Kansanedustaja Päivi Räsänen muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta olisi tärkeää, että he pääsivät nopeasti kiinni suomalaiseen työelämään.
– Työtoimintaan osallistuminen tuo mielekästä tekemistä arkeen ja ehkäisee myös turhautumista ja sen kielteisiä seurauksia. On kuitenkin tärkeää, että maahantulleet eivät syrjäytä suomalaisia työttömiä työnhaussa.

Turvapaikanhakija voi saada työluvan kolmen kuukauden maassa oleskelun jälkeen, mikäli hänellä on rajanylitykseen oikeuttavat asiakirjat kunnossa. Ilman asiakirjoja aika on kuusi kuukautta.
– Ajan lyhentämistä on ehdotettu, mutta samalla on varottava, ettei luoda epätervettä tilannetta, jossa tosiasiallisesti maahamme työn perässä muuttavat ilmoittaisivat itsensä turvapaikanhakijoiksi, koska työskentelymahdollisuus järjestyy sitä kautta nopeammin ja sujuvammin kuin työperusteinen oleskelulupa saatavuusharkintoineen.

Räsäsen mukaan huoli turvapaikkapäätöstä odottavien passivoitumisesta on kuitenkin aiheellinen ja vakava.
– Siksi esitän luotavaksi kotouttavan työtoiminnan järjestelmää. Mallia voisi ottaa pitkäaikaistyöttömien kuntouttavasta työtoiminnasta. Työtoiminta voisi lähteä kokeiluna liikkeelle ilman velvoitetta, mutta tarvittaessa osallistuminen kotouttavaan työtoimintaan voisi olla myös velvoittavaa, esimerkiksi osa vastaanottorahasta voitaisiin maksaa työtoimintaan osallistumisen myötä. Työtoiminta voisi olla joko avustamista vastaanottokeskuksissa tai paikallista yhteisöä hyödyttävää.

Kristillisdemokraatit ovat valmistelemassa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa. Työryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja, edellisen hallituksen sisäministeri Päivi Räsänen ja sen sihteeri eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Sonja Falk. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma esitellään kokonaisuudessaan puoluehallitukselle 30.1.2016.