Hallitus on vastannut Keskustan tekemään välikysymykseen terveys- ja vanhuspalvelujen vaarantumisesta ja hyvinvointialueiden kestämättömästä tilanteesta.
Kristillisdemokraattien puheenvuoron pitänyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen näpäyttää välikysymyksen tehnyttä Keskustaa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitus ja lainsäädäntökehikko perustuu edellisen hallituksen, nykyisen opposition sote-uudistukseen.
– Kristillisdemokraatit varoitti jo silloin, että osa alueista oli lähtökohtaisesti taloudellisesti vaikeassa asemassa. Varoitimme hallinnon paisumisesta ja siitä, että rahoitus ei kannusta sairauksien ja ongelmien varhaiseen torjumiseen. Nämä huolet ovat valitettavasti toteutuneet.
Korjaavia toimia on Räsäsen mukaan kuitenkin jo tehty. Hallitus on edistänyt omalääkärimallia, purkanut hoitojonoja, vahvistanut perusterveydenhuoltoa ja helpottanut ikääntyneiden pääsyä lääkärin vastaanotolle.
– Keskeisin uudistustarve liittyy Keskustan ja vasemmistopuolueiden leipomaan rahoitusmalliin. Rahoituksen tulee jatkossa kannustaa terveyden edistämiseen, ei sairauksien kirjaamiseen. Nykyinen diagnoosipainotteinen rahoitus ei kannusta riittävästi ennaltaehkäisyyn, vaan palkitsee pahimmillaan alueen väestön sairastavuudesta.
Kristillisdemokraattien mielestä rahoituksen perusteet tulee korjata painottumaan väestörakenteeseen, ikään, sosioekonomisiin tekijöihin ja todellisiin tarpeisiin. Kansalaisen mahdollisuus päästä hoitoon ei saa riippua postinumerosta, minkä vuoksi rahoituksen on vastattava nykyistä paremmin alueiden todellista palvelutarvetta.
– Jokaiselle tulee turvata omalääkäri ja omahoito tiimimallin mukaan. Näin voidaan välttää päällekkäisiä tutkimuksia, virheellisiä hoitopolkuja ja tarpeettomia lähetteitä. Hallituksen omalääkäriohjelma tukee tätä tavoitetta. Yli 65-vuotiaiden pääsy lääkärin vastaanotolle tulee turvata julkisen ja yksityisen sektorin yhteisvoimin.
Aluevaltuustojen piilopuoluetuista, ryhmärahoista on luovuttava.
Terveydenhuollon suurimmat ongelmat liittyvät Räsäsen mukaan perusterveydenhuollon toimivuuteen ja hoitoon pääsyyn. Tärkeät peruspalvelut, kuten neuvolat, lääkärin vastaanotto tai vanhuspalvelut on säilytettävä lähipalveluina.
– Erikoissairaanhoito toimii Suomessa pääosin hyvin, mutta suurin haaste on perusterveydenhuollon toimivuus ja hoitoon pääsy. Jos apua ei saa ajoissa, ongelmat uhkaavat pahentua ja hoito siirtyy raskaampiin sekä kalliimpiin palveluihin, Räsänen arvioi.
Hän painottaa, että ennaltaehkäisyä ja perustason palveluja on edelleen vahvistettava. Näin voidaan sekä parantaa hoitotuloksia että hillitä kustannuksia. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien torjunnassa ja varhaisessa toteamisessa.
Räsänen vaatii myös hallintokustannusten karsimista, potilastietojärjestelmien yhteensopivuuden parantamista ja hyvinvointialueiden ryhmärahoista luopumista.
– Hyvinvointialueet käyttävät edelleen turhaa rahaa erillisiin järjestelmiin, jotka eivät keskustele keskenään. Myös hallinnollisia kustannuksia on edelleen karsittava. Aluevaltuustojen piilopuoluetuista, ryhmärahoista on luovuttava. Resurssit kuuluvat hoitotyöhön, eivät hallinnon paisuttamiseen.