Viimeaikaiset tapahtumat kouluissa osoittavat, että erilaiset ideologiset virtaukset, kuten HLBTQ sateenkaari-ideologia, ovat saaneet suhteettoman suuren painoarvon opetuksessa.

Pojilla on heikommat oppimistulokset ja suurempi todennäköisyys koulupudokkuuteen, mutta nämä kiistattomat ongelmat jäävät vaille huomiota. Vastaavasti sateenkaarityöpajat ja pronominikyselyt ovat aiheuttaneet osalle oppilaista hämmennystä ja ahdistusta.  Tällaisen kehityskulun sijasta tulisi pyrkiä aitoon sukupuolten tasa-arvoon poikien ja tyttöjen välillä.

Samaan aikaan perinteiset arvot, uskonnolliset viitteet ja kristillinen kulttuuri sysätään syrjään ja sivuutetaan se perusta, jolle yhteiskuntamme on rakentunut. Uskontoon viittaavan barokkikonserttien peruuttaminen ja päätökset sakottaa kouluja uskonnollisen musiikin vuoksi heijastavat ristiriitaa eri arvomaailmojen välillä ja puutetta oppilaiden yhdenvertaisessa kohtelussa. On ristiriitaista, että tieteellisesti perustelemattomat väitteet sukupuolten moninaisuudesta hyväksytään oppimateriaaleihin, mutta uskonnollinen kulttuuriperintö koetaan ongelmallisena.

Tutustuminen suomalaisiin perinteisiin ja maamme kristilliseen kulttuuriin on myös tärkeä osa varhaiskasvatusta ja esiopetusta. Vastaavasti on tärkeää, että erilaisille näkökulmille annetaan tilaa. Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto vetoaa: annetaan lastemme kasvaa kriittisesti ajatteleviksi, vastuullisiksi ja yhteiskuntaa rakentaviksi kansalaisiksi. Koulutuksen tehtävä on yhdistää, ei erottaa.

Nuorten väkivaltarikollisuuden kasvu pysäytettävä

Nuorten väkivalta on kasvanut hälyttävästi kouluissa ja kaduilla. Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto esittää nuorisorikollisuuden ehkäisemiseksi lastensuojelulle vahvempia keinoja, kuten pidempiä rajoitustoimenpiteitä ja suljetumpia laitoksia vakaviin rikoskierteisiin ajautuneille. Laitoksissa on tarjottava kuntouttavaa hoitoa, joka tukee nuoria rikoksettomaan elämään.

Tiivis yhteistyö ja sujuva tiedonkulku viranomaisten välillä varmistavat lapsen oikea-aikaisen tuen. Lainsäädäntöä tulee kehittää, jotta sosiaalitoimi voi jakaa tietoja varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa ilman huoltajan suostumusta, nopeuttaen avun saamista.

Lisäksi on vahvistettava poliisin, varhaiskasvatuksen, koulujen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vanhempien yhteistyötä. Riskiryhmässä olevat lapset on tunnistettava ja heitä on tuettava ajoissa. Koulutuksella voidaan vahvistaa opetus- ja kasvatushenkilöstön ja vanhempien roolia lapsen turvallisessa kasvussa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. ANKKURI-toiminnan vahvistaminen on tärkeää syrjäytymisen ehkäisyssä ja rikoskierteen katkaisussa ennen rikosoikeudellista ikää.

Rikollisjengit hyödyntävät alaikäisiä välttääkseen rikosoikeudellisen vastuun, mikä on lisännyt nuorten osuutta väkivalta- ja huumerikoksissa. Ruotsin esimerkki osoittaa, miten tilanne voi kehittyä, ellei asiaan puututa ajoissa. KD ei halua samanlaista kehitystä Suomeen ja painottaa varhaisen puuttumisen merkitystä.

Poliisihallituksen tuoreen raportin mukaan alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt ovat lisääntyneet erityisesti koulujen läheisyydessä, ja väkivaltarikokset julkisilla paikoilla ovat nousussa. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa alle 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat kasvaneet peräti 70 prosenttia viime vuodesta.

Ruokasektori tarvitsee yhteiskuntasopimuksen

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto ehdottaa, että koko suomalaiselle ruokaketjulle rakennetaan yhteinen yhteiskuntasopimus. Elintarvikesektori työllistää kerrannaisvaikutuksineen jopa lähes 300 000 suomalaista. Yhteiskuntasopimuksella voitaisiin varmistaa tällä hetkellä kaupalle keskittyvän ketjun lisäarvon ja hurjan tuloksen välittyminen myös ruokaketjun alkupäähän, elintarviketeollisuudelle ja palkansaajille. Yhteiskuntasopimus tehtäisiin rikkomatta eri osapuolten sopimusvapautta esim. viideksi vuodeksi. Yhteiskuntasopimus voisi kattaa sektorin kasvun ja viennin edistämisen lisäksi myös ympäristö- ja ilmastositoumuksen.

Eduskuntapuolueet ovat keväällä 2023 sitoutuneet Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin. Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) johdolla on aloitettu välittömät toimenpiteet esitysten toteuttamiseksi, jotta ”alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeuden­mukaisempaan suuntaan”.

”Maatalouden ja elintarviketeollisuuden pääpaino on oltava ruoan tuottaminen, kannattavasti. Yhteiskuntasopimuksessa voitaisiin sopia esim. maatalouden sivuvirtana syntyvien ilmasto- tai biodiversiteettihyötyjen syntymisen rahoittaminen ruoantuotannon ulkopuolelta tulevalla rahoituksella esim. erillisellä rahasto- tai muulla rahoitusmallilla. Täten varmistettaisiin, ettei enää enempää kuristeta maataloustuottajia ja elintarviketeollisuutta. Suomessa suuri osa elintarviketeollisuudesta on tuottajien omistamaa, joten tuottajien ja teollisuuden menestys kulkee käsi kädessä.

Hallitusohjelman mukaisesti elintarvikemarkkinalain lisäksi myös hankinta- ja kilpailulain muutoksia on vauhditettava ruokaketjun tasapuolisemman tulonjaon turvaamiseksi. Erityisesti kaupan tehdessä miljarditulosta, saavat tuottajat hädin tuskin puolet laskennallisesta tuntipalkkavaatimuksestaan.”

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto perää vastuullisuutta niin kaupalta kuin pankeilta, koska maataloustuottajat ovat viime vuosina olleet tiukoilla.

Maatalouden akuutin kassakriisin taustalla on kaupan vähäinen kilpailu ja määräävää markkina-asema monien tuoteryhmien kohdalla. Pankkien on tunnistettava yhteiskuntavastuunsa alan rahoittajana. Myös ravitsemussuositusten on perustuttava kliiniseen ravitsemustutkimukseen. Jos muita perusteita käytetään, niin seuraavana pitää olla huoltovarmuuden varmistaminen.

Suomen huoltovarmuuden perusta on maidon- ja lihantuotannon sekä tyypillisten suomalaisten vilja- ja valkuaiskasvien vakaan ja kannattavan tuotannon edellytysten varmistamisen.

Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto tukee vahvasti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) jämäkkiä linjauksia ruokaa tuottavan maatalouden puolustajana. Kestävä kehitys koostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden tärkein tehtävä tulee olla tuottaa ravintorikasta ruokaa ja huoltovarmuutta suomalaisille ja kasvua viennistä.