Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah nosti puoluevaltuustossa pitämässään puheessa esille huolensa koulujen kasvavasta arvotyhjiöstä ja turvattomuudesta, joka näkyy lasten ja nuorten pahoinvointina.

– Liian monelle koululaiselle kiusaaminen on arkipäivää. Koulumme ovat täynnä tönimistä, potkimista, vaatteiden repimistä ja varastamista. Toisen kunnioittaminen ja arvostava kohtelu, omien tunteiden ja reaktioiden hallitseminen ja itsehillintä, terveet rajat, väärän ja oikean ymmärtäminen edellyttävät kaikki arvokasvatusta. Arvotyhjiössä tätä ei tapahdu. Jos ei opeteta moraalista kompassia, olemme pian kaikki eksyksissä.

– Olemmeko tilanteessa, jossa julkisuuden ja korvausten pelko on johtamassa arvotyhjiöön? Tilanteessa, jossa kristillisestä kulttuuriperimästä ammentava klassinen musiikki kielletään lapsia ja nuoria vahingoittavana, mutta ei ole rohkeutta puuttua pornolukemistoon alle suojaikärajan oleville nuorille ja opettajan itsetyydytysvideolle altistamiseen.  Tarvitsemme rohkeutta vaatia arvokasvatuksen palauttamista koulujen ja oppilaitosten arkeen.

Essayah muistutti, että kristinuskon pohjalle on rakennettu koko länsimainen yhteiskuntajärjestyksemme, lainsäädäntömme ja vakautemme.
– Oman suomalaisen kulttuurimme perinne ja tavat, musiikit ja juhlat ja myös eurooppalainen kulttuuriperimä eivät ole häpeän aihe. Lapsella on oikeus tuntea juurensa. Tämän oikeuden tunnustaa myös perusopetusasetus. Tänä päivänä tarvitaan yhä enemmän uskontojen lukutaitoa ja muiden kulttuurien tuntemusta. Pohjaksi tarvitaan ennen kaikkea oman uskontomme ja kulttuuriperimämme ymmärtämistä.

– Koulujen kysymykset ovat tämän päivän kuntapäättäjien tärkeimpiä päätöksiä. Suomen kouluihin on kiireesti palautettava arkijärki ja annettava lapsille kasvurauha! Koulut on saatava terveiksi, Essayah korosti.

*** Lue katsaus kokonaisuudessaan:

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Viime viikon välikysymyskeskustelu hyvinvointialueista käsitteli kansalaisille elintärkeitä palveluita. Siksi on surullista, ettei asiasta voida keskustella asiallisesti ja ratkaisuja etsien, vaan tarkoituksella kärjistäen, jopa uhkakuvia maalaillen. Ne jotka ovat mallin rakentaneet kysyvät nyt sen toimivuuden perään ja nostavat mallin ongelmia nykyisen hallituksen ratkaistavaksi. Me kristillisdemokraatit varoitimme monista ongelmista jo viime kaudella. Kerroimme näin raskaan mallin vaativan huomattavasti suuremmat resurssit ja olimme oikeassa. Juuri hyvinvointialueiden toivomuksen mukaan tämä hallitus ei muuttanut tehtyä mallia. Alueilla toivottiin ennen kaikkea työrauhaa. Olemme siksi jatkaneet tällä hallintomallilla sen valuvikoja korjaillen ja palvelujen sisältöä uudistaen.

