Maa-ja metsätalousministeri Sari Essayah on esitellyt kaivatun elintarvikemarkkinalain eduskunnalle. Heti pääsiäisen jälkeen eduskunnan käsiteltäväksi tuodun lain tavoitteena on parantaa maatalouden tulos- ja kehitysnäkymiä vahvistamalla alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden sopimusasemaa suhteessa ostajaan.
– Samalla vahvistamme myös ruokaturvaa osana huoltovarmuutta, Essayah kertoi eduskunnan täysistunnossa 7.4.
Koko elintarvikeketjua halutaan nyt voidella oikeudenmukaisempaan ja toimivampaan suuntaan.
Essayah sanoo, että koko elintarvikeketjua halutaan nyt voidella oikeudenmukaisempaan ja toimivampaan suuntaan.
– Hyvin toimiva elintarvikeketju tarvitsee alkutuottajan lisäksi myös elintarviketeollisuutta, joka menestyäkseen tarvitsee myös tuekseen reilut kaupankäyntitavat. Hyvin ja reilusti toimiva elintarvikeketju on myös kuluttajien ja kaupan etu.
Essayah tyrmäsi heti julkisuudessakin esitetyt väitteet, että lainsäädännöllä estettäisiin kaupan omien merkkien esillä pitäminen ja tuottaminen.
– Laki ei nosta myöskään hintoja. Tämä esitys ylläpitää valikoimia eikä yksipuolista niitä. Kilpailu taas vaikuttaa siihen, miten hinnat kehittyvät. Suomessa on yksi maailman keskittynein ja Euroopan kannattavin kauppa, hän totesi.
Epäterveet kauppatavat huolettavat maataloustuottajia eri puolilla Eurooppaa ja myös lainsäädännöllistä keskustelua käydään koko Euroopan tasolla. Ruokaketjun epäterveitä kauppatapoja suitseva direktiivikin on tällä hetkellä EU-komissiossa tarkasteltavana.
Elintarvikemarkkinalain tavoitteena on siis suojella maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa heikommassa olevaa sopimusosapuolta kohtuuttomilta sopimusehdoilta ja kauppatavoilta sekä turvata elintarvikemarkkinan toimivuutta ja edistää sen tervettä kehitystä.
Keinoina lakiin esitetään muutoksia.
Essayahin mukaan lakiin lisättäisiin ostajan oman tuotemerkin suosimisen kielto. Kyse on erityisesti kaupan omista merkeistä.
– Ostajan toimilla on suuri merkitys tavarantoimittajan liiketoiminnalle erityisesti silloin, kun on kyse pitkäaikaisesta sopimussuhteesta tavarantoimittajan ja ostajan välillä, ministeri arvioi.
Myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston kesäkuussa 2025 julkaiseman tutkimuksen mukaan kaupan omalla merkillä myytävien tuotteiden valikoima kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2023 noin neljänneksellä, kun samaan aikaan muiden tuotteiden lukumäärä kasvoi vain kaksi prosenttia. Tutkimus osoittaa myös, että päivittäistavarakaupan hintamarginaalit ovat tarkastelujaksolla kasvaneet ollen kaupan omien merkkien osalta keskimäärin muita tuotteita suuremmat.
– Tavarantoimittajan ostajalle myymät tuotteet voivat kilpailla ostajan oman tuotemerkin tuotteiden kanssa. Ehdotuksen mukaan ostajan on tällöinkin otettava huomioon sopimuskäytännöissään myös kilpailevaa tuotetta myyvän tavarantoimittajan edut esimerkiksi tuotteiden esillepanossa, Essayah kertoo lakiin nyt tulevista muutoksista.
Hän muistuttaa, että elintarviketeollisuuden lisäksi myös alkutuottajan kannalta on haitallista, jos kaupan omien merkkien valmistus jättää elintarviketeollisuudelle heikomman katteen kuin brändituotteiden valmistus. Teollisuuden tuotteistaan saama alhaisempi hinta voi puolestaan lisätä paineita neuvotella edullisempia ostohintoja alkutuotannon kanssa. Ehdotettava säännös ei ministerin mukaan kuitenkaan rajoita ostajan oman merkin tuotteiden määrää valikoimissa. Ostaja saa myös edelleen kilpailla hinnalla.
