Räsänen: Sote tuo entistä epätasaisempaa laatua entistä kalliimmalla

7.3.2017 klo 14:50 Puhe

– Pidämme valitettavana sitä, että hallituspuolueiden poliittiset intohimot maakuntahallinnon ja valinnanvapauden malleista ovat syrjäyttäneet alkuperäiset uudistuksen tavoitteet, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen tiivisti kristillisdemokraattien kannan ryhmäpuheenvuorossa. Räsänen toimii myös KD eduskuntaryhmän edustajana sote-uudistuksen parlamentaarisessa seurantaryhmässä.

– Olemme suhtautuneet rakentavasti hallituksen kaavailemaan sote-uudistukseen, sillä nykyisellä järjestelmälläkään emme voi jatkaa. Huolemme uudistuksen suunnasta on kuitenkin suuri, hän sanoi.

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelua hallituksen ensimmäisestä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta koskevasta esityksestä. Eduskunta odottaa vielä useita uudistukseen kuuluvia lakiesityksiä, joita hallitus edelleen työstää. Ensimmäisessä esityksessä määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu 18 maakunnalle sekä säädetään muun muassa kunnallisverojen alentamisesta sekä valtion tuloverotuksen nostamisesta, kun rahoitus siirtyy kunnilta valtion harteille.

– On kai rehellistä todeta, että uudistuksen aikataulussa ei todennäköisesti pysytä, Räsänen ennakoi.

Räsäsen mukaan uudistuksen kokonaisuus ei sisällä uskottavia keinoja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Hallituksen määrittelemät alkuperäiset tavoitteet olivat: 1) sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta sekä painopisteen siirtyminen kevyempiin palveluihin, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä.

– Uudistuksella tavoiteltujen säästöjen kannalta keskeistä on, että integraatio toteutuu ja että sen myötä palvelujen painopistettä aidosti kyetään siirtämään hyvinvointia ennakoivasti vahvistaviin sekä perustason palveluihin. Nyt hyvinvoinnin edistäminen jää pääsääntöisesti kuntien tehtäväksi, kun maakunta taas kantaa vastuun korjaavista palveluista. Kunnilla ei ole kannusteita panostaa veroeuroja hyvinvoinnin edistämiseen, Räsänen sanoi.

Räsäsen mukaan Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy niihin asiantuntijanäkemyksiin, joiden mukaan hallituksen nyt ajama sote-uudistuksen malli ei vähennä hyvinvointieroja.

– Pienten maakuntien voi olla vaikea selvitä lakisääteisistä tehtävistä. Jo nyt julkisuudessa keskustellaan kriisimaakuntamenettelyistä, vaikka koko lainsäädäntö on vasta valmisteilla. Esitetyt linjaukset valinnanvapaudesta eriyttäisivät palveluja ja väestöä myös sote-alueiden sisällä.

– Näyttää siltä, kansalaiset saavat siis entistä epätasaisempaa laatua, entistä kalliimmalla, Räsänen totesi.