Samalla hallitus on toteuttanut useita meidän kristillisdemokraattien ajamia uudistuksia. Lasten ja nuorten terapiatakuu toteutuu. Viime viikolla päätettiin omalääkäriohjelman käynnistämisestä. Pitkään tavoitteenamme olleella omalääkärijärjestelmällä parannetaan hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta sekä lisätään potilastyytyväisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Mallin hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. On todettu, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastavuus ja kuolleisuus vähenevät ja terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve sekä -kustannukset pienenevät. Tuttu lääkäri ja hoitaja helpottavat ihmisten asiointia, kun samaa asiaa ei tarvitse kertoa moneen kertaan. Esitämme omaläkärimallia täydentämään laajempaa ja moniammatillisempaa lähestymistapaa omatiimimallia, jossa asiakkaan tarpeen mukaan tiimiin tulisivat mukaan tarvittaessa lääkäri, hoitaja ja esimerkiksi sosiaalityöntekijä. Tämä helpottaa etenkin paljon palveluja tarvitsevien moniammatillisesta kohtaamisesta.

Hallituksessa uudistamme myös Kela-korvaus järjestelmää niin, että se kattaa muun muassa hammaslääkäri- tai gynekologipalvelujen kuluista nykyistä suuremman osan. Fysioterapia tulee takaisin Kela-korvauksen piiriin. Olemme vuosia esittäneet lääkekaton jaksottamista paljon sairastavien alkuvuoden maksurasituksen helpottamiseksi. Tämäkin toteutuu ensi vuoden alkupuolella KELA-luototuksen kautta.

Samoin toteutetaan Kela-korvaus pilotti, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät valinnanvapauden piiriin ja samalla hinnalla yksityiselle ja julkiselle lääkärin vastaanotolle.

Uudistamisen tarvetta on myös hyvinvointialueilla. Kannustan jokaista aluevaltuuston jäsentä rohkeisiin ratkaisuihin ja tukemaan palvelujen uudistamista siirtämällä palvelujen painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja tukeviin palveluihin. Hyvänä esimerkkinä toimii lastensuojelu, jossa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta panostaa lasten ja perheiden varhaiseen tukeen, perhetyöhön ja kotipalveluun. Näin voidaan vähentää kalliita erityistason kustannuksia, erityisesti huostaanottoja ja sijaishuoltoa. Vastaavaa painopisteen muutosta tarvitaan niin ikäihmisten hoivassa kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tuetaan lähiverkostoja hoivaamistehtävässään, esimerkiksi omaishoitajia työssään. Se on sekä taloudellista, mutta ennen kaikkea oikein ja inhimillistä. Se on viisasta. Tehtävänämme on edelleen puolustaa arkijärkeä hyvinvointialueiden päätöksenteossa! Me kristillisdemokraatit haluamme laadukkaat ja saavutettavat sote-palvelut ja teemme tätä työtä niin maan hallituksessa kuin hyvinvointialueilla. Annetaan hyvän työn jatkua ja kasvatetaan vaaleissa tätä porukkaa.

***

Haluan nostaa esille valtuuston ja kuntapäättäjän roolin koululaitoksemme tulevaisuudessa. Näin kuntavaalien alla on muistutettava, että koulujen arvoista, vieraista ja juhlienvietosta päätetään kunnissa. Perustuslain takaama uskonnonvapaus ja valtion antamat raamit mahdollistavat paljon. Kuitenkin paikallistasolla hyväksytään niin koulu- kuin kuntakohtaiset opetussuunnitelmat, joilla kasvatus ja sen tavoitteet nuotitetaan paikallistasolla. Näissä vaaleissa on vahvasti kysymys siitä, millaisia arvoja ja millaista materiaalia kouluissamme jaetaan tai mitä kirjoja kouluissa luetaan. Koulujen kysymykset ovat tämän päivän kuntapäättäjien tärkeimpiä päätöksiä. Haluammeko me vaikuttaa tähän vaiko emme?

