perheen tueksi ja mahdollistetaan siten perheen yhteenkuuluvaisuutta. Veroratkaisut tai se, että vanhempainvapaata voi siirtää isovanhemmille tukevat tätä, Kaartokallio sanoo.
Hän toivoo, että perhe-elämän ympärille muodostetaan uudenlaista merkityksellisyyttä; se on jo tuiki tarpeellista esimerkiksi syntyvyyden kohentamiseksi.
Kaartokallio muistuttaa, että perheiden perustamisen edellytyksiä lisäävät konkreettiset toimet kuten vaikkapa lapsilisän tasokorotukset, perheen ja työn yhteensovittaminen niin, että osa-aikatyö olisi mahdollista ja työmarkkinat joustavampia.
Myös mahdollisuudet lastenhoitoon on pidettävä joustavina. Avainsana on perheen valinnanvapaus.
– Opettajana toivoisin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vahvaa rahoitusta niin, että jokainen oppilas ja lapsi pystyisi yltämään omaan parhaaseensa. Tuen pitää olla oikea-aikaista, etteivät ongelmat pääse liian syviksi.
Kuuntele Kaartokallion koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä la 21.3. klo 12.50 alkaen.