Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah muistuttaa, että Suomi on yksi EU:n maaseutumaisimmista maista ja EU:n harvaan asutuin maa.
– Tämä myös näkyy toiminnassa; olemme kansallisesti rakentaneet jo yli 30 vuotta maaseutupolitiikkaamme. Lisäksi puheenjohtamani kansallinen maaseutupolitiikan neuvosto MANE kokoaa poikkihallinnollisesti eri toimijoita työskentelemään elinvoimaisen maaseudun hyväksi.
Maaseutupolitiikan neuvoston lisäksi EU:n maaseuturahoitus on Suomelle keskeinen maaseudun kehittämisen konkreettinen väline toimenpiteineen ja rahoituksineen.
– Liittymällä EU:n maaseutusopimukseen lupaamme edistää maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa eli jatkaa vahvasti valitsemallamme tiellä
– Liittymällä EU:n maaseutusopimukseen lupaamme edistää maaseudun kehittämistä ja maaseutupolitiikkaa eli jatkaa vahvasti valitsemallamme tiellä, maa- ja metsätalousministeri Essayah sanoo.
Suomessa maa- ja metsätalousministeriö vastaa maaseudun kehittämisestä ja maaseutupolitiikasta. Maa- ja metsätalousministeriö on ensimmäinen suomalainen julkinen taho, joka liittyi maaseutusopimukseen.
Maaseutusopimus on osa vuonna 2022 julkaistua, EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenin lanseeraamaa, vuoteen 2040 ulottuvaa EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiota.
Vision taustalla on julkinen kuuleminen, jonka mukaan 40 prosenttia maaseutualueiden ja 60 prosenttia syrjäisen maaseudun asukkaista koki tulleensa unohdetuksi.
Maa- ja metsätalousministeriö edistää EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisiota kymmenen tavoitteen kautta. Tavoitteissa luvataan muun muassa toteuttaa maaseutupoliittinen selonteko, tehostaa maaseutuvaikutusten arviointia kaikilla hallinnon tasoilla sekä tunnustaa ja tunnistaa maaseudun rooli niin ruokaturvan kuin koko maan hyvinvoinnin merkittävänä tekijänä. Tämän lisäksi maaseutusopimuksessa luvataan vahvistaa kansallisia ja alueellisia suunnitelmia, joissa maaseudun kehittäminen on vahvasti myös tulevaisuudessa mukana.