Uskontokammoisten sekoilu on ollut surkuhupaisaa seurattavaa niin Hämeenlinnan gospel-konsertin ja Kirkkonummen barokkikonserttia koskevassa keskustelussa. Kristillinen perinne on osa maamme syvää identiteettiä, sen ytimessä, eikä sitä voi mitenkään siivota pois kouluistamme, kun se on läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme. Se on osa musiikkia, maalaustaidetta, kirjallisuutta, teatteria, kaupunkikuvaa ja veistoksia. Se on ajanlaskumme, juhlakalenterimme ja viikkorytmimme perusta. Esimerkit jatkuvat joka puolelle. Mestarisäveltäjä Bach kirjoitti jokaiseen sävellykseensä Soli Deo Gloria – vain Jumalalle kunnia. Pitäisikö Bach ja Händel kieltää? Kristinuskon pohjalle on rakennettu koko yhteiskuntajärjestyksemme, lainsäädäntömme ja vakautemme. Lasten tulee saadakin tietää mistä tulemme. Oman suomalaisen kulttuurimme perinne ja tavat, musiikit ja juhlat ja myös eurooppalainen kulttuuriperimä eivät ole häpeän aihe. Lapsella on oikeus tuntea juurensa. Tämän oikeuden tunnustaa myös perusopetusasetus. Tänä päivänä tarvitaan yhä enemmän uskontojen lukutaitoa ja muiden kulttuurien tuntemasta. Pohjaksi tarvitaan ennen kaikkea oman uskontomme ja kulttuuriperimämme ymmärtämistä.

Olemmeko tilanteessa, jossa julkisuuden ja korvausten pelko on johtamassa arvotyhjiöön? Tilanteessa, jossa kristillisestä kulttuuriperimästä ammentava klassinen musiikki kielletään lapsia ja nuoria vahingoittavana, mutta ei ole rohkeutta puuttua pornolukemistoon alle suojaikärajan oleville nuorille ja opettajan itsetyydytysvideolle altistamiseen.  On ihmeteltävä, miksi Kulttuurirahasto lahjoittaa tällaista materiaalia kouluille ja vielä enemmän on ihmeteltävä sitä, miksi sitä luetaan niissä. Harkinta on molemmissa kohdissa pettänyt pahemman kerran. Tarvitsemme rohkeutta vaatia arvokasvatuksen palauttamista koulujen ja oppilaitosten arkeen.

Liian monelle koululaiselle kiusaaminen on arkipäivää. Koulumme ovat täynnä tönimistä, potkimista, vaatteiden repimistä ja varastamista. Toisen kunnioittaminen ja arvostava kohtelu, omien tunteiden ja reaktioiden hallitseminen ja itsehillintä, terveet rajat, väärän ja oikean ymmärtäminen edellyttävät kaikki arvokasvatusta. Arvotyhjiössä tätä ei tapahdu. Jos ei opeteta moraalista kompassia, olemme pian kaikki eksyksissä.

***

Kristillisdemokraattisen liikkeen juuret ulottuvat aina 1800-luvun Saksaan. Tuolloin kansalaiset nousivat puolustamaan sanan- ja uskonnonvapautta sekä ihmisten tasavertaista kohtelua. Kristillisdemokraatteja tarvitaan tämän päivän Suomessa kipeästi jatkamaan tätä alkuperäistä tehtävää. Puhumaan ja äänestämään sen puolesta, että koulussa voidaan edelleen pitää esillä myös kristillistä sisältöä. Tähän Sinua ja meitä kaikkia tarvitaan. Puolustamaan arvoja, joihin koko liikkeemme alkuperä perustuu. Suomen kouluihin on kiireesti palautettava arkijärki ja lasten ja nuorten kasvurauha ja sitä tukevat arvot. Suomen koulut on saatava terveiksi!

Hyvät kuulijat,

Maatalouspolitiikka on myös hyvin vahvasti EU-politiikkaa, sillä siinä integraatio on viety kaikista pisimmälle. Siksi tarvitaan jatkuvaa EU-vaikuttamista. Juuri nyt on EU:ssa meneillään tärkeä aika, kun rakennetaan juuri valitun komission ohjelmaa.

