Miehet saavat vaalirahaa huomattavasti naisia enemmän. Raha taas helpottaa eduskuntaan pääsyä, perustelee politiikan tutkijoiden Kamppailu vallasta -kirja.
Yleisradion vaalikoneeseen vastanneet, valitsematta jääneet ehdokkaat sanoivat käyttävänsä viime vuoden eduskuntavaaleihin keskimäärin 8 000 euroa. Kansanedustajaksi päässeiden vaalibudjetin koko taas oli keskimäärin 38 400 euroa.
Miesehdokkaiden keskimääräinen budjetti oli viime vuoden eduskuntavaaleissa viidenneksen suurempi kuin naisehdokkaiden, kertoo Kamppailu vallasta -kirja (Docendo 2016).
Esimerkiksi SDP:n kaikki eduskuntaan valitut naiskansanedustajat ja lähes kaikki mieskansanedustajat saivat tukea yhdistyksiltä, mutta keskimäärin miehet saivat yhdistyksiltä noin 17 000 euroa ja naiset noin 7 000 euroa.
Miesehdokkaiden keskimääräinen budjetti oli viime vuoden eduskuntavaaleissa viidenneksen suurempi kuin naisehdokkaiden.
Kokoomuksen kansanedustajista vain kolme miestä ei saanut yrityksiltä tukea. Tukea saaneet kokoomuksen mieskansanedustajat saivat keskimäärin lähes 5 000 euroa enemmän kuin naiskansanedustajat. Keskustassa mieskansanedustajat saivat keskimäärin yrityksiltä yli 5 000 euroa enemmän lahjoituksia kuin naiskansanedustajat.
Kirjoittajat tarjoavat kampanjarahalle euromääräistä kattoa sekä Ruotsin mallin mukaista tasauspaikkajärjestelmää, jossa puolueiden kansanedustajien määrä noudattaisi tarkemmin koko maan äänestystulosta.
– Vaikka näistä ajatuksista on vallinnut politiikan tutkijoiden piirissä laaja yhteisymmärrys, puolueet eivät ole halunneet niihin tarttua. Olisiko nyt uudistusten aika? Kamppailu vallasta -kirjan tekijät kysyvät.
Lähde: (STT