– Toimivan kilpailun ja myös kuluttajan valinnanvapauden kannalta on olennaista, että kilpailu kaupan omien merkkien ja muiden brändituotteiden välillä tapahtuu reiluilla ehdoilla.
Elintarvikemarkkinalakiin lisättäisiin myös säännökset, joilla vahvistetaan alkutuottajan ja elintarviketeollisuuden liiketoimintaa koskevien tietojen suojaa ja sekä suojaa sopimuksen tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeettomilta kustannuksia aiheuttavilta tietovaateilta tavarantoimittajan kustannusrakenteesta ja tuotantotavoista.
– Elintarviketeollisuuden osalta erityisesti reseptiikkaa koskevien tietojen luovuttaminen ostajalle heikentää kannusteita innovoida uusia tuotteita, kun tuotteiden elinkaari jää kopioinnin vuoksi lyhyeksi. Kopiointiuhkan pienentäminen voi suojata uusia tuoteinnovaatioita ja kannustaa tuotekehitykseen.
Ehdotuksella parannettaisiin myös tavarantoimittajan suojaa ostajan kaupallisilta kostotoimilta säätämällä niin sanotusta kosto-olettamasta. Elintarvikemarkkinalla niin kotimaassa kuin muuallakin EU:n piirissä vallitsee Essayahin mukaan pelon ilmapiiri, jossa heikommat osapuolet eivät uskalla kaupallisten kostotoimien pelossa vedota oikeuksiinsa.
– Kosto-olettaman tarkoituksena on rohkaista tavarantoimittajia, siis alkutuottajia ja elintarviketeollisuutta, vetoamaan lakisääteisiin ja sopimusperusteisiin oikeuksiinsa nykyistä useammin.
Elintarvikemarkkinalakiin lisättäisiin ministerin mukaan säännös velvollisuudesta neuvotella heikomman osapuolen pyynnöstä sopimuksen sisällöstä uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Erityisesti pitkien sopimusten voimassaollessa olosuhteet voivat muuttua olennaisesti esimerkiksi äkillisten ja yllättävien luonnonolosuhteiden ja niiden aiheuttaman kustannuskriisien vuoksi. Näin kävi esimerkiksi Ukrainan sodan alettua ja niin voi käydä nytkin, Iranin sodan seurauksena.
– Tavarantoimittajat jäävät kohtuuttomaan asemaan, jos sopimusehtojen muuttamisesta ei tällaisessa tilanteessa neuvotella.
Elintarvikemarkkinalakiin lisättäisiin niin ikään säännös, jonka avulla elintarvikemarkkinavaltuutettu voi valvontatoiminnassaan puuttua nykyistä paremmin neuvotteluvoiman väärinkäyttöön. Ostaja ei saa käyttää neuvotteluvoimaltaan merkittävästi heikompien tavarantoimittajien kannalta kohtuutonta sopimusehtoa. Kohtuuttomat ehdot ovat tyypillisesti sellaisia, jotka siirtävät liikesuhteeseen liittyvät riskit yksipuolisesti heikomman osapuolen kannettaviksi.
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia muutettaisiin siten, että elintarvikemarkkinavaltuutettu voisi hakea markkinaoikeudelta ostajalle määrättävää kieltoa jatkaa neuvotteluvoimaltaan heikompien tavarantoimittajien kannalta kohtuuttoman sopimusehdon tai sopimuskäytännön käyttämistä.
– Nyt esitettävät elintarvikemarkkinalain muutokset turvaavat hyvien ja reilujen kauppatapojen noudattamista elintarvikeketjussa, mistä hyötyvät niin koko elintarvikeketju kuin kuluttajatkin, Essayah vakuuttaa.