KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä keskustellaan tällä viikolla tulenpalavasta aiheesta, kun KD:n puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah kertoo, mitä hallituksen esitys ydinaseiden maahantuonnista, kuljettamisesta ja hallussapidossa Suomessa käytännössä tarkoittaa.
Hallituksen viime viikolla julkistamassa esitysluonnoksessa ydinaseiden kuljettamista koskevasta ehdottomasta kiellosta luovuttaisiin tietyissä tilanteissa, jotka liittyvät Suomen puolustukseen tai Naton toimintaan.
– Suomi ei ole tässä tilanteessa millään tavalla tavoittelemassa ydinaseita omalle alueelleen, eikä myöskään suunnittelemassa niiden sijoittamista tänne. Niitä ei myöskään kukaan ole tänne tuomassa.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah kieltää, että kyse olisi ydinaseiden sallimisesta Suomen maaperälle.
– Suomi ei ole tässä tilanteessa millään tavalla tavoittelemassa ydinaseita omalle alueelleen, eikä myöskään suunnittelemassa niiden sijoittamista tänne. Niitä ei myöskään kukaan ole tänne tuomassa.
Muutoksessa on hänen mukaansa nimenomaan kysymys siitä, että lainsäädännössä on ehdoton kielto, joka juontaa juurensa YYA-aikoihin. Tuolloin erityisesti Neuvostoliitolla oli paljon haluja ulottaa oma ydinasepelotteensa koskemaan myös Suomea. Suomen poliitikot ajattelivat, että tehdään tällainen rajoite omaan lainsäädäntöön, johon voidaan myös aina vedota.
Essayah muistuttaa, että muilla Naton jäsenmailla ei ole lainsäädännössään tämän tyyppisiä rajoittavia kieltoja kuin Suomella on ollut. Siksi on hänen mukaansa tullut aika purkaa kielto ja tulla samalle viivalle muiden Nato-jäsenmaiden kanssa.
Suomi liittyi Natoon kolme vuotta sitten. Tänä aikana turvallisuustilanne on edelleen heikentynyt. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja ydinaseisiin liittyvä retoriikka maailmassa on lisääntynyt. Niinpä Suomenkin kaavailema muutos liittyy siihen, että Nato-jäsenenä ollaan mukana liittokunnan pelotteen ja yhteisen puolustuksen käytännöissä samalla tavalla kuin muutkin.
– Suomi ei havittele ydinaseita, eikä kukaan ole niitä meille tarjoamassa.
Essayahin mukaan asiaa ei tuotu laajempaan poliittiseen käsittelyyn sen vuoksi, että se liittyy vahvasti turvallisuuspolitiikkaan ja myös turvaluokiteltuun tietoon. Valmistelu on tehty tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti.
– Tottakai tarkoituksena on ollut tuoda asia parlamentaariseen käsittelyyn eduskuntaan. Sitä ennen ei kuitenkaan ole ollut edellytyksiä laajemmalle parlamentaariselle valmistelulle. Suomessa on hyvä perinne pitää kaikki eduskuntapuolueet mukana isoissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
Essayah kiistää, että Suomi poikkeaisi tämän jälkeen muista Pohjoismaista.
– Käytännön tasolla kaikki Pohjoismaat ovat samassa tilanteessa. Yhdenkään lainsäädännössä ei ole rajoitteita, jotka estäisivät liittokunnan yhteistä puolustussuunnittelua. Toisaalta mikään Pohjoismaa ei ole havittelemassa ydinaseita omalle alueelleen eikä ole luopumassa kansainvälisistä ydinaseisiin liittyvistä sopimuksista.
Essayah muistuttaa, että ydinase on nimenomaan pelote. Sen uskottavuus perustuu siihen, että se nostaa kynnystä sotilaallisen voiman käyttöön. Sillä tavalla se vahvistaa Suomen turvallisuutta.
– Ydinaseita ei rauhan aikana kuljetella yhtikäs minnekään. Tällainen teoreettinenkin kysymys vaatisi valtiosopimuksen kahden maan välillä, eikä tällaista sopimusta ole tekemässä. Tähän asiaan ei siis liity mitään muutoksia.
Kuuntele koko Essayahin haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä la 14.3. klo 12.50.