Uuden komission työtä ohjaavat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin suuntaviivat, joissa maataloudelle annetaan vahva painoarvo.  Alkukausi tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen, koska ensimmäisen sadan päivän aikana pyritään antamaan myös visio maatalouden tulevaisuudesta. Se todennäköisesti viitoittaa jo tietä tulevalle CAP-uudistukselle, jonka esitys saataneen ensi vuonna kesällä tai syksyllä. Suomen kannat ovat selkeitä. Hallitusohjelmassa sitoudutaan edistämään suomalaisen ruoantuotannon toimintaedellytyksiä osana eurooppalaista ruoantuotantoa ja korostetaan ruoantuotantoa CAP:n keskeisenä tehtävänä. Hallitus on myös linjannut kannakseen, että ”maataloutta on voitava harjoittaa kannattavalla tavalla unionin kaikissa jäsenvaltioissa”.

Komission kokoonpano näyttää lupaavalta, kun sekä maatalouskomissaari Christope Hansen että ympäristökomissaari Jessika Roswall tulevat meidän EPP ryhmästä, ja yhteistyö on jo nyt alkanut hyvin. Uskon, että tilanne paranee viime komission kaudesta. EU:ssa vahvat valtiot Ranska ja Saksa eivät tällä hetkellä ole samalla tavalla vahvoja kuin entisaikaan. Se vaikuttaa tuleviin linjauksiin myös. Saksan vaaleilla lienee vaikutusta tilanteeseen myös tulevan CAP-esityksen osalta.

Olen tuonut EU-pöydissä esiin, että maatalouspolitiikka on osa varautumista ja turvallisuutta. Tämä laaja-alainen varautuminen tulee esiin myös Presidentti Niinistön raportissa EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta. Varautuminen ei ole ainoastaan maanpuolustusta, vaan myös sitä, että perusasioista ja -tarpeista pystytään pitämään huolta. Ruoantuotanto on erittäin vahvasti osa kriiseihin varautumista.

Tänään on kulunut 85 vuotta talvisodan syttymisestä. Lähes jokaisessa suomalaisessa perheessä kannetaan viime sotien muistoa. Siksikin meidän suomalaisten on ollut helppo asettua uuraanlaisten asemaan ja osoittaa vankkumaton tuki Ukrainalle, ja se edelleen jatkuu tilanteessa, jossa Venäjä kiihdyttää hyökkäystään ja koventaa aseistustaan. Samalla Suomen on varauduttava sodan loppumiseen ja siihen, mikä on Venäjän seuraava siirto. KD ajoi jo eduskuntavaaliohjelmassa irtautumista Ottawan miinakieltosopimuksesta. Samoin presidentinvaalikampanjassa toin asian esille. Nyt on aika laittaa tämä puolustuksellinen asia kuntoon. Suomi käyttää miinojaan vastuullisesti ja se on pelote, mitä itärajamme tarvitsee.

Eri yhteyksissä on haettu mallia Ukrainan rauhalle ns. Moskovan rauhasta. Moskovan rauhasta ei seurannut kestävä rauha, se ei myöskään purkanut Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän pyrkimyksiä laajemmin etupiiriään kohtaan. Suomi oli sotilaallisesti haavoittuvassa asemassa. Historialliset analogiat eivät toimi sellaisenaan. Venäjä nimenomaisesti on hakenut oikeutusta hyökkäyssodalleen historian vääristelystä. Ukrainalla on oikeus täysimääräiseen suvereniteettiin ja eurooppalaisen turvallisuuden periaatteiden mukaan kuuluva vapaus solmia liittosuhteita.

***

Yhdenvertaisuusvaltuutettu nosti esille pakolaiskiintiöön liittyviä huolia. Hänen pelkonsa oli, että kiintiöpakolaispäätökseen sisältyisi uskontoon perustuvaa syrjintää. Saimme selvityksen valmistelevilta virkamiehiltä, ja heidän mukaansa uskontoon perustuvaa syrjintää ei ole päätöksessä harjoitettu, eikä syrjivää poliittista ohjausta ole ollut. Tämän epäilyksen noustua esille valmistelu päätettiin kuitenkin aloittaa alusta, jotta epäilyksen varjoa ei jää. Päätös tehtiin tällä viikolla valtioneuvostossa viime vuoden kiintiöiden mukaisena uuden valmistelukierroksen jälkeen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimukset ensimmäisestä valmistelukierroksesta ovat vielä käynnissä.

Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille se tosiasia, että kristittyjä vainotaan yli 50 maassa uskonsa vuoksi. Open Doors -järjestön vuoden 2024 World Watch List –vainoraportin mukaan joka seitsemäs maailman kristitty kokee vakavaa vainoa uskonsa vuoksi. Huom. vakavaa vainoa. Raportin tutkimusjaksolla tapettiin noin 5 000 kristittyä uskonsa vuoksi, kirkkoihin sekä kristillisiin kouluihin ja sairaaloihin hyökättiin lähes 15 000 kertaa, kristittyihin kohdistettuja pahoinpitelyjä tai uhkauksia raportoitiin 43 000 tapausta, koteihin hyökättiin yli 21 000 kertaa ja kodeistaan joutui pakenemaan lähes 280 000 kristittyä. Kristittyjen vaino on valitettavasti vain lisääntymässä. Raportoidut tapausten määrät joissakin tapauksissa jopa moninkertaistuivat edellisestä raportista. On aivan selvää, ettei kristinuskonsa vuoksi vainottujen turvapaikoissa ole mitään syrjivää. Suojelutarve on ilmeinen ja kristityistä pitää voida jatkossakin puhua niiden vainottujen joukossa, jotka turvapaikkaa tarvitsevat.

KD:n pitkä linja on ollut se, että otetaan enemmän kiintiöpakolaisia ja tuetaan sitä kautta hallittua maahanmuuttoa hallitsemattomasti rajan yli tulevien sijaan. Maahanmuuton tulee olla hallittua ja määrältään sellaista, että kotoutumiseen on riittävät resurssit. Juuri kiintiöpakolaisten kohdalla tämä toteutuu parhaiten, sillä ennen kuntiin sijoittamista riittävät resurssit ja riittävä osaaminen varmistetaan. Hallitsematonta maahanmuuttoa vähentävä politiikka antaa tilaa tulevaisuudessa nostaa juuri kiintiöpakolaisten määrää. Heidän valinnoissaan pystymme auttamaan juuri niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kuten yksinhuoltajaäitejä ja lapsia, vammaisia ja vanhuksia ja myös uskonsa tähden vainottuja kristittyjä..

***

Tällä viikolla komissio ilmoitti, ettei se aio ehdottaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista Suomen kohdalle. Tämä on hyvä uutinen ja kertoo siitä, että talouden sopeuttaminen tehoaa ja julkisen talouden alijäämä on pienentynyt riittävästi. Komissio ennakoi nyt, ettei uusia sopeutustoimia tarvita. Hallitus arvioi taloustilanteen seuraavan kerran puoliväliriihessä. Tämä hallitus ei päästä taloutta kaatumaan. Hallituksen taloudellisen tasapainon, työllisyyden ja kasvun politiikan syvin tavoite ja tarkoitus on turvata hyvinvointiyhteiskunta nykyisille ja tuleville sukupolville. Myös oppositio on antanut vaihtoehtobudjeteissaan tukensa sopeuttamisen mittakaavalle.

Maamme talous tarvitsee ennen kaikkea kasvua. Talouskasvu tuo työtä, verotuloja ja sitä kautta hyvinvointia maahamme. Suomen talouden tilanteessa on näkyvissä jo useampia valopilkkuja. Rakennusalalla näkyy virkistymistä, inflaation hidastuminen kohentaa ostovoimaa, korkotaso laskee ja sen myötä asuntovelallisille perheille jää enemmän rahaa käytettäväksi. Korkotason laskeminen vauhdittaa yritysten investointeja ja asuntokauppaa liikkeelle.

Hallituksen panostukset kasvuun ovat mittavia. T&K-panostuksia tehdään sadoilla miljoonilla, suurten investointien verohyvitys on komission notifikaatioprosessissa, ja kasvuyritysten rahoitusta lisätään Teollisuussijoituksen kautta. Hallitus on myös sitoutunut huolehtimaan siitä, ettei investoinnit jää kiinni kantaverkon riittävyydestä.

Kasvutoimenpiteet tulevat olemaan myös puoliväliriihen keskiössä. Ratkaisuja tulee etsiä rahoituksen pullokaulojen helpottamiseksi, viennin kasvattamiseksi ja T&K-panostusten suuntaamiseen yritysten T&K-toiminnan vahvistamiseen. Uusien kasvuyritysten saaminen maahamme, sekä niiden pysyminen suomalaisomistuksessa ovat keskeisiä tavoitteita, joihin odotan ehdotuksia Murron työryhmältä. Ruokaviennin kasvupotentiaali on myös tunnustettava. Suomessa on kaikki edellytykset tuottaa laadukkaita korkean lisäarvon elintarvikkeita kansainvälisille markkinoille ja vaativille asiakkaille

Liikenneinfraan panostetaan koko maassa, myös ensi kesänä uutta asfalttia vedetään tuhansia kilometrejä. Koko maan kasvu ja elinvoimaisuus on sekä oikeudenmukaista, että myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys.

Tällä viikolla hallitus hyväksyi mittavan maakaupan Kajaanin ja Muhoksen alueella mahdollistamaan Googlen huomattavaa tulevaisuuden investointia. Kauppa vahvistaa myös muiden tulevien investointien perustaa ja vahvistaa Suomen maakuvaa kiinnostavana ja turvallisena maana investoida. Olen myös ylpeä oman ministeriöni alaisen Metsähallituksen hyvästä työstä kaupan taustalla. Kaupalla ja sen avaamalla mahdollisella investoinnilla on myös suuri merkitys sille, että alueen omia mahdollisuuksia taloudelliseen kasvuun, elinvoiman ja investointien vauhdittamiseen, osaamisen kehittämiseen ja työvoiman saatavuuteen voidaan täysimääräisesti hyödyntää. Juuri tätä tavoitellaan hallituksen Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmissa. Ohjelmat ovat loppusuoralla ja odotan merkittäviä panostuksia ohjelmien toteuttamiseksi puoliväliriihestä.

Hyvät puoluevaltuuston jäsenet,

Tämän päivän poliittinen keskustelu korostaa vastakkainasettelua ja tuo esille epäkohtia. Syntyy helposti kuva, että tulevaisuutemme on todella synkkä. Siksi päätän tämän puheen viittaamalla E2 tutkimuslaitoksen tekemään Miten meillä menee -tutkimukseen. Sen mukaan valtaosa, eli 71 prosenttia suomalaisista suhtautuu tulevaisuuteensa jokseenkin tai erittäin myönteisesti. Nuorten 18-24-vuotiaiden keskuudessa tämä luku on vielä suurempi; jopa 76 prosentilla nuorista suhtautuminen tulevaisuuteen on jokseenkin tai erittäin myönteistä. Nuorten optimismi ja toiveikkuus on rohkaisevaa. Toivoisin sen tarttuvan meihin jokaiseen.

Me kristillisdemokraatit voidaan olla niitä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen, maamme ja kuntiemme pärjäämiseen ja parempaan tulevaisuuteen. Yhteiskuntaan, jossa riittää työtä ja toimeliaisuutta ja jossa jokainen saa tarvitsemansa avun. Lähdetään tekemään tätä työtä ensi kevään vaaleihin. Se ei ole aina helppoa, mutta siihen meidät on kutsuttu. Olethan sinäkin